Lintujen talviruokinnassa piilee vieraskasvilajien leviämisriski

Image
Koristeellinen.

Lintujen talviruokinnassa piilee vieraskasvilajien leviämisriski

Lintujen talviruokinnan kautta Suomeen leviää vieraslajeja, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa Suomessa luontaisesti esiintyvälle eliölajistolle ja luontotyypeille. Panu Kunttu ja Terhi Ryttäri kirjoittavat huonosti tunnetuista riskeistä.
Panu Kunttu,
Terhi Ryttäri
Image
Panu Kunttu ja Terhi Ryttäri.

Lintujen ruokinta on satojen tuhansien suomalaisten talvinen harrastus. Suomeen tuodaan vuosittain yli 12 miljoonaa kilogrammaa siemeniä, pähkinöitä ja muuta rehua lintujen talviruokintaa varten. Hyvää tarkoittavalla ruokinnalla voi kuitenkin olla ikäviä seurauksia luonnon monimuotoisuudelle ja maataloudelle, sillä maahantuotavien siemenerien valvonta on puutteellista.

Siemenerät saattavat sisältää haitallisten vieraskasvilajien siemeniä, jotka voivat levitä lintujen ruokintapaikoilta luontoon. Niiden joukossa voi esiintyä esimerkiksi rikka- ja lännenkananhirssiä, marunatuoksukkia, viher- ja sinipantaheinää, viherrevonhäntää ja hukkakauraa. Näiden lajien siemeniä on löytynyt linnunsiementen lisäksi myös ulkomaista alkuperää olevista niitty- ja nurmikasvisiemenseoksista.

Nämä kaikki ovat Suomessa vieraslajeja, joiden on todettu levinneen luontoon ja pelloille. Ilmastonmuutos parantaa niiden menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Tässä piilee maantieteellisesti laaja leviämisriski ympäri Suomen, sillä lintujen talviruokintaa harjoitetaan laajasti. Ruokintapaikkojen läheisyydessä kasvilaji on helppo havaita, mutta linnut ja nisäkkäät saattavat levittää siemeniä kauemmas.

Rikkakananhirssi ja marunatuoksukki muodostavat näistä kasvilajeista suurimman uhan, sillä ne on luokiteltu maailman hankalimpien vieraslajien joukkoon. Suomessa niitä on havaittu esimerkiksi linturuokintapaikoilla ja kylvetyillä monimuotoisuuspelloilla.

Lajit lisääntyvät tehokkaasti ja ovat varreltaan kookkaita. Ne muodostavat tiheitä, peittäviä kasvustoja, jotka tukahduttavat muut kasvit alleen. Levitessään niityille, laitumille, rannoille tai pientareille ne voivat uhata laajasti luonnon monimuotoisuutta. Viljelyksille levitessään lajit aiheuttavat mittavia satovahinkoja. Lisäksi rikkakananhirssi erittää juuriensa avulla ympärilleen muiden kasvien kasvua haittaavia kemiallisia yhdisteitä. Marunatuoksukin siitepöly on voimakkaasti allergisoivaa.

Linnuille ja monimuotoisuuspelloille tarkoitettujen tuontisiementen puhtausvaatimuksia tulisi tiukentaa, jotta haitallisten vieraskasvien saapuminen Suomeen voitaisiin nykyistä tehokkaammin estää. Myös pakkaamoiden tulisi kiinnittää huomiota ostamiensa siemenseosten puhtauteen.

Rikkakananhirssi, marunatuoksukki ja muut keskeiset siemenseosten mukana leviävät kasvilajit tulisikin säätää asetuksella haitallisiksi vieraslajeiksi. Lakisääteinen vieraslajistatus tarkoittaisi siementen kasvatus-, käyttö-, myynti- ja maahantuontikieltoa. Tämä kielto osoittaisi viranomaisille vahvemmat keinot siemenerien valvontaan.

Versot tulee hävittää joko sekajätteen seassa, polttamalla tai kompostoimalla, jos kukinnasta ei vielä ole merkkejä.

Linnunsiemeniä koskee tällä hetkellä EU-jäsenmaiden yhteinen rehulainsäädäntö, jonka tarvittaviin muutoksiin Suomen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Kansainvälinen yhteistyö ongelmien ratkomiseksi on keskeistä, sillä siemenkauppa on ylikansallista ja nämä kasvilajit ovat ongelma monessa muussakin Euroopan maassa. Kaikkia vieraslajeja koskee joka tapauksessa jo tällä hetkellä kansallisen vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto.

Jos vieraslajeja tapaa linturuokintapaikan läheisyydestä, tulee versot kitkeä välittömästi maasta juurineen. Versot tulee hävittää joko sekajätteen seassa, polttamalla tai kompostoimalla, jos kukinnasta ei vielä ole merkkejä. Laajalle levinneen kasvuston hävittämiseen voidaan tarvita torjunta-ainekäsittelyä, mikä on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Vieraskasvien torjunnassa nopea reagointi on valttia, sillä esimerkiksi rikkakananhirssi voi tuottaa kymmeniä tuhansia siemeniä ja niistä voi muodostua maaperään monivuotinen siemenpankki.

Jos siementen mukana levinneitä vieraslajeja havaitaan linturuokinta- tai kylvöpaikoilla, on syytä olla yhteydessä jälleenmyyjään tai maahantuojaan. Näin siemenerän alkuperä voidaan selvittää ja leviämisväylä katkaista. Vieraslajeista on suositeltavaa tehdä valokuvalla varustettu ilmoitus vieraslajit.fi-sivustolla, jotta tieto on viranomaisten käytössä.

Lintujen talviruokinnassa kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia kotimaista kauraa, ohraa, rypsiä, omenoita ja pihlajanmarjoja, siemenettömiä talitankoja sekä pähkinänmursketta. Erityisesti monien eri kasvien siemeniä sisältävät ulkomaiset seokset kannattaa jättää ostamatta.

 

Keskustelu-osiossa julkaistaan tieteeseen liittyviä mielipidekirjoituksia, jotka edustavat niiden kirjoittajien omia näkemyksiä. Voit tarjota osioon omia puheenvuorojasi. Lue ensin ohjeet kirjoittajalle.

 

Lue myös:

Ilman radikaalia maailmankuvan muutosta ekologinen kriisi jää ratkaisematta, väittää Christine Webb

Luonnon monimuotoisuuden epävakaus

Luontokadon syyt, seuraukset ja pysäyttäminen

Panu Kunttu on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja toimii Luontotietopalvelu Taigassa.
Terhi Ryttäri on biologi ja toimii ryhmäpäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa.