Hallitus sai tiistai-iltana päätökseen neuvottelunsa ensi vuoden valtion budjetista. Valtion budjetista tulee alijäämäinen, ja Suomi ottaa ensi vuonna velkaa noin 11,5 miljardia euroa.

”Vaikka moni asia talouden tulevaisuudessa ja näissä luvuissa näyttää huolestuttavammalta, me olemme entistä sitoutuneempia edistämään hallitusohjelman kirjauksia”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Budjettiriihessä päätettiin, että tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K-toiminta) käytettyjen rahojen määrä kasvaisi ensi vuonna noin 280 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Aiemmin tehtyjen päätösten perusteella valtion T&K-rahoituksen määrä kasvaa lisäksi noin 16 miljoonaa euroa.

Viime hallituskaudella säädetyn T&K-rahoitusta koskevan lain ja valtion tuloennusteen perusteella T&K-rahoituksen tulisi olla 2,9 miljardia euroa vuonna 2025, 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja 3,4 miljardia euroa vuonna 2027.

”Määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen”, Purra sanoi.

Vuosien 2025–2027 T&K-rahoituksen kohdennuksesta on tarkoitus päättää myöhemmin tulevien talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä.

Lisää rahaa tutkijakoulutukseen ja korkeakoulujen aloituspaikkoihin

Hallitus aikoo kohdentaa lisärahoitusta erityisesti tutkijankoulutuspilottiin, joka toteutettaisiin vuosina 2024–27. Siihen aiotaan käyttää 262 miljoonaa euroa.

Lisäksi hallitus aikoo kohdentaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2024.

”[Uudet aloitus]paikat kohdennetaan erityisesti työvoimapula-aloille, kuten varhaiskasvatuksen opettajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten aloille”, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala avasi sosiaalisen median palvelu X:ssä.

Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen hallitus ehdottaa pysyvää korotusta. Valtaosan tästä lisärahoituksesta saavat tutkimuksen lippulaivat, joihin suunnataan 40 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja vuodesta 2025 lähtien 30 miljoonaa euroa.

Samoin rahaa aiotaan käyttää EU-hankkeiden kansallisen vastinrahoituksen lisäämiseen. EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille määrärahaan osoitetaan vuosittain 35 miljoonaa euroa.

Lisää rahaa tulee myös yritysten T&K-toiminnan tukemiseen. Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 92 miljoonalla eurolla sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainoja 10 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027.

Merkittäviä satsauksia VTT:lle

VTT saisi budjettiriihen päätösten mukaan vuosina 2024–2027 yhteensä 79 miljoonan euron määrärahalisäykset, jotka liittyvät mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian yhteiskäyttöisen pilotointiympäristön rakentamiseen.

Lisäksi VTT saisi yhteensä 70 miljoonan euron lisäyksiä kvanttitietokoneen skaalaamiseen kohti 300 kubittia. Hallitus kertoi myös varautuvansa hallitusohjelman mukaisesti suurteholaskennan kapasiteetin jatkuvuuden varmistamiseen.

”Kvanttitietokoneiden kehitysprojekti on tärkeä kotimaisen kvanttiekosysteemin ja koko Suomen kasvun kannalta. Yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä Suomella on mahdollisuus olla yksi maailman kärkimaita uuden teollisuudenalan synnyssä”, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara sanoo tiedotteessa.

Vasaran mukaan tavoitteena on, että suomalainen teollisuus pääsisi soveltamaan kvanttilaskentaa eturintamassa kehittääkseen entistä nopeammin esimerkiksi materiaaleja ja lääkkeitä.

Hallitus aikoo suunnata resursseja myös esimerkiksi VTT:n pienydinvoimaloiden tutkimus- ja kehitystyöhön. Siihen kohdennettaisiin 4,5 miljoonaa euroa.

•

Kuvassa Riikka Purra budjettiriihen tiedotustilaisuudessa. Kuvan lähde: Valtioneuvoston kanslia, Fanni Uusitalo.