Luonnonvarakeskus selvitti: Valtaosa ruokahävikin hiilijalanjäljestä syntyy lihasta

Image
Ruuanlaittaja pyyhkäisee leikkuulaudalta tähteitä biojätteeseen.

Luonnonvarakeskus selvitti: Valtaosa ruokahävikin hiilijalanjäljestä syntyy lihasta

1.11.2022

Luonnonvarakeskus on tutkinut ensimmäistä kertaa suomalaisten kotitalouksien ruokahävikkiä hyödyntäen elinkaariarviointilaskentaa. Siinä arvioidaan hävikiksi joutuneen ruuan koko elinkaaren hiilijalanjälkeä. Menetelmän avulla on saatu merkittävästi aiempaa tarkempaa tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista.

Suomessa noin kolmannes ruokajärjestelmän hävikistä tulee kotitalouksista. Tutkimuksen mukaan kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä keskimäärin noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät lihatuotteiden hävikistä.

”On tärkeä pyrkiä minimoimaan kaikkea ruokahävikkiä. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää lihatuotteiden ja -ruokien poisheittoon, vaikka se tuntuisikin määrällisesti pieneltä”, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri sanoo Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Kotitalouksien ruokahävikistä tyypillisesti vain noin 10 prosenttia on lihaa tai lihatuotteita. Kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta liha muodostaa kuitenkin yli kolmasosan tai lähes puolet, kaupungista riippuen 35–46 prosenttia.

Ruokahävikin lajittelututkimus toteutettiin eri vuosina Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla. Tutkimuskohteena olivat sekajäte ja erilliskerätyn biojätteen sisältämä elintarvikejäte ja ruokahävikki. Tulokset suhteutettiin kaupunkialueiden asukas- ja talotyyppeihin sekä muunnettiin koskemaan koko Suomea.

Tutkijat muistuttavat, että ruokahävikki muodostaa toki vain osan koko ruoantuotannon ilmastovaikutuksesta.

”Kaikkein suurimmat valinnat tehdään ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa, jolloin merkittävin ruoan ilmastovaikutusten vähentävä toimi on kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen”, Katajajuuri sanoo.

Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi ruokahävikin puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita seurataan ja täsmennetään jäsenmailta kerättävällä elintarvikejäte- ja ruokahävikkitiedolla, johon Luonnonvarakeskus toimitti Suomen ensimmäiset viralliset tiedot kesäkuussa 2022.

Tutkimus on julkaistu Journal of Cleaner Production -tiedelehdessä.

Kuvan lähde: Pexels