Suomen korkeakoulutuksen opiskelijakohtaiset menot vähenivät 13,5 prosenttia vuosina 2015–2022. Opiskelijakohtaiset menot laskivat Suomessa toiseksi eniten kaikista OECD-maista. Kaikkein eniten menot laskivat Meksikossa.

Samaan aikaan Suomen korkeakoulujen opiskelijamäärä kasvoi 12 prosenttia. Kasvu ylittää OECD-maiden keskiarvon, joka oli 5 prosenttia.

Inflaatiokorjattuna korkeakoulutuksen kokonaismenot laskivat samalla aikavälillä Suomessa kolme prosenttia, kun OECD-maissa ne kasvoivat keskimäärin 14,2 prosenttia. Kokonaismenot sisältävät myös tutkimus- ja kehittämismenot.

Myös monissa Suomen verrokkimaissa opiskelijakohtaiset menot laskivat. Ruotsissa, Alankomaissa ja Kanadassa tilannetta selittää se, että opiskelijamäärät kasvoivat vielä nopeammin kuin Suomessa eikä kokonaismenojen kasvu pysynyt opiskelijamäärän kasvun tahdissa.

Tiedot käyvät ilmi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n julkaisemasta tuoreesta Education at a Glance -raportista, joka vertailee eri maiden koulutusjärjestelmiä. Tämän vuoden julkaisun pääteemana on korkeakoulutus.

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus jää OECD-maiden keskiarvon alle

Vaikka Suomen korkeakoulujen opiskelijamäärät ovat kasvaneet, korkeakoulutettujen nuorten osuus jää yhä OECD-maiden keskiarvosta. 39 prosenttia 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun OECD-maiden keskiarvo on 48 prosenttia.

Ero näkyy kaikissa tutkintotyypeissä, mutta yksi merkittävä syy korkeakoulutettujen osuuden eroon on se, että Suomen koulutusjärjestelmä ei sisällä lyhyitä korkea-asteen tutkintoja. OECD-maissa keskimäärin seitsemän prosenttia nuorista aikuisista on suorittanut tällaisen tutkinnon.

Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan keskimäärin myöhemmin kuin muissa OECD-maissa, ja välivuodet ovat yleisiä. Suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin 24-vuotiaina, kun OECD-maiden keskiarvo on 22 vuotta. 77 prosenttia uusista suomalaisopiskelijoista on pitänyt välivuosia ennen opintojen aloittamista, kun OECD-maiden keskiarvo on 44 prosenttia.

Taustalla vaikuttaa Suomen valikoiva korkeakoulutuksen hakujärjestelmä. Suomessa 29 prosenttia hakijoista aloittaa korkeakouluopinnot, mikä on vähiten vertailluista maista. Monissa OECD-maissa yli puolet hakijoista pääsee opiskelemaan, ja esimerkiksi Ranskassa osuus on 82 prosenttia.

Suomessa ei-valittujen hakijoiden määrää on nostanut ulkomaalaisten hakijoiden suuri osuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan tämä kuitenkin on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun ulkomaalaisille asetettiin hakemusmaksu vuonna 2025.

Keskeyttäjiä vähän, läpäisyaste hyvä

Valikoivan hakujärjestelmän vastapainona Suomessa korkeakoulutuksen läpäisyaste on OECD-maiden keskiarvoa parempi. Lähes puolet opiskelijoista valmistuu ajallaan, kun OECD-maissa keskimäärin 43 prosenttia suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa.

Suomi erottuu edukseen myös opintojen keskeyttämisessä. Suomessa viisi prosenttia uusista opiskelijoista keskeyttää opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen, kun useissa muissa maissa 10–20 prosenttia opiskelijoista tekee näin.

Koulutustason merkitys työmarkkinoilla on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Perusasteen ja korkea-asteen suorittaneiden 25–34-vuotiaiden työllisyysasteessa on Suomessa 46 prosenttiyksikön ero, kun OECD-maiden keskiarvo on 27 prosenttiyksikköä.

•

Kuvan lähde: Unsplash