Image

”Tule opiskelemaan maailman onnellisimpaan maahan, jossa löydät helposti opiskelujen rinnalle osa-aikatöitä, joista saat helposti kuukaudessa 1000–2000 euroa, joilla sinä ja perheesi elätte helppoa ja onnellista elämää – Suomessa.”

Ylen MOT-ohjelman jakso ”Huijaus nimeltä Suomi” paljasti joulukuussa 2025, että koulutusagentit värväävät kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen tällaisilla katteettomilla lupauksilla ja valheilla. Erityisen pysäyttävä oli paljastus, että väärää tietoa jakavat myös suomalaisten oppilaitosten kumppanit.

Suomalaiset korkeakoulut maksavat ulkomaalaisille kumppaneilleen noin tuhannen euron palkkion jokaisesta välitetystä opiskelijasta. Tämä on korkeakouluille pieni hinta täysistä lukukausimaksuista, jotka EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija tuo mukanaan. Korkeakouluilla on rahalle tarvetta, kun valtionrahoitusta niille on merkittävästi leikattu. Opiskelijat joutuvat maksamaan myös agenteille, jotka rahastavat prosessin eri vaiheista.

Samanlaisia kynnysrahoja ja maahanmuuttajien hyväksikäyttöä on laajamittaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla, osoitti Paavo Teittisen Tieto-Finlandia-palkittu Pitkä vuoro -kirja. Mutta että korkeakouluissammekin!

Köyhien maiden opiskelijat muuttavat Suomeen pahasti velkaantuneina. Viime vuosina opiskelijoita on saapunut tuhansittain erityisesti Etelä-Aasian maista, kuten Nepalista, Intiasta, Bangladeshista ja Sri Lankasta. Moni on myynyt kaiken omaisuutensa ja ottanut kymmeniä tuhansia euroja lainaa. Ylen MOT kuvasi, kuinka kansainvälisten opiskelijoiden köyhyys ja ahdinko näkyy jo suomalaisissa leipäjonoissa.

Suomi on ollut kaikkea muuta kuin lupausten maa. Todellisuus on ollut sellainen, mitä kansainvälisiä opiskelijoita koskeva tutkimus on pitkään osoittanut.

Jo 2020-luvun alussa Rolle Alho haastatteli tutkimuksessaan kansainvälisiä opiskelijoita ja kuvasi haasteita työmarkkinoiden vastaanottavuudessa. Koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen oli hyvin vaikeaa ilman suhteita ja sisäpiiritietoa.

Laadullisten haastattelujen tulokset näkyvät myös Opetushallituksen tilastoissa: siinä missä suomalaisten työllistymisaste korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen on ollut liki 90 prosenttia vuosina 2018–2023, ulkomaalaisten työllistymisaste on keikkunut 50 prosentissa kotimaisesta tutkinnosta huolimatta. Nykyinen korkea työttömyys on kasvattanut vastavalmistuneiden työttömyyttä kaiken kaikkiaan.

Olivia Maury’n väitöskirja, joka valmistui vuonna 2021, tutki erityisesti EU-/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tilannetta. Palkittu tutkimus osoitti, kuinka oleskelulupajärjestelmän ehdot muovaavat opiskelijoista joustavaa ja haavoittuvaa, ”prekaaria” työvoimaa Suomeen.

Vuosittain uusittavaan määräaikaiseen oleskelulupaan tehtiinkin muutos Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimesta vuonna 2022. Nykyään kansainväliselle opiskelijalle myönnetään oleskelulupa kerralla koko opintojen ajaksi. Suomessa opiskelusta tuli houkuttelevampaa, mutta opiskelijoiden heikko työmarkkina-asema säilyi.

Tutkijoiden kuvaus Suomesta on hyvin erilainen kuin värväysagenttien. Quivine Ndomo kuvaa väitöskirjassaan, kuinka Suomi rakentaa kansainvälisistä opiskelijoista erillistä ja alempiarvoista työläisten luokkaa, joka on käytännössä suljettu suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja hyvinvointivaltion suojelun ja oikeuksien ulkopuolelle.

Korkeakoulut ovat sitoutuneet tekemään kansainvälistä opiskelijarekrytointia eettisesti. Nykytilanne ei muutu eettiseksi sillä, että räikeimmin valehtelevien koulutusagenttien sopimukset irtisanotaan.

•

Lue myös:

Jos ihmistieteellinen tutkimus on turhaa, niin miksi sitä sensuroidaan?

Tieteen vapauden puolustaminen ei saa olla pelkkiä korulauseita ja juhlapuheita

Toinen kvanttivuosisata ei ole vain fysiikkaa

•

Haluatko pysyä kärryillä uusimmista tiedeartikkeleista? Tilaa Tieteessä tapahtuu -uutiskirje!