Demokratia tarvitsee vapaata tiedettä

Image
Koristeellinen.

Demokratia tarvitsee vapaata tiedettä

Turvallisuuteen liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu on kiihtynyt, ja tiedemaailmassakin on alettu puhua tutkimusturvallisuudesta. Turvallisuuden vahvistamisen ei kuitenkaan tulisi merkitä tieteen vapauden kaventumista, Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen kirjoittaa.
Lea Ryynänen-Karjalainen
Image
Lea Ryynänen-Karjalainen.

Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja etenkin korkeakoulu- ja tiedeyhteisön edustajat painottivat puheenvuoroissaan, millainen merkitys koulutuksella, tieteellä ja laajalla sivistyksellä on kriisinkestävyyden varmistajina ja vahvistajina. Korona oli laantunut, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei osoittanut loppumisen merkkejä ja eri puolilla maailmaa oli muitakin kriisipesäkkeitä. Kirjoitin aiheesta silloin pääkirjoituksen Tieteessä tapahtuu -lehteenkin. 

Kriisinkestävyys on säilynyt yhtenä teemana sekä kansallisessa että globaalissa politiikassa ja keskustelussa, mutta sen rinnalle ovat etenkin kotimaassa tulleet huoltovarmuus, turvallisuus ja puolustus. Tässäkin numerossa on useita artikkeleja, joissa käsitellään turvallisuuteen liittyviä aiheita. 

Lisäksi puheissa ja erilaisissa viestimissä on noussut esiin tieteen vapaus. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti vastikään pääkirjoituksessaan, että tieteen vapaus on romahtanut Suomessa. Kirjoituksessa viitattiin saksalais-ruotsalaiseen tieteen vapautta mittaavaan indeksiin ja todettiin, että tieteen vapautta haastaa vaatimus välittömistä, mitattavista ja taloudellisista hyödyistä mutta myös tutkijoihin kohdistuva häirintä ja yhteiskunnan poliittinen polarisoituminen. (HS 20.9.2025.) 

Herää kysymys, liittyvätkö tieteen vapauteen kohdistuva kritiikki ja turvallisuusuhkat toisiinsa. Onhan viime vuosina sanastoomme tullut myös uutena käsitteenä tutkimusturvallisuus ja sen myötä keskustelu siitä, mitä saa tutkia, kenen kanssa ja millä ehdoilla. 

Valtion rahoitusta suunnataan aikaisempaa huomattavasti vahvemmin puolustukseen ja turvallisuuteen. Itärajan tuntumassa kasvaneena ja sotatarinoita kuunnelleena ymmärrän tarpeet vahvistaa puolustusta. Samanaikaisesti valtion menoja on leikattu monelta muulta sektorilta. 

Tiede on toistaiseksi ollut tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta koskevan lain suojelema, mutta siihenkin kohdistuu nyt rahoituksen kasvattamisen lykkäyspainetta. Lisäksi rahoitusleikkausten kohteet vaihtuvat alkuperäisistä suunnitelmista joskus nopeallakin tahdilla, mikä heikentää luottamusta päätöksenteon pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen.

Tiede tuottaa yhteiskunnalle hyvää, mutta vapaan tieteen tärkein arvo, tehtävä ja vastuu on kuitenkin demokratian ja sivistyksen ylläpitämisessä ja vahvistamisessa.

Joillekin tieteen vapaus tai akateeminen vapaus ovat rumia sanoja. Joidenkin mielestä niiden taakse voi mennä tekemään verovaroilla mitä huvittaa perustelematta, mitä hyvää tutkimuksillaan tuottaa yhteiskunnalle. Kritiikin kohteena ovat olleet erityisesti humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tutkimukset, jotka eivät kriittisten puheenvuorojen mukaan näytä tuottavan mitään hyödyllistä tai edistävän talouskasvua. Niiden moititaan olevan vain subjektiivisia kannanottoja jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. 

Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus tuottaa tärkeää tietoa ihmisestä, toimintatavoistamme, ajattelustamme ja arvoistamme. Se on tietoa, joka auttaa ymmärtämään, miksi maailma näyttää, miltä se nyt näyttää, ja miten voisimme ratkaista ongelmia, jotka saavat meidät epäilemään, onko hyvä tulevaisuus enää mahdollinen. Tutkijoiden tuleekin pystyä kertomaan tutkimuksestaan ymmärrettävästi ja kytkien aiheensa laajempaan kontekstiin. 

Tiede tuottaa yhteiskunnalle hyvää, mutta vapaan tieteen tärkein arvo, tehtävä ja vastuu on kuitenkin demokratian ja sivistyksen ylläpitämisessä ja vahvistamisessa, etenkin aikoina, jolloin turvallisuudentunteemme ja luottamuksemme tulevaisuuteen on heikkoa ja maailma näyttää hullulta. Ilman vapaata tiedettä muutumme autoritäärisesti ohjatuksi yhteiskunnaksi, jossa valta on vain harvojen käsissä ja vallankäyttäjät ilman vastuuta koko yhteiskunnalle. 

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) perustettiin vuonna 1899 puolustamaan kotimaista tiedettä, tiedeyhteisöä ja vapaata tieteen harjoittamista. Tieteellisten seurojen tehtävänä oli tuolloin ja on nytkin tieteen edistämisessä, tieteen riippumattomuuden turvaamisessa sekä tieteen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa. TSV:lle tieteen vapaus on arvovalinta.

Lue myös:

Kuka tarttuu toimeen, kun tiedettä uhataan?

Tiede osana maan kriisinkestävyyttä

Tieteen sensurointiyritykset ja tutkijoiden itsesensuuri uhkaavat akateemista vapautta

Haluatko pysyä kärryillä uusimmista tiedeartikkeleista? Tilaa Tieteessä tapahtuu -uutiskirje!

Lea Ryynänen-Karjalainen on Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja ja Tieteessä tapahtuu -lehden toimitusneuvoston jäsen. Tieteellisten seurain valtuuskunta on Tieteessä tapahtuu -lehden julkaisija.