Valtaosa tiedeyhteisön jäsenistä arvioi, että akateemisen vapauden tilanne Suomessa on melko hyvä. Silti noin puolet kokee vapauden heikentyneen viimeisten kahden vuoden aikana.

Asia käy ilmi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toteuttamasta selvityksestä, johon vastasi 816 tutkijaa, opettajaa ja tutkimuksen parissa työskentelevää. Kysely toteutettiin verkossa loppuvuonna 2025.

Selvityksen mukaan merkittävimmät haasteet akateemiselle vapaudelle kytkeytyvät tutkimuksen poliittiseen ja taloudelliseen ohjaukseen. Rahoituksen painottuminen lyhyen aikavälin hyödynnettävyyteen, soveltaviin hankkeisiin ja ennalta määriteltyihin teemoihin kaventaa tutkijalähtöisen perustutkimuksen edellytyksiä.

Akateemiseen vapauteen vaikuttavat myös häirintä, uhkailu ja maalittaminen, joita esiintyy erityisesti silloin, kun tutkimusaihe on poliittisesti tai yhteiskunnallisesti herkkä. Kokemukset vihamielisestä viestinnästä, uhkailusta tai mustamaalaamisesta voivat aiheuttaa tutkijoiden varovaisuutta, tutkimusaiheiden muokkaamista ja julkisen keskustelun välttelyä.

Selvitys nostaa esiin myös tiedeyhteisön sisäisiä jännitteitä. Tiedeyhteisön omat hierarkiat sekä kilpailu rahoituksesta ja asemista voivat rajoittaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta. Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat tiedeyhteisön sisällä vaikutusvaltaisessa asemassa, voivat pyrkiä vaientamaan kriitikoitaan.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta esittää, että Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen tukiorganisaatio häirinnän uhan alla toimivien suojaamiseksi. Lisäksi työnantajan suojeluvelvollisuus tulisi laajentaa koskemaan myös vapaana toimivia tutkijoita, ja tiedeviestinnän sekä häirinnältä suojautumisen opetus tulisi sisällyttää osaksi tutkijakoulutusta.

•

Kuvan lähde: Unsplash