Eläimet tekevät lukuisia päätöksiä elämänsä aikana, millä on vaikutusta niiden lisääntymisen menestyksekkyyteen. Päätökset voivat koskea esimerkiksi ravintoa tai pesäpaikan valintaa.

Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat kiinnittävät tuoreessa katsausartikkelissaan huomiota siihen, eläimet havainnoivat muita saman tai eri lajin yksilöitä ja käyttävät niiden käyttäytymistä oman päätöksentekonsa pohjana.

Yksilöt voivat valita, kenen käyttäytymistä kannattaa kopioida ja kenen käyttäytymistä välttää.

“Aiemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet esimerkiksi, että kirjosiepot käyttävät talitiaisten pesäpaikkoja hyväksi omassa päätöksenteossaan”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Hämäläinen tiedotteessa.

Tutkijaryhmä painottaa, että valikoiva jäljitteleminen sisältää myös havaitun käyttäytymismallin välttämisen. Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi huonosti menestyneen yksilön tekemiä valintoja ei kannata kopioida vaan niitä kannattaa pikemminkin välttää ja toimia jollain toisella tapaa.

“Koska yksilöt, kuten ihmiset, kopioivat toistensa hyväksi havaittuja toimintamalleja, niin miksi emme olettaisi, että ne myös tietoisesti välttävät huonoksi havaittuja käyttäytymismalleja ja toimivat esimerkiksi päinvastoin kuin huonosti menestyvä yksilö”, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Kajanus sanoo.

Mahdollisia kauaskantoisia seurauksia

Vaikka muiden käyttäytymisen jäljittelystä tiedetään vielä vähän, tutkijaryhmä katsoo, että sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi jälkeläisten syntymiseen. Sillä saattaa olla myös hyvin kauaskantoisia evolutiivisia seurauksia.

Valikoiva lajien välinen informaation käyttö voi tutkijaryhmän mukaan olla huomattavasti tärkeämpää ekologian ja evoluution kannalta kuin tähän asti on uskottu. Se voi selittää, miksi keskenään kilpailevat lajit kuitenkin esiintyvät samoilla elinalueilla tai jopa johtaa eri lajien väliseen samankaltaistumiseen tai eriytymiseen evoluution myötä.

Tällaisten vuorovaikutusmekanismien tutkiminen tulevaisuudessa voi auttaa tutkijoita ymmärtämään lajien evoluutiota ja lajiyhteisöjen rakenteiden muodostumista.

“Tähän mennessä tutkimusryhmämme on havainnut tällaista käyttäytymistä linnuilla ja mehiläisillä, mutta sen voidaan olettaa olevan huomattavasti yleisempää läpi eläinkunnan “, Hämäläinen sanoo.

Katsausartikkeli on julkaistu Ecology Letters -tiedelehdessä.

•

Kuvan lähde: Unsplash