Suomessa on vuodesta 2015 alkaen lisätty tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k) panostuksia yli 20 prosentilla. Tavoitteena on ollut kasvattaa yritysten osuutta tutkimuksen ja kehityksen rahoituksesta sekä lisätä maakunnissa yritystoimintaa, joka liittyy tutkimukseen ja kehittämiseen.

Uusi raportti, joka on laadittu Jyväskylän yliopistossa, tarkastelee näitä t&k-panostuksia ja niiden vaikuttavuutta maakunnissa vuosina 2017–2021. Ajanjaksolla Suomen t&k-menot kasvoivat 1,32 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa noin 21 prosenttia.

Yritysten osuus t&k-menoista on kasvanut viiden vuoden aikana. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia, kun vuonna 2021 se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla. Julkisen sektorin t&k-menojen kasvu oli puolestaan 0,16 miljardia.

”Tavoite yritysten osuuden lisäyksestä on toteutunut”, raportin kirjoittanut professori Pekka Neittaanmäki sanoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa saavuttaneet tavoitteen

Kansallisena tavoitteena on pidetty sitä, että t&k-menojen osuus kasvatettaisiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite on jo ylitetty Pohjois-Pohjanmaalla, joka on saavuttanut 5,0–5,2 prosentin tason. Pirkanmaa on laskelmien mukaan saavuttanut tavoitteen vuonna 2021, ja Uusimaa tulee saavuttamaan sen lähivuosina.

Kaikista Suomen t&k-menoista leijonanosa syntyi Uudellamaalla. Vuonna 2021 sen osuus menoista oli lähes puolet. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat noin 11 prosenttia koko maan vastaavista menoista. Varsinais-Suomen osuus oli noin 7 prosenttia, Keski-Suomen noin 4 prosenttia ja Pohjanmaan noin 3 prosenttia.

Muiden maakuntien osuus Suomen t&k-menoista oli yhteensä alle 3 prosenttia. Perää pitivät Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Esimerkiksi Kainuun osuus koko maan t&k-menoista oli raportin mukaan vain 0,3 prosenttia.

Suomen t&k-menot yli EU:n keskiarvon

Suomen t&k-menojen suuruus oli yhteensä 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2020. Osuus oli korkeampi kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa ja OECD-maissa keskimäärin.

Suomea suurempia panostuksia t&k-toimintaan tehtiin maailmanlaajuisesti kymmenessä maassa: Israelissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Belgiassa, Japanissa, Itävallassa, Saksassa ja Tanskassa.

Neittaanmäki arvioi panostusten vieneen tilannetta oikeaan suuntaan.

”Sekä Juha Sipilän että Sanna Marinin hallitusten t&k-panostukset ovat olleet onnistuneita. Suomi on nousemassa 4 prosentin t&k-panostuksilla tutkimusintensiivisten maiden kärkiryhmään. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kuuluvat jo siihen”, Neittaanmäki sanoo.

•

Oulun seudulla on panostettu t&k-toimintaan. Kuvan lähde: Janne Leimola, Unsplash.