Torsti Verkkola – suomalainen moottorifilosofi

Image
Koristeellinen.

Torsti Verkkola – suomalainen moottorifilosofi

Muistikuvia-palstalla nostetaan tänä vuonna esiin suomalaisia tekniikan uranuurtajia, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi lentotekniikan, tietotekniikan ja teknillisen fysiikan aloilla. Kirjoittajina ovat Panu Nykänen ja Petri Paju.
Panu Nykänen

Torsti Rafael Verkkola (vuoteen 1935 Wennström) syntyi Lahdessa 22. toukokuuta 1909 veturikuljettaja Karl Wennströmin perheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseon lukiosta vuonna 1928 ja suoritti tämän jälkeen opintonsa Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosaston koneenrakennuksen opintosuunnalla.

Verkkola sai työpaikan Valtion Lentokonetehtaalla Tampereella konstruktöörinä, ja hän hankki täydennyskoulutuksensa komennettuna Charlottenburgin teknilliseen korkeakouluun Berliiniin. Hänet nimitettiin Valtion Lentokonetehtaan konstruktiivisen osaston päälliköksi vuonna 1937, staattisen toimiston päälliköksi neljä vuotta myöhemmin ja konstruktiivisen osaston johtajaksi vuonna 1943. Sodan päätyttyä hän toimi Lentokonetehtaan neuvottelevana insinöörinä.

Ennen talvisotaa Verkkola työskenteli muun muassa ilmavoimille tilattujen Bristol Blenheim -pommikoneiden rakennusprojektissa. Blenheim-projekti oli Suomen ensimmäinen suuri teollinen hanke, joka perustui kevytmetallirakenteisiin. Sen myötä saatu osaaminen mahdollisti esimerkiksi autonkoriteollisuuden nopean kasvun maassa 1950-luvulla. Projektin yhteydessä Verkkola vieraili The Bristol Airplane Co Ltd:n tehtailla.

Verkkola opetti myös mekaniikkaa ja fysiikkaa Tampereen Teknillisessä Oppilaitoksessa. Teknillisen korkeakoulun koneenrakennusopin professuuri perustettiin vuonna 1943, ja Verkkola nimitettiin tehtävään vuoden ensimmäisenä päivänä 1945.

Sodan jälkeen kommunistien haltuun siirtynyt Valtiollisen poliisi oli kiinnostunut maan koneinsinööreistä. Kun Torsti Verkkolaa uhkasi pidätys, hän jätti paikkansa korkeakoululla kevätlukukauden 1946 päättyessä. Hän pakeni asiasta kenellekään ilmoittamatta Yhdysvaltoihin ja päätyi rouva Impi Verkkolan kanssa Milwaukeen kaupunkiin Wisconsiniin, missä oli jo pitkään vaikuttanut suomalaisten siirtolaisten yhdyskunta. Hän sai aluksi paikan koneenpiirustuksen apuopettajana.

Kun Torsti Verkkolaa uhkasi pidätys, hän jätti paikkansa korkeakoululla kevätlukukauden 1946 päättyessä.

Koska Verkkola oli poistunut maasta lupaa kysymättä ja hakematta virkavapautta, kauppa- ja teollisuusministeriö päätti jättää hänen palkkansa maksamatta mutta myönsi hänelle virkavapauden professorin virasta aluksi vuoden 1947 elokuun loppuun asti. Vielä vuoden 1947 alkaessa Verkkola suunnitteli palaavansa Suomeen, mutta asia lykkääntyi. Vuoden 1947 kesällä hän sai kuitenkin hoidettavakseen University of Wisconsinin ylimääräisen koneenrakennusopin professorin viran, ja hän erosi virastaan Helsingissä.

Verkkola työskenteli Yhdysvalloissa myös suuria voimakoneita valmistavan Nordberg Manufacturing Co:n palveluksessa. Korean sodan noususuhdanteen aikana yhtiö valmisti sähkövirran tuottamiseksi suuria tähtimoottoreita Teksasissa sijaitseville alumiinin tuotantolaitoksille. Verkkola toimi pääsuunnittelijana erikoisten 12-sylinteristen kaasu- tai dieselkäyttöisten Nordberg-moottoreiden valmistusprojektissa, ja hän vastasi muun muassa näiden erikoisten moottoreiden tasapainottamisesta.

Image
Mustavalkoinen valokuva, jossa vanhempi herra istuu työpöydän ääressä ja nuorempi mies seisoo häntä vastapäätä.
Torsti Verkkola keskustelee tutkijan kanssa toimiessaan Teknillisen korkeakoulun rehtorina vuonna 1969. Kuvan lähde: Aalto-yliopiston arkisto.

Vuonna 1951 Teknillisen korkeakoulun koneenrakennusta koskevista professuureista vain konepajatekniikan oppituoli oli vakinaisesti täytetty. Kone-elimet, höyrytekniikka ja polttomoottoritekniikka olivat avoimena. Torsti Verkkola palasi Suomeen, kun poliittinen tilanne oli rauhoittunut, ja hänet nimitettiin polttomoottoritekniikan professoriksi vuonna 1954. Verkkolan työskentely Nordberg Mfg. Co:n palveluksessa toi suomalaiseen koneenrakennuksen perinteeseen pysyvän tiedollisen lisän.

Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa Verkkola tunnettiin innostavana opettajana. Hänen luennoiltaan saattoi ammentaa tietoja konetekniikan laajempaan ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Torsti Verkkola kutsuttiin eräänä ensimmäisistä tekniikan alojen edustajista mukaan uusiin tiedehallinnon asiantuntijatehtäviin, kun suomalaista tieteen rahoitusjärjestelmää rakennettiin 1950-luvulla. Verkkolan kollega Arvo Ylinen nimitettiin ensimmäisenä varsinaisten teknillisten tieteiden edustajana jäseneksi valtion luonnontieteelliseen toimikuntaan. Samalla perustettiin teknillisten tieteiden asiantuntijavaliokunta, johon Verkkola kutsuttiin jäseneksi. Valtion teknillistieteellinen toimikunta perustettiin pian tämän jälkeen vuonna 1961. Verkkola oli myös yksi Teknillisten Tieteiden Akatemian perustamisasiakirjan allekirjoittajista vuonna 1957.

Verkkola toimi Teknillisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1968–1970 ja jäi eläkkeelle vuonna 1972. Hän sai tekniikan kunniatohtorin arvon vuonna 1974.

1970-luvulla hän toimi hallituksen jäsenenä kansainvälisessä polttomoottorien valmistajien organisaatiossa Conseil International des Machines à Combustionissa CIMAC:issa. Hän osallistui sen Tokiossa pidettyyn kongressiin vuonna 1977 mutta sairastui kongressin aikana ja kuoli pian kotiin palattuaan 11. kesäkuuta 1977.

Lue myös:

Arvo Ylinen – ilmailutekniikan tutkimuksen uranuurtaja

Irma Rantavaara – oppiaineensa uudistaja

Kai Laitinen – monipuolinen toimija kirjallisuuden kentällä

Panu Nykänen on filosofian tohtori, dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri.