Kiina asetti tieteen ja teknologian strategisten suunnitelmiensa keskiöön jo 2010-luvun puolivälissä. Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping ilmoitti vuonna 2017 pidetyssä 19. puoluekokouksessa vuoteen 2050 ulottuvasta strategiasta, jonka päämääränä on nostaa Kiina maailman suurvaltojen joukkoon. Taloudellinen ja sotilaallinen mahti sekä johtava asema tieteen ja teknologian aloilla ovat perinteisiä suurvallan peruspiirteitä.

Yhdysvaltojen aloittama talous- ja teknologiakilpailu on antanut Kiinan suunnitelmille vielä lisäpontta. Kilpailun seurauksena Kiinan johto on järjestänyt uusiksi sekä tiedejohtamisen organisaation että julkisen rahoitusjärjestelmän. Päämääränä on vahvistaa kansallista riippumattomuutta strategisilla tieteenaloilla.

Yhdysvaltojen luoman kilpailuasetelman ansiosta Kiina poistaa vauhdilla muitakin tiedejärjestelmänsä ongelmakohtia, kuten maassa yleisesti esiintyvää tutkimusvilppiä. Samalla poliittinen ohjaus on vahvistunut entisestään, ja geopoliittinen tilanne on lisännyt siviilitutkimuksen kaksoiskäyttöä myös sotilaallisiin päämääriin.

Kiina on onnistunut saavuttamaan johtavan aseman muutamalla tieteen saralla. Maan tiedemaailmaa on silti vaivannut pitkään rakenteellisista ongelmista ja tiedekulttuurista johtuva tehottomuus ja kapea-alaisuus sekä vaikeus kaupallistaa tutkimustuloksia. Näitä ongelmia oli pyritty ratkaisemaan jo ennen teknologiasotaa mutta tuloksetta. 

Muutaman viime vuoden aikana Kiinan tiedejärjestelmää on uusittu kovalla otteella.  Merkittävin muutos lienee tiede- ja teknologiaministeriön uudelleenorganisointi ja koko sektorin asettaminen suoraan kommunistisen puolueen tieteen ja teknologian keskuskomission alaisuuteen. Tällä muutoksella haluttiin varmistaa koko maan resurssien tehokas käyttö huipputason innovaatioympäristön luomiseen ja strategisten tieteen ja teknologian alojen nopeaan kehitykseen. Komissio perustettiin vuonna 2023 koordinoimaan koko tiedekentän toimijoita ja poistamaan kentän hajanaisuutta. Tiede- ja teknologiaministeriöstä tuli sen toimeenpaneva elin. 

Tieteenalakohtainen ohjaus siirrettiin samalla alakohtaisille organisaatioille, kuten ministeriöille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Esimerkiksi maatalouden tutkimuksen ohjaus ja teollisuuden ja informaatioteknologian kehitys annettiin suoraan kyseisten ministeriöiden vastuulle, mikä siirsi rahoituksen jakopäätökset ja tulosten seurannan aiempaa asiantuntevimpiin käsiin. (Naughton ym. 2023.)

Puolueen ja valtionhallinnon rinnakkaisjärjestelmä kertautuu paikallistasolla sekä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Maakuntien ja kaupunkien puoluetoimistot laativat paikallisia tiedestrategioita, joita paikallishallinto toteuttaa omalla tiedebudjetillaan. Aiemmin paikallishallintojen piti seurata Pekingissä laadittuja strategioita, vaikka niille ei löytynyt tarvittavaa tukea paikallisessa tutkimusympäristössä. Siitä seurasi valtavaa tutkimusresurssien haaskausta.

Uuden ohjenuoran mukaan strategisille aloille satsaavat vain ne alueet, joilla on edellytyksiä korkeatasoiseen tutkimukseen. Kiinan uuden tiedestrategian ydinalueiksi on nimetty kolme rannikon kaupunkikeskittymää Pekingin, Shanghain ja Shenzhenin ympärillä sekä Chengdun ja Chongqingin ”Twin-city” alue Länsi-Kiinassa. Niiden odotetaan edistävän Kiinan tiedettä ja teknologiaa suurin harppauksin. Muutama Keski-Kiinan kaupunki, kuten Wuhan ja Xi’an, on myös mainittu tärkeinä tiedekeskuksina, joille annetaan vastuuta tieteellisten läpimurtojen saavuttamiseksi.

Maan köyhemmille alueille muutos on toivottu, koska ne voivat nyt panostaa paikallisen maatalouden ja teollisuuden kehittämiseen mikrosiru- ja litiumakkujen tutkimuksen sijaan.  Tämä onkin yksi tämänhetkisen strategian kulmakivistä. Vuoden 2024 keväällä lanseerattiin toimintaohje New quality productive forces according to local conditions, joka määrittelee tieteen ja teknologian tärkeimmiksi tuotantovoimiksi ja ohjaa eri alueet kohdistamaan resurssinsa paikallisten vahvuuksien mukaisesti. Tavoite on vahvistaa Kiinan tieteen ja tuotannon omavaraisuutta. (Luova ja Sookari 2025.)

Myös yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat Kiinassa nykyään tiukassa poliittisessa ohjauksessa. Käänteentekevä muutos tuli vuonna 2019, kun korkeakoulujen peruskirjoissa korvattiin maininnat akateemisesta riippumattomuudesta ja ajatuksenvapaudesta viittauksilla kommunistipuolueen johtajuuteen tutkimuksessa.

Puolueen asema korkeakoulujen johdossa vahvistui kaksi vuotta myöhemmin, kun puolue julkaisi päivitetyt ohjeet puolueyksiköiden toiminnasta korkeakouluissa. Uudet säännöt korostivat ideologista ohjausta ja ruohonjuuritason puolueyksiköiden tärkeyttä toiminnan suunnittelussa. Vuonna 2023 yliopistojen rehtorintoimistot yhdistyivät puoluetoimistojen kanssa. (Times Higher Education 2024.)

Yliopistojen koko henkilökunnan tulee nykyään osallistua ideologiseen koulutukseen ja puoluekokouksiin, mikä vie aikaa tutkimukselta. Tiukka ideologinen ohjaus ja strategisten tutkimusaiheiden saneleminen ylhäältä käsin vie pohjaa vireän innovaatioympäristön rakentamiselta. Uusien aiheiden tutkimukseen ei ryhdytä, jos ne eivät ole linjassa oman työyksikön puolueosaston määrittämien päämäärien kanssa.

Poliittinen ohjaus määrittelee myös esimerkiksi historian ja yhteiskunnan tutkimuksessa poliittisesti korrektin lähestymistavan, ja se sulkee pois sensitiiviset aiheet tutkimuksen ja opetuksen piiristä. Xi Jinpingin teorioita käsittelevät projektit saavat avokätistä rahoitusta, mikä on pois yhteiskunnallisten ongelmien tutkimukselta. Ylipäätään humanististen ja yhteiskuntatieteiden asema on heikentynyt. (Wang 2025.)

Kiinassa sekä julkinen rahoitus tutkimukselle että yritysten rahoittama tutkimus- ja kehitystoiminta (TK) ovat kaksinkertaistuneet sen jälkeen, kun USA:n ja Kiinan välinen teknologiakilpailu alkoi. Rahoitus nousi vuoden 2017 1,8 miljardista juanista 3,6 miljardiin juaniin vuonna 2024 (NBSC 2025).

TK-rahoituksesta huomattava osa tulee yrityksiltä. Yksityiset suuryritykset, kuten Tencent ja Alibaba, pyörittävät omien tutkimusyksikköjensä lisäksi rahoitusohjelmia sekä tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa. Merkittävä osa yritysrahoituksesta tulee valtion omistamilta yrityksiltä. Huomion arvoista on, että vain pieni osa rahoituksesta menee perustutkimukseen. Vuonna 2023 sen osuus koko TK-rahoituksesta oli vain 6,7 prosenttia. (NBSC 2024.)

Julkisen rahoituksen runsas saatavuus ja teknologiakilpailun aiheuttama kiireen tuntu johti aluksi valtavaan tuhlailuun. Rahaa jaettiin ilman riittävää suunnittelua ja koordinointia esimerkiksi uusien keskusten ja infrastruktuurin rakentamiseen ilman, että niillä oli soveltuvaa henkilöstöä tai kytkentää paikallistalouksiin. Osittain tämän kaaoksen seurauksena valtionjohto päätti rahoitusjärjestelmän uusimisesta ja hankkeiden tiukasta sitomisesta paikallisiin vahvuuksiin. Tämä on yksi korjausliikkeistä, joita Kiinan tiedemaailmassa on viime vuosina nähty.

Julkinen rahoitusjärjestelmä on nykyään rakenteeltaan hyvin samantapainen kuin länsimaissa. Merkittävimpiin julkisiin tutkimusrahoittajiin kuuluvat National Natural Science Foundation of China (NSFC), National Social Science Fund of China, ministeriöt ja tiedeakatemiat. Näiden lisäksi rahoitusta jakavat maakuntien ja kaupunkien tutkimusrahastot, yritykset, yliopistot sekä säätiöt.

Luonnontieteissä arvostetuin rahoittaja on NSFC, jonka rahoitusta pidetään tutkijanuran kannalta keskeisenä meriittinä. Avaruusfyysikko Dou Xiankang valittiin NSFC:n johtajaksi vuonna 2023, ja hän aloitti heti uudistukset nuorten tutkijoiden tukemiseksi ja erityisesti naistutkijoiden urien vahvistamiseksi. (Conroy 2024.)

Kiina houkuttelee myös kiinalaistaustaisia huippututkijoita takaisin Yhdysvalloista. Se onkin onnistunut osittain siksi, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump alkoi syyttää kiinalaistutkijoita vakoojiksi. Monet eivät kuitenkaan halua palata Kiinaan tiedemaailman tiukan poliittisen ohjauksen takia, vaan he etsivät urilleen uusia polkuja muissa maissa.

Rahoitushaun arviointijärjestelmää on uudistettu, jotta resursseja voitaisiin  ohjata myös vakiintuneiden tutkijaryhmien ulkopuolelle. Yhtäältä halutaan lisätä inklusiivisuutta ja avoimuutta: Tärkeä strateginen tutkimusrahoitus voidaan laittaa avoimeen hakuun, jossa ei arvioida CV:tä tai muita taustatietoja, jolloin hakijat voivat ilman syrjintää osoittaa kykynsä ongelmanratkaisussa. Toinen uusi keino on projektirahoituksen myöntäminen ensin muutamalle parhaalle tutkimusryhmälle, joista parhaiten selviytyvä(t) saa(vat) merkittävän jatkorahoituksen. (Luova 2021.)

Kiinassa sekä tutkijoiden että tutkimuksesta vastaavien hallintovirkahenkilöiden urakehitys on ollut kiinni siitä, kuinka paljon julkaisuja ja patentteja kaupungissa ja maakunnassa määrällisesti tuotetaan. Tämän takia tutkijat ovat keskittyneet niiden tehtailuun eivätkä viranomaiset ole välittäneet, miten ne on tuotettu. Kovan julkaisupaineen alla moni käyttää apunaan haamukirjoittajia tai haamulaborantteja tai julkaisee tutkimustuloksia heikoin perustein. Tiedevilppi on yleistä, ja se on vienyt kansainvälistä uskottavuutta kiinalaiselta tutkimukselta.

Sekä valtio että puolue ovat säätäneet ohjeistuksia eettisten ongelmien kitkemiseksi sen jälkeen, kun Kiina määritteli korkealaatuisen tieteen ja teknologian maan kohtalonkysymykseksi. Kiinan kommunistinen puolue julkaisi vuonna 2018 ohjeet akateemisen vilpin havaitsemiseksi ja todentamiseksi. Seuraavana vuonna perustettiin Kansallinen tieteen ja teknologian eettinen komitea (National Science and Technology Ethics Committee). Vuonna 2021 päivitetty tiede- ja teknologialaki kielsi suoraan haamukirjoittajien ja -laboratorioiden käytön.

Vuonna 2023 tiede- ja teknologiaministeriö julkaisi kattavat vastuullisen tutkimustoiminnan ohjeet (Guidelines for Responsible Research Conduct). Samana vuonna Tiede- ja teknologiaministeriö julkaisi muiden toimijoiden kanssa testiversion ohjeista tieteen ja teknologian eettiseen arviointiin (Measures for the Review of Science and Technology Ethics, Trial). Lopullinen versio ohjeista ei ole vielä valmistunut tätä kirjoitettaessa.

Ohjeistuksista huolimatta vilppitapauksia ilmenee edelleen. Vuonna 2025 NSFC havaitsi, että 25 sen rahoittamaa tutkijaa oli tilannut tutkimuksensa ”artikkelitehtaasta” tai syyllistynyt plagiointiin. (Retraction Watch 2025.)

Innovaatiorahoituksen nopean kasvun myötä keksintöihin liittyvät vilpit lisääntyivät nopeasti. Myös tekoälyn käyttöönotto on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että uusimmat tutkimuksen eettisyyteen liittyvät ohjeistukset koskevat ennen kaikkea immateriaalioikeuksien suojelua. Kiinan Korkein kansanoikeus on julkaissut ohjeet teknologiainnovaatioiden turvaamisesta korkealaatuisilla oikeudenkäyntipalveluilla. (Wininger 2025.) Elokuun alussa Korkein kansanoikeus julkaisi vielä ohjeistuksen juuri voimaan tulleen yksityisen sektorin edistämislain tueksi. Myös se pyrki kohentamaan korkean teknologian immateriaalioikeustapausten käsittelyä. (China Daily 2025.)

Muiden tutkimusetiikkaan liittyvien toimenpiteiden ohella tutkimusetiikka on myös lisätty kansalliseen luotettavuuden arviointijärjestelmään (englanniksi social credit system). Tutkija tai tutkimusjohtaja voi nyt joutua niin sanotulle mustalle listalle, jos hänen toimintansa synnyttää ”vakavaa epäluottamusta”. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sulkemista rahoitushakujen ulkopuolelle ja arvonimien mitätöintiä. (Luova 2021.)

Kiina on aloittanut suuria muutoksia tiedejärjestelmänsä tehostamiseksi. Askeleet osoittavat oikeaan suuntaan. Aikaisempien uudistusyritysten jääminen valjuiksi antaa kuitenkin viitteitä siitä, että vanhoja tapoja on erittäin vaikea muuttaa.

Panostukset ovat kovat erityisesti teknologian kärkialoille. Valtiojohdon valitsemilla kapeilla aloilla nähdään varmasti merkittävää edistystä ja tieteellisiä läpimurtoja. Vahvan innovaatiojärjestelmän luominen vaatisi kuitenkin laajempialaista panostusta varsinkin perustutkimukseen.

Ihmistieteiden heikentyminen on huolestuttavaa, sillä Kiina kohtaa valtavia yhteiskunnallisia haasteita väestön ikääntyessä ja talouskasvun hiipuessa. Näiden ongelmien takia Kiina tarvitsisi avaramielistä tutkimusta ratkaisujen löytämiseksi, mutta nykyisessä tutkimusympäristössä politiikka sanelee sallitut kysymykset ja soveliaat vastaukset.

Viime vuosina tiedejärjestelmän uudistukset ovat edenneet nopeasti kokeillen ja oikeita ratkaisumalleja hakien. Vuoden 2026 keväällä Kiinan johto julkaisee uuden viisivuotissuunnitelman kaudelle 2026-2030. Yleinen suunnitelma ja sen pohjalta tehty tiedesektorin suunnitelma vahvistavat Kiinan johdon kannalta hyväksi havaitut toimintamallit. Tieteen uusi viisivuotissuunnitelma on ehdottoman tärkeää luettavaa jokaiselle Kiinan tiedemaailman kehityksestä kiinnostuneelle.

•

Lue myös:

Kun virallinen Suomi vannoo luottamustaan Trumpin Yhdysvaltoihin, tutkijoiden on syvennettävä tilannekuvaa

Longit ja lohikäärmeet – myyttisten olentojen kutkuttavaa kulttuurihistoriaa

Miten sensuuri vaikuttaa Kiinaan liittyvään tieteelliseen julkaisutoimintaan ja kiinalaisten tutkijoiden tutkimusvapauteen?