Rohkaistu tiedeviestinnässä näillä opeilla
Rohkaistu tiedeviestinnässä näillä opeilla
Demokratia tarvitsee tutkittua tietoa, ja tieto tarvitsee viestintuojia. Tieteestä viestiminen on kuitenkin vaativaa, ja moni tutkija arastelee julkiseen keskusteluun osallistumista. Vertaistuki voi auttaa sekä kokenutta että aloittelevaa viestijää.
Tänä vuonna olen ollut tekemässä Shadia ja viestintuojat -podcastia, jonka tarkoitus on ollut rohkaista tiedeviestintään. Jaksoissa olen keskustellut aiheesta eri tutkijoiden ja viestinnän ammattilaisten kanssa.
Tässä tärkeimmät oppini keskusteluista podcastin vieraiden kanssa:
1. Henkilöbrändisi on keino saada yleisö kiinnostumaan viestistäsi
Kukaan päättäjä ei ehdi kahlata tutkimusportaaleja, latasi Cuckoon toimitusjohtaja Amel Gaily. Tieto pitää pilkkoa lyhyiksi tutkimusnostoiksi. Vahva henkilöbrändi on avuksi: kun sinut tunnetaan, ihmisiä kiinnostaa, mitä sanottavaa juuri sinulla on.
2. Media tarvitsee usein perustietoa ja taustoittamista
Tiedontarve mediassa on usein perusasioita, kiteytti politiikan tutkija Timo R. Stewart. Toimittajan kysymykset ovat harvoin juuri tutkimusaiheestasi, vaan aiheeseen liittyvästä ajankohtaisesta tapahtumasta. Osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun myös laajan lukeneisuuden pohjalta, ja muista todeta myös yksinkertaisia asioita.
3. Älä syöksy vastaamaan toimittajan kysymykseen, vaan mieti, mitä haluat sanoa
Sinä määrittelet, mikä pääviestisi on, neuvoi vaikuttajaviestinnän johtaja Panu Mäenpää. Ei tarvitse syöksyä vastaamaan toimittajan kysymykseen, vaan mieti rauhassa, mitä haluat sanoa.
4. Some palkitsee, kun viestit johdonmukaisesti yhdestä pääteemasta
Mitä enemmän ihmiset pysähtyvät katsomaan sisältöäsi somessa, sitä enemmän algoritmi nostaa julkaisujasi. Jos haluat kasvattaa seuraajamääriä, postaa ja vuorovaikuta, mutta seuraa myös, mikä trendaa alustalla ja kohderyhmässäsi, evästi tiktokkaava väitöskirjatutkija Idil Muhumed.
5. Voimakas kannanottaminen on myös tutkijalle sallittua
Tiedeviestinnässä on eri rooleja: tieteellinen keskustelu, valistustehtävä ja yleistajuistaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Ideaalitilanteessa tutkija osallistuu useampaan rooliin – unohtamatta pyrkimystä totuudellisuuteen ja ihmisarvon kunnioittamista, ohjeisti taloustieteilijä Sixten Korkman.
6. Sano haastattelupyyntöön kyllä, kun voit tuoda keskusteluun uuden näkökulman
Haastatteluun kannattaa suostua, kun voit tuoda keskusteluun jotain tutkimuskirjallisuudesta, havainnon omasta tutkimuksesta tai teoreettisen näkökulman, neuvoi politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Onnistunut haastattelu poikii lisää haastattelupyyntöjä.
7. Älä puhu pelkistä käsitteistä, puhu ihmisistä
Ihmisiä kiinnostavat ihmiset, kannusti ammattipuhuja André Noël Chaker. Älä arastele jakaa myös itsestäsi ja omista lähtökohdistasi aiheeseen. Puheenvuorosi on onnistunut, kun kuulijasi ymmärtävät, muistavat ja uskovat viestisi.
8. Tee oma taustatyösi ennen toimittajan tapaamista ja haastattelutilannetta
Tiedä, mihin tulet, tiivisti toimittaja Jaakko Lyytinen. Selvitä ennen haastattelua, millaisia juttuja toimittaja on tehnyt, ja ennakoi, mitkä teemat häntä voisivat kiinnostaa. Sinulla on oikeus kysyä ja tietää jutun ”taajuus”, eli millaista juttua ollaan tekemässä.
9. Hyvä tarina avartaa ja antaa kuulijalle uuden näkökulman
Tarina on hyvä tiedeviestinnän keino, kun se laajentaa ja avartaa näkökulmaa aiheeseen, pohti tiedetoimittaja Tiina Raevaara. Tarinan ei pidä supistaa aihettaan kummalliseen esimerkkiin, joka on todellisuudessa poikkeus joukossa.
10. Ei tarvitse viestiä kaikille, mutta tiedä, kenelle viestit
On paljon erilaisia tapoja viestiä tutkimuksesta, rohkaisi yrittäjä Kirsi Piha. Kaikkien ei tarvitse olla Instagram-vaikuttajia; voi silti olla vaikuttaja ja viestiä tehokkaasti. Tunnista, kenelle pyrit viestimään. Oma viestintäsuunnitelma voi auttaa huomaamaan, että on sanottavaa.
•
Lue myös:
Köyhien maiden opiskelijoiden rahoilla paikataan suomalaisten korkeakoulujen leikkauksia
Sanavalinnoilla voi rakentaa eriarvoista todellisuutta
•
Haluatko pysyä kärryillä uusimmista tiedeaiheista? Tilaa Tieteessä tapahtuu -uutiskirje!
Uusia aiheita
