Dosenttinimikkeelle perusteltu käännös on "Associate Professor"

Image
Keskustelu.

Dosenttinimikkeelle perusteltu käännös on "Associate Professor"

Tanja Pessi,
Tiina Mahlamäki,
Jukka Hoffren

Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia

Tutkijan ammattitaidon olennaisin osa on hänen tieteellinen pätevyytensä ja siihen kytkeytyvä monialainen osaaminen.

Uuden yliopistolain myötä Suomessa yleistyivät käytännöt, joissa akateeminen meritoituminen ohitetaan nimittämällä työelämäprofessoreiksi julkisuudesta tunnettuja henkilöitä, joilla ei välttämättä ole merkittäviä akateemisia ansioita. Työelämäprofessorit voivat kuitenkin esiintyä julkisuudessa professorin tieteellisellä pätevyydellä ja arvovallalla. Käytäntö nakertaa akateemisen pätevöitymisen ja urapolun perustaa.

Tieteen näkökulmasta akateemisen hierarkian huipulla ovat meillä Suomessa professorit ja heihin rinnastuvat dosentit, jotka ovat kulkeneet pitkän ja vaativan urapolun päästääkseen asemaansa. Nykyisin tuo huippu on yhä enenevässä määrin kansainvälistä ja tiedettä tehdään pääosin englanniksi kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Englannista on tullut tieteen Lingua franca.

Harmillinen piirre suomalaisessa tiedemaailmassa on hidas herääminen kansainvälisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksi, meitä huolestuttava esimerkki on viime vuodet käyty keskustelu siitä, kuinka dosenttinimeke pitäisi kääntää englanniksi. Suomen dosenttiliitto ja yliopistojen dosenttiyhdistykset ovat päättäneet suositella käännökseksi kansainvälisen mallin mukaista termiä Associate Professor, joka kuvaa parhaiten dosentin tieteellistä meritoitumista.

Suositus on herättänyt vastustusta ja koemme, ettei dosenttiliitto ole tullut ymmärretyksi. Dosenttiliiton näkökulmasta on kansainvälisen tieteen edistämisen kannalta kovin vieras ajatus, että professorin nimikettä pidetään tavallaan pyhänä ja pyritään sen suojamiseen liialliselta käytöltä.

Oman aseman edistäminen muiden pätevyyttä väheksymällä ei ole akateemisen yhteisön etu.

Professorihan tarkoittaa englannin kielellä vain yliopiston opettajaa eikä korkeaa hallintovirkamiehistöä, kuten täällä tunnutaan osaksi yhä ajateltavan. Pitäisi irrottautua vanhakantaisesta etu- ja valtapolitiikasta, jossa tieteen edistämisen ja tutkijoiden kannustamisen sijasta takerrutaan korostamaan tieteentekijän hallinnollista asemaa tieteellisen pätevyyden sijaan. Oman aseman edistäminen muiden pätevyyttä väheksymällä ei ole akateemisen yhteisön etu.

Dosenttiliiton mielestä Suomen pitäisi päinvastoin olla kokoaan suurempi tiedemaa. Maamme menestys on tutkimuksen ja innovaatioiden varassa. Jotta tutkijat pystyvät profiloitumaan ansioidensa mukaisesti kansainvälisellä kentällä, titteleiden täytyy olla oikein.

Dosenttien resurssit tulee saada täysimääräiseen käyttöön. Tämä mahdollistuu antamalla maamme noin 10 000 dosentille heidän tieteellistä pätevyyttään vastaava titteli kansainvälisille pelikentille. Tähän satsaaminen ei edes maksa yhteiskunnalle mitään.

Suomen ja ruotsin kielellä dosentin arvo on selkeä. Käytännössä ja valitettavasti virallista englanninkielistä käännöstä Suomessa dosentin arvolle ei kuitenkaan ole. Suomen Dosenttiliitto suosittelee, että dosentit käyttävät kansainvälisissä yhteyksissä Associate Professor -nimikettä, koska se kuvaa parhaiten dosentin osaamista ja pätevyyttä ja se on linjassa kansainvälisten käännösten kanssa.

Ruotsi on hyvä vertailumaa, sillä siellä on saman tyyppinen dosenttien pätevyyden arviointi kuin Suomessa ja tenure track -urapolkujärjestelmä. Ruotsissa on kansallisessa käytössä sana dosentti (docent). Universitets och högskolerådet (UHR) ylläpitää nimikkeitä, ja UHR:n listausten mukaan dosentin arvo käännetään Ruotsissa englannin kielellä joko Reader tai Associate Professor. Näihin nimikkeisiin päädyttiin useiden sidosryhmien yhteistyön tuloksena.

Ruotsissa ja ruotsin kielessä Adjunct Professor tarkoittaa (ei väitellyttä) yliopisto-opettajaa. Adjunct Professor -käännös, joka tällä hetkellä löytyy Suomen yliopistolaista, on siksi erityisen harhaanjohtava pohjoismaisessa käytössä. Norjassa docent on nykyään hyvin opetusansiopainotteinen, eikä se vaadi tutkimusmeriittejä kuten Suomessa.

Koska Ruotsissa ja muualla Pohjoismaissa käytetään Suomen dosentin tasoisista tutkijoista nimitystä Associate Professor, jonkun muun käännöksen käyttö asettaa suomalaiset dosentit heikompaan asemaan kuin vastaavan tasoiset tutkijat.

Englanninkielisissä maissa docent-nimike ei ole käytössä. Kansainvälisessä hakemuksessa tai yhteistyössä tittelinä olevaa docent-termiä joutuu erikseen selittämään. Valitettavasti rahoitushakemuksissa ei ole tilaa ylimääräisiin selityksiin. Dosenttien pätevyyttä paremmin kuvaava käännös helpottaa siis kaikkien työtaakkaa.

Dosenttiliiton selvityksen mukaan kaikkiaan 19 Euroopan maassa dosentin arvo käännetään Associate Professor -termillä.

Dosenttiliitto selvitti vuonna 2021 dosentin arvon kääntämistä Euroopassa ja muualla maailmassa. Dosenttiliiton selvityksen mukaan kaikkiaan 19 Euroopan maassa dosentin arvo käännetään Associate Professor -termillä. Osassa näistä maista on kansallisissa kielissä käytössä dosentti-sana tai sanan johdannainen. Näihin maihin kuuluvat Ruotsin lisäksi muun muassa Islanti, Hollanti, Belgia, Viro, Alankomaat ja Espanja. Euroopan lisäksi ainakin 22 muussa maailman maassa dosentti käännetään termillä Associate Professor.

Suomen rehtorien neuvosto (Unifi) suosittaa Title of Docent -sanahirviön käyttöä englanninkielisenä käännöksenä, millä painotetaan sitä, että dosentti on nykyisin arvo, ei virka. Professoriliitto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta ovat samoilla linjoilla Unifin kanssa.

Valitettavasti Title of Docent on lakiteknisesti muotoutunut sekä kielellisesti ja asiallisesti virheellinen käännös. Se ei kuvaa dosenttien tieteellistä pätevyyttä. Kansainvälisesti docent-pohjaiset käännökset viittaavat muun muassa palkattomaan museovirkailijaan tai avustajaan, eläintarhan oppaaseen ja lukion opettajaan.

Osa professoreista ja Unifi ovat huolissaan mahdollisesta sekaannuksesta tenure track -professorien ja dosenttien välillä. Suomen professoreiden urapolku eli tenure track -järjestelmä on noin kymmenen vuotta vanha, kun taas dosenttijärjestelmällä on ikää yli 250 vuotta.

Tenure track perustuu työsuhteeseen, on aina oppiainesidonnainen ja kussakin porrasvaiheessa ollaan yleensä vain muutamia vuosia (niin sanottu väliaikainen titteli). Dosentti on tällä hetkellä elinikäinen tieteellinen arvo, joka kytkeytyy tiettyyn oppialaan tai aihekokonaisuuteen. Kansallisesti tenure track -professoreiden määrä on pieni verrattuna dosentteihin.

Sekä kansallinen että kansainvälinen nimikkeistö on sekava professoreiden urapolun eri vaiheissa.

Suomen kielellä tässä ei ole ongelmaa: apulaisprofessorit ja dosentit eivät mene sekaisin. Käytössä olevat englanninkieliset käännökset tenure track -professoreille kuitenkin vaihtelevat sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tenure Track Professor -nimikkeen lisäksi ovat käytössä Assistant, Senior Lecturer, Senior Researcher ja Associate Professor -nimikkeet sekä näiden yhdistelmät.

Osa Suomen yliopistoista on linjannut, että loppuvaiheen tenure track -professori voi käyttää Professor-sanaa ilman etuliitettä. Dosentit ovat yleensä tieteellisesti ja opetustaidoissa heitä pätevämpiä, mutta silti dosenteille ei haluta myöntää professorijohdannaista titteliä. Näyttää siis siltä, että sekä kansallinen että kansainvälinen nimikkeistö on sekava professoreiden urapolun eri vaiheissa.

Suomi on pieni maa, eikä meillä ole varaa olla käyttämättä dosenttikuntaa ja sen potentiaalia tieteen ja tutkimuksen tason ja volyymin kasvattamisessa. Emme voi myöskään takertua kansallisiin pinttyneisiin tapoihin ja olla noudattamatta kansainvälisiä käytäntöjä käännettäessä dosentin arvoa.

Maailma muuttuu, kieli sen mukana. Kyse ei ole vain käännöksestä vaan suuresta asiasta, joka vaikuttaa Suomen tieteen kilpailukykyyn. Tarkoituksena on tietenkin, että tutkijat tulevat jatkossakin ymmärretyiksi vastuullisesti ja oikein etenkin kansainvälisellä kentällä.

Tanja Pessi on Suomen dosenttiliiton puheenjohtaja ja Tampereen yliopiston dosentti.
Tiina Mahlamäki on Suomen dosenttiliiton varapuheenjohtaja ja Turun yliopiston dosentti.
Jukka Hoffren on Suomen dosenttiliiton hallituksen jäsen ja Helsingin yliopiston dosentti.