Huumeita käyttävien raskaana olevien naisten pakkohoito. Tästä näkökulmasta Aleksi Hupli aloitti työnsä päihdetutkimuksen parissa tehdessään kandidaatintyötään ja pro gradu -tutkielmaansa noin 15 vuotta sitten.

Valmistuttuaan Helsingin yliopistosta hän lähti opiskelemaan lääketieteellistä antropologiaa maisteriohjelmaan Amsterdamin yliopistossa. Siellä hän kuuli luennolla termin enchancement, tehostaminen. Siitä on kyse, jos esimerkiksi yliopisto-opiskelija käyttää ADHD-lääkkeitä suoriutuakseen paremmin tenttiin lukemisesta.

Tehostaminen alkoi kiehtoa Huplia niin paljon, että hänen lääkkeiden ja päihteiden hyötykäyttöä koskeva väitöskirjansa valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 2021. Väitöskirja oli englanninkielinen, mutta hän kirjoitti aiheesta myös suomeksi yleistajuisen tietokirjan Älyä lääkkeistä ja päihteistä – Tajusteiden hyötykäyttö.

Suomen Tiedekustantajien liitto palkitsi sen tänä keväänä vuoden tiedekirjana.

”Teos tarjoaa erittäin tärkeää vastapainoa päihteisiin ja lääkkeisiin liittyvälle yhteiskunnalliselle ja poliittiselle keskustelulle, jolla on taipumusta stigmatisoida käyttäjiä”, palkintoraati perusteli valintaansa.

Tutkimuksessa on tietenkin aina tapana kiinnittää huomiota käytettyihin käsitteisiin. Englannin sana drug voi tarkoittaa sekä lääkettä että huumetta, mutta suomen kielessä näihin käsitteisiin liittyy vahva raja-aita.

Kirjassaan Hupli käyttää termiä tajuste, jolla hän tarkoittaa kaikkia tajuntaan vaikuttavia aineita. Sillä hän viittaa esimerkiksi niin ADHD-lääkkeisiin kuin psykedeeleihin tai kannabikseenkin.

Täysin uusi termi tajuste ei ole, sillä se on mainittu esimerkiksi Tapio Onnelan toimittamassa Pyhä huumesota -kirjassa, joka ilmestyi vuonna 2001.

”Tajuste on sopivan neutraali ilmaisu, jolla pääsee puhumaan itse aiheesta. Jos puhutaan huumeista tai lääkkeistä, niin mukaan tulee heti enemmän arvolatausta”, Hupli sanoo.

Moni muistaa koulun huumevalistuksesta, että huumeet ovat aina pahasta. Kun asiaa tarkastellaan lähemmin, huomataan, että huumeiden ja lääkkeiden välinen raja on liukuvampi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuohuttaa opioidikriisi. Siinä on kyse siitä, että ihmisille on muodostunut addiktioita kipulääkkeisiin, joita määrätään kivunhoitoon myös laillisesti. Samaa ainetta siis käytetään sekä lääkkeenä että huumeena.

Kun puhutaan tajusteista, tutkimuskentällä suurinta innostusta liittyy psykedeeleihin. Niiden käyttö usein aikaansaa niin sanotun psykedeelisen kokemuksen.

”Kun työskentelin Amsterdamissa, alaan keskittyneitä tutkimusryhmiä oli muutamia. Nyt tutkimuksia on käynnissä tuhansia. Suurin osa on alkuvaiheen prekliinisiä tutkimuksia, mutta jotkut ovat edenneet hyvin pitkällekin”, Hupli sanoo.

Monessa maailman huippuyliopistossa on perustettu psykedeelitutkimukseen liittyvä tutkimusyksikkö. Terapiatutkimuksessa on saatu lupaavia tutkimustuloksia monen tajusteen kohdalla.

”MDMA:n ja psilosybiiniavusteisen terapian kohdalla on päästy kaikkein pisimälle.”

MDMA eli metyleenidioksimetamfetamiini ja psilosybiini ovat kummatkin psykedeelejä. Varsinkin psilosybiini näyttää myös lisäävän aivojen muovautuvuutta eli plastisuutta.

Kun psykedeelejä käytetään valvotuissa olosuhteissa yhdistettynä terapiaan, tulokset ovat olleet monen mielestä erittäin lupaavia.

”Psykiatrian alalla ei juuri ole ollut läpimurtoja sen jälkeen, kun serotoniinin takaisinoton estäjät tulivat käyttöön. Hoidon tarve on myös kasvussa.”

Psykedeeliavusteista terapiaa on tutkittu muun muassa hoitoresistentin masennuksen, posttraumaattisen stressihäiriön ja addiktioiden hoidossa. Yhdysvaltain lääkeviranomaiset ovat käsitelleet MDMA:n lääkehyväksyntää posttraumaattisen stressihäiriön hoitoon, mitä ei olla vielä saatu.

Alan ympärille on alkanut syntyä paljon startup-yrityksiä, mikä ei Huplin mukaan ole vain hyvä asia.

”Tutkimuksen laatu ei saisi kärsiä kaupallisten intressien takia.”

Psykedeelitutkimuksen nousu on näkynyt Suomessakin. Vuonna 2016 Hupli oli perustamassa Psykedeelitutkimusyhdistystä, joka yhdistää aihepiirin tutkijoita. Vastikään on perustettua myös yhdistyksen uusi vertaisarvioitu Acta Psychedelica -tiedelehti.

Psykedeeliavusteisen terapian kohdalla on vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä niin Suomessa kuin muuallakin. Jotta käyttö voisi alkaa, pitäisi tietää, kuka niitä voisi määrätä ja kenelle ja kuka maksaa laskun.

Täysin uutta niin sanottujen huumeiden käyttö lääkkeinä ei silti ole. Suomen lainsäädännön mukaan esimerkiksi ketamiinin ja kannabiksen käyttö on tällä hetkellä sallittua lääkärin määräyksellä.

Ketamiinia, joka toisaalta tunnetaan bilehuumeena, on vanhastaan käytetty muun muassa hevosten nukutusaineena.

”Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla ketamiinia nenäsuihkeena, ja sitä on mahdollista määrätä hoitoresistentin masennuksen hoitoon.”

Suomessa käytetylle ketamiinin nenäsumutevalmisteelle myönnettiin vuonna 2022 rajoitettu peruskorvausoikeus, jonka ansiosta siitä on mahdollista saada Kela-korvauksia.

Lääkekannabista käytetään Suomessa muun muassa MS-taudin hoidossa. Hupli muistuttaa, että potilasmäärät ovat kuitenkin pysyneet vähäisinä verrattuna esimerkiksi Australiaan.

”Lääkekannabiksen käytön yleistymiselle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Enemmän vaikuttavat muut asiat, kuten lääkärikunnan koulutus”, Hupli sanoo.

Hupli on tutkijan työnsä lisäksi toiminut myös päihdepolitiikan kansalaisaktiivina. Suomessa tehdään hänen mukaansa hyvää tutkimusta, mutta se ei juuri näy päihdepolitiikassa.

”Ajattelen, että siinä missä ilmastotutkijat ovat monesti myös aktivisteja, niin samalla tavalla päihdetutkijatkin voivat olla. Kun asioita tutkii ja huomaa epäkohtia, niitä haluaa tuoda esille.”

Kannabiksen viihdekäytön laillistamisesta on käyty viime vuosina keskusteluja useissa maissa. Viimeisimpänä käyttöä ovat olleet laillistamassa Saksa ja Tšekki.

Suomessakin kannabiksen viihdekäyttöön liittyvä kansalaisaloite eteni viime vuonna eduskuntaan, ja eduskunta on pyytänyt siihen liittyviä asiantuntijalausuntoja. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo vuonna 2018 ottanut kannan, jonka mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta voitaisiin luopua.

Kannabiksen viihdekäytön laillistaminen tuskin on etenemässä pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella. Aiheesta olisi Huplin mukaan silti hyvä käydä yhteiskunnallista keskustelua.

”Yksi syy, miksi palasin Amsterdamin vuosien jälkeen Suomeen, oli siinä, että ajattelin täällä olevan päihdepolitiikan parissa enemmän tehtävää. Toisena painoi myös koti-ikävä.”

•

Kuvan lähde: Tarja Virolainen / A-klinikkasäätiö

•

Lue myös:

Tieteenhistorioitsija Katariina Parhi Suomen ensimmäisen huumeaallon harjalla

Uhkaako loputon määrä digitaalista viihdettä ihmiskunnan kehitystä?

Voidaanko päihderiippuvuuksiin ja lihavuuteen kehittää lääkehoitoja?