Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekivät yhteistyönä tutkimuksen, jossa testattiin, millaiset asiat olivat yhteydessä siihen, ottiko ihminen ensimmäisen koronarokoteannoksen vai ei. Kyseessä oli kansainvälisesti laajin tähän mennessä aihetta selvittänyt tutkimus. Tutkimus rajattiin 30–80-vuotiaisiin.

Tutkimustulosten mukaan koronarokote jäi Suomessa muita useammin ottamatta niiltä, jotka kuuluivat haavoittuviin väestöryhmiin. Koronarokotteen jättivät ottamatta etenkin ne, joilla ei ollut palkkatuloja. Tällaisia ihmisiä ovat usein esimerkiksi työttömät, sairaat tai eläkeläiset. Lisäksi pienempipalkkaiset ottivat muita palkansaajia harvemmin ensimmäisen koronarokotteen.

Koronarokotteen ottivat muita harvemmin myös ne, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi tai joiden lähisukulaiset eivät olleet ottaneet koronarokotetta. Varsinkin äidin rokotteen ottaminen vaikutti siihen, ottiko heidän aikuinen lapsensa rokotteen vai ei. Terveyteen liittyvistä muuttujista erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat olivat yhteydessä koronarokotteen ottamiseen.

Tutkimus ei selvittänyt sitä, mistä asioista yhteydet johtuivat.

”Voimme kuitenkin olettaa, että esimerkiksi matalapalkka-aloilla työskentelevien voi olla vaikeampaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa. Rokotuksen järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen liittyvät haasteet saattavat koskea erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Vieraskielisten taas voi olla hankalampaa saada tietoa omalla äidinkielellään”, tutkijatohtori Tuomo Hartonen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä sanoo.

Tietoa voidaan hyödyntää rokotuskampanjoissa

Tutkijat muodostivat myös koneoppimiseen perustuvan mallin, joka ennusti koronarokotteen ottamista. Ennustemallin avulla pystytään erottelemaan sellaiset riskitekijöiden yhdistelmät, joiden kohdalla todennäköisyys ottaa koronarokote on selvästi keskimääräistä pienempi.

Tutkituista 30–80-vuotiaista noin 90 prosenttia oli ottanut ainakin yhden koronarokotuksen. Heistä seulottiin sellainen prosentti, jossa rokotteen ottamisen todennäköisyys oli kaikkein pienin. Tässä ryhmässä rokotettujen osuus oli vain 19 prosenttia. Tähän joukkoon kuului noin 32 000 ihmistä.

Koneoppimisen ja tilastollisten mallien avulla pystyttäisiin tunnistamaan tulevaisuudessakin sellaisia ihmisryhmiä, joiden osallistuminen rokotusohjelmiin on kaikkein epätodennäköisintä. Tällaista tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi rokotuskampanjoiden suunnittelussa.

Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu Nature Human Behavior -tiedelehdessä.

•

Kuvan lähde: STT-Lehtikuva