90-luvun laman uhri – Ansiokas historiikki työväen osuustoiminnan vaiheista

Koristeellinen.

90-luvun laman uhri – Ansiokas historiikki työväen osuustoiminnan vaiheista

Työväen osuustoiminta – siis mikä? Nuoremmille sukupolville ilmiö voi olla varsin tuntematon. Poliittisen historian dosentti Olli Kleemola luki historiateoksen työväen osuustoiminnan vaiheista Suomessa ja suosittelee sitä etenkin suomalaisille yritysjohtajille.
Olli Kleemola
Image
Punapääoman linnake -kirjan kansi.
Anitra Komulainen
Punapääoman linnake. Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet.
Siltala 2021. Esipuhe Markku Kuisma.

Työväen osuustoiminta mainitaan yleensä Suomessa lähinnä 1990-luvun laman yhteydessä yhtenä laman uhreista. Haka, Kansa, Eka ja muut ovat vielä niminä tuttuja vanhemmalle polvelle, ja helsinkiläiset saattavat muistaa osuusliike Elannon.

Työväen osuustoiminnassa kyse oli etenkin toiminnan alkuvaiheessa pohjimmiltaan vähävaraisen kansanosan etujen ajamisesta. Heille tarjottiin sitä kautta mahdollisuus ostaa ”omasta” kaupasta edullisia ja tarpeellisia tuotteita. Samalla työväen osuustoiminta tuli monipuolistaneeksi suomalaista elinkeinorakennetta ja edesauttaneeksi omien tuotantolaitosten kautta maan teollistumista.

Harvemmin keskustellaan siitä, mikä lopulta kaatoi työväen osuustoiminnan. Selvittämättä on jäänyt myös, mikä lopulta oli osuusliikkeen vaikutus suomalaisen yhteiskunnan modernisaatioon. Näihin kysymyksiin taloushistorioitsija Anitra Komulainen pyrkii vastaamaan tietokirjassaan Punapääoman linnake.

Lopussa yli 50 sivua viitteitä

Punapääoman linnake on osuuskunta Tradekan satavuotishistoria, ja osuuskunta on asettanut kirjoittajan tueksi historiatoimikunnan. Silti ei ole mitään syytä epäillä, että kirja olisi yksi niistä yrityshistorioista, jossa paperi on painavaa mutta sisältö kevyttä.

Kyseessä on perusteellinen tutkimus, jonka taustalla on laaja ja huolellinen arkistotyö: teoksen lopussa on yli 50 sivua viitteitä, ja arkistojen lisäksi on käytetty laajasti tutkimuskirjallisuutta. Teos ei kuitenkaan pienimmässäkään määrin ole kuivakka tilastojen täyttämä taloushistoriallinen esitys.

Komulainen on onnistuneesti päästänyt kunkin aikakauden keskeiset toimijat ääneen painavasti valituin sitaatein. Tuloksena on elämänmakuinen esitys edistysmielisen osuustoiminnan vaiheista Suomessa.

Image
Mustavalkoinen kuva kenkämyymälästä, jossa seinillä on hyllyissä kenkälaatikoita. Vasemmalla on kenkäteline, jossa on esillä mustia naisten avokkaita, ja myymälätiski. Tiskin toisella puolella seisoo myyjä ja toisella puolella asiakas. Oikealla myyjä avustaa naista kokeilemaan kenkää jalkaansa.
Naiset asioivat osuusliike Ahjon kenkäosastolla Hyvinkäällä 1940-luvulla. Monet paikalliset osuusliikkeet sulautuivat vuonna 1983 E-osuusliike Ekaan. Vuonna 1995 Ekan nimi muutettiin Tradekaksi. Kuvan lähde: Hyvinkään kaupunginmuseo, Finna.

Tutkimus jaksotettu osuuskunnan historiaa mukaillen

Erityisen maininnan ansaitsee teoksen rakenne: kronologisesti etenevää kerrontaa ei ole väen väkisin yritetty pakottaa Suomen historian perinteiseen jaksotukseen, vaan teoksen päälukujako kumpuaa nimenomaan osuuskunnan historiasta.

Tähän liittyy myös esityksen haaste: osuuskunnan historiaa ei ole kovinkaan vahvasti sidottu Suomen historian muihin kehityskulkuihin. Esimerkiksi 1960–70-lukujen kaupungistuminen mainitaan tiettyjen osuustoimintaan liittyvien kehityskulkujen selittäjinä, mutta tekijä ikään kuin olettaa, että lukija tietää, mistä ilmiössä on kyse. Hyvällä syyllä voikin kysyä, onko teos kirjoitettu ennen kaikkea varttuneemmalle polvelle, jolla on omakohtaisia muistoja 1900-luvun jälkipuoliskon vuosikymmenistä ja niiden kehityskuluista?

Nähdäkseni ansiokas teos olisi hyötynyt jokaisen pääluvun alkuun sijoitetusta lyhyestä yhteenvedosta, jossa olisi kuvattu suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmät kehityskulut pääluvun käsittelemällä aikakaudella. Tätä kautta olisi mahdollisesti avautunut uusia näkökulmia esimerkiksi 1990-luvun lamaan.

Image
Mustavalkoisessa kuvassa on vierekkäin kolme betonielementeistä rakenteilla olevaa taloa talvisessa maisemassa. Oikeanpuoleisen talon päällä on nostokurki.
Porin Haka Oy rakennutti 1970-luvulla Pormestarinluodon aluetta Porissa. Osuuskunta Eka-yhtymään kuulunut Haka oli yksi suuri tekijä Suomen lähiöiden rakentamisessa. Haka meni konkurssiin 1990-luvulla. Kuvan lähde: Satakunnan Museo, Finna.

Osuustoimintaan kuului politiikka ja kansainvälisyys

Työväen osuuskunnan toimintaan on kautta sen historian kytkeytynyt vahva poliittinen elementti. Se on ollut vahvasti sidoksissa kulloisenkin ajan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen.

Jo ensimmäisessä pääluvussa Komulainen esimerkiksi osoittaa, kuinka osuusliike toimi työväen toiminnan tuki- tai peiteorganisaationa sisällissodan jälkeen, jolloin toiminta muiden organisaatioiden kautta olisi ollut mahdotonta. Esimerkiksi monet vasemmistotoimijoista olivat vankileirillä tai vailla kansalaisluottamusta.

Muutamissa yhteyksissä, esimerkiksi käsitellessään 1990-lamaa ja säästökassojen muuttuvaa lainsäädännöllistä asemaa, tekijä viittaa lyhyesti osuusliikkeen kansainvälisiin yhteyksiin. Niistä olisi ollut mielenkiintoista lukea enemmänkin. Toki ymmärrettävää, että kansainvälisen osuustoimintaliikkeen historian kirjoittaminen ei ollut tämän teoksen tarkoitus. Teoksen kirjallisuusluettelo tarjoaa onneksi ideoita lisälukemiseen.

Suositeltavaa lukemista yritysjohtajille

Komulainen onnistuu tutkimuksellaan piirtämään kokonaiskuvan osuusliikkeestä, joka kasvoi suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen myötä mahtitekijäksi ja kuului huippuaikoinaan Suomen suurimpiin yrityksiin – seikka mikä monesti unohdetaan.

Teosta voi luonnehtia paitsi tasokkaaksi taloushistorian esitykseksi, myös ”oppikirjaksi” johon suomalaisyritysten johtoportaan olisi hyvä tutustua.

Osuuskunta jäi kuitenkin tietyllä tapaa menestyksensä vangiksi eikä osannut ajoissa reagoida esimerkiksi yhteiskunnan muuttumiseen. Lisäksi tietyt jälkikäteen epäonnistuneiksi katsottavat henkilövalinnat jarruttivat Komulaisen mukaan kohtalokkaasti välttämättömiä muutosprosesseja.

Teosta voi luonnehtia paitsi tasokkaaksi taloushistorian esitykseksi, myös ”oppikirjaksi” johon suomalaisyritysten johtoportaan olisi hyvä tutustua – osoittaahan se varsin kouriintuntuvasti, miten yhteiskunnan murros voi nopeastikin viedä pohjan aiemmin menestyksekkäältä toimintamallilta.

Päivitys 22.3.2022: Muutettu ingressissä historiikki historiateokseksi.

Olli Kleemola on poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa.