Stalinin suuren terrorin vuosina 1937-1938 tuomittiin yli 8000 suomalaista – Kansallisarkiston tutkimushanke tarkentaa tietoja suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa

Image
Nainen ja kolme lasta laiturissa olevan laivan edustalla.

Stalinin suuren terrorin vuosina 1937-1938 tuomittiin yli 8000 suomalaista – Kansallisarkiston tutkimushanke tarkentaa tietoja suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa

7.6.2024

Josif Stalinin suuren terrorin vuosina 1937-1938 Neuvostoliitossa tuomittiin todennäköisesti yli 8000 suomalaista, arvioi Kansallisarkiston tutkimushanke.

”Vähintään 20 prosenttia Neuvostoliitossa olleista Suomen kansalaisista tai entisistä kansalaisista vangittiin ja riepoteltiin oikeuteen loppukesän 1937 ja syksyn 1938 aikana”, hankkeen päällikkö Aleksi Mainio kertoo Kansallisarkiston tiedotteessa.

Suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 6 200 suomalaista ja kun tuntemattomia tuomittuja oli arviolta 1 000–2 000 summaksi tulee 7 200–8 200 ihmistä. Valtaosa tuomittiin kuolemaan.

Uusi tietokanta

Arvio on osa Kansallisarkiston hanketta, joka tutkii suomalaisten kohtaloita vuosien 1917–1964 Neuvostoliitossa. Hanke julkaisi 7.6. interaktiivisen, julkisen tietokannan Kohtalona Neuvostoliitto, josta löytyy henkilö- ja karttatietoja Neuvostoliitossa noina vuosina asuneista suomalaisista.

Tietokannasta on haettavissa yli 25 000 henkilötietoa ja se päivittyy vaiheittain. Hankkeen päättyessä vuoden 2025 lopussa tietokannan arvioidaan sisältävän kymmenien tuhansien suomalaisten tietoja.

Aineistoja eri puolilta maailmaa 

Tutkimushanke nojaa paljolti Suomen ja Venäjän arkistojen aineistoihin. Myös muita aineistoja on täytynyt hyödyntää, sillä yhteistyö jäädytettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hankkeen aineistoja on kerätty erinäisistä arkistoista muun muassa Virosta, Ukrainasta, Georgiasta, Kazakstanista sekä eri puolilta läntistä Eurooppaa ja Amerikkaa.

Yli 20 suomalaista historiantutkijaa on kerännyt ja tarkistanut henkilötietoja. Hanke tekee yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n Stalinin vainojen muistot -muistitietokeräyksen kanssa. 

Valtioneuvoston kanslia rahoittaa Kansallisarkiston syksyllä 2020 alkanutta viisivuotista hanketta reilulla kahdella miljoonalla eurolla. Interaktiivisen tietokannan lisäksi hankkeen tutkimustuloksista julkaistaan tietokirjoja ja artikkeleita.

Kuvassa Fanny Gylling lapsineen Tukholmassa vuonna 1921 astumassa laivaan ja muuttamassa Neuvosto-Venäjälle. Kuvan lähde: Kansallisarkisto.