Image

Kun puhutaan huoltovarmuudesta, ajattelemme ensin usein ruokaa tai energiaa, joiden saatavuus on turvattava kriisitilanteissa. Vähemmän on puhuttu tutkimuksen huoltovarmuudesta. Sen voi ajatella olevan kuin tieteen varmuusvarasto, joka takaa, että tutkimustieto säilyy ja on käytettävissä myös kriisiaikoina.

Tutkimuksen huoltovarmuus tarkoittaa tutkimusyhteisön kykyä ylläpitää toimintaansa ja tieteen jatkuvuutta kriiseissä ja muuttuvissa olosuhteissa – oli kyse sitten globaalista epävarmuudesta, konflikteista tai tutkimuksen poliittisesta ohjauksesta. Tutkimuksella on oltava edellytykset jatkaa toimintaansa, koska se liittyy suoraan yhteiskunnan resilienssiin.

Kuluvan vuosikymmenen puoliväli on alkanut sillä, että tutkimusyhteisö on totutellut toinen toistaan absurdimpiin uutisiin hyökkäyksistä ja uhista, jotka ovat kohdistuneet tieteen ja tutkimuksen autonomiaan ja avoimuuteen. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto on kaventanut tutkimuksen rahoitusta sekä sen vapautta.

Academic Freedom Indexin (AFI) raportin mukaan akateeminen vapaus on laskenut globaalisti merkittävällä tavalla jo vuonna 2024. EU:n jäsenvaltioiden akateemisen vapauden taso on edelleen suhteellisen korkea, mutta raportti osoittaa, että siinä on tultu alaspäin vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Erityisesti Unkari erottuu joukosta sijoittuen maailman alimpaan 20–30 prosenttiin akateemisen vapauden mittareissa.

Raportin mukaan akateeminen vapaus on heikentynyt merkittävästi 34 maassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvallat sijoittuu sijalle 85 maailman 179 maan joukossa jääden juuri ja juuri ylimpään 40 prosenttiin. Tämä merkitsee merkittävää laskua aiemmista vuosista.

Sivistyksen teemavuoden raportin mukaan suomalaiset katsovat sivistyksen olevan voimavara, joka kantaa yli kriisien. Tieteen kriisinkestävyys ja yhteiskunnan tiedollinen omavaraisuus vaativat rakenteellista huolenpitoa, jotta tieteellinen tieto pysyy tiedeyhteisön omassa ohjauksessa ja avoimesti yhteiskunnan käytettävissä.

Energiahuollossa huoltovarmuus perustuu Huoltovarmuuskeskuksen mukaan hajautettuun ja monipuoliseen energiantuotantoon sekä toimintavarmaan jakelujärjestelmään. Elintarvikehuollossa keskeisiä ovat kotimainen tuotanto sekä kotitalouksien omakohtainen varautuminen. Miksi samat periaatteet eivät pätisi myös tutkimukseen?

Kuten elintarvikkeiden ja energian tapauksessa, myös tutkimuksen huoltovarmuus nojaa kotimaisiin toimijoihin ja infrastruktuuriin. Tutkitun tiedon huoltovarmuutta voidaan parantaa esimerkiksi siirtämällä ulkomaisiin tutkimusjulkaisuihin siirtyviä resursseja tukemaan kotimaisia tiedon tuottamisen rakenteita.

Avoimuus edistää tutkimuksen huoltovarmuutta. Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden avulla tutkimustieto on mahdollisimman monien saatavilla hyvinä ja huonoina aikoina. Avoimuuden myötä tutkitun tiedon säilyttäminen on hajautettua ja mahdollisimman hyvin kotimaisten vakaiden ja autonomisten tutkimusorganisaatioiden hallinnoimaa.

Tutkitun tiedon avoimuuden edistäminen vaatii koko tutkimusyhteisön ponnisteluja, joiden merkitys on viime aikoina entisestään kasvanut. Tähän haasteeseen on tartuttu tutkimusyhteisön yhteiskehittämisen tuloksena syntyneessä uudessa Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa 2025–2030.

Julistus kehottaa koko tutkimusyhteisöä huolehtimaan yhdessä siitä, että aineistojen avoin jakaminen, tutkimusyhteistyö sekä julkaisukäytännöt tapahtuvat tiedeyhteisön ja yhteiskunnan yhteisen edun ehdoilla. Vaikka maailma on murroksessa, luottamus tieteelliseen yhteistyöhön ja avoimuuteen on erityisen arvokas osa turvallista ja luottamukseen perustuvaa globaalia yhteisöä.

Tutkimuksen avoimuus osana huoltovarmuutta ei ole luksuspalvelu eikä ylijäämää, josta karsia vaikeina aikoina. Se on ehto sille, että niistä selvitään. Avoin tiede on huoltovarmuuskysymys – myös tutkimus tarvitsee turvaverkkonsa.

•

Lue myös:

Kenelle tutkimus kuuluu? Rights Retention Strategy vahvistaa tutkijan oikeuksia ja tutkimuksen huoltovarmuutta

Kuka tarttuu toimeen, kun tiedettä uhataan?

Miten kannustaa ja tukea avointa julkaisemista?