Ei ihan minkä tahansa suvun kronikka – Neovius-Nevanlinnan suku on poikinut muun muassa matematiikan professoreita

Koristeellinen.

Ei ihan minkä tahansa suvun kronikka – Neovius-Nevanlinnan suku on poikinut muun muassa matematiikan professoreita

Neovius-Nevanlinnan suvun jäsenet ovat ansioituneet lukuisilla aloilla matematiikasta politiikkaan ja oikeustieteeseen. Geofysiikan dosentti Heikki Nevanlinna kirjoitti kronikan omasta suvustaan.
Timo Tossavainen
Image
Neovius-Nevanlinna − erään suvun kronikka -kirjan kansi.
Heikki Nevanlinna
Neovius-Nevanlinna. Erään suvun kronikka.
Suomen tiedeseura 2022

Suomessakin on sukuja, joiden jäseniä on useammassa sukupolvessa noussut valtakunnallisesti huomattavaan asemaan tai saavuttanut tieteen ja taiteen aloilla jopa kansainvälisesti menestystä.

Monen sukupolven mittainen näkyvyys on Suomessa usein edellyttänyt urotöitä kirkon palveluksessa, mutta ylisukupolviseen menestykseen on noustu myös armeijan, tieteen ja taiteenkin palveluksessa. Heikki Nevanlinnan laatima kronikka kertoo alun perin hämäläisestä ja talonpoikaistaustaisesta Neovius-Nevanlinnan suvusta, jonka jäsenet ovat ansioituneet kaikilla edellä mainituilla aloilla.

Kaikkein kuuluisin Nevanlinnoista on Rolf Nevanlinna (1895­–1980), joka toimi matematiikan professorina Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän oli kronikan kirjoittajan Heikki Nevanlinnan isoisä. Suvussa riittää silti muitakin tunnettuja nimiä.

Kirkon, isänmaan ja tieteen palveluksessa

Yli kahdellekymmenelle suvun miehelle väylä maineeseen Suomessa ja laajemminkin Venäjän imperiumin palveluksessa oli 1800-luvulla Haminan Keisarillinen Suomen Kadettikoulu. Useimmat upseerikoulutuksen saaneista miehistä suuntautuivat silti lopulta tieteen, opetuksen ja politiikan pariin.

Suvun jäseniä vahvasti yhdistävä piirre näyttää olevan matemaattinen lahjakkuus. Tähän mennessä seitsemän heistä on toiminut matematiikan professorina yhteensä yli vuosisadan aikana. Kansainvälisesti vastaavaan suoritukseen on yltänyt vain muutama suku, nimekkäimpänä sveitsiläiset Bernoullit, joista kahdeksan on jättänyt jälkensä matematiikan historiaan.

Neovius-Nevanlinnat tunnetaan Haminan kadettikoulun ja matemaatikkopiirien ulkopuolellakin. Heitä on toiminut muun muassa senaattorina, kenraaleina, korkeimman oikeuden presidenttinä, kansanedustajina (jopa kolme yhtä aikaa), Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja Lotta Svärd-järjestön johtajina, useiden alojen professoreina, kirkkoherroina, lääkäreinä, pankinjohtajina, arkkitehteina, kirjailijoina sekä muusikkoina.

Kun Suomen tähän mennessä ainut ministerimurha tapahtuu, silloinkin paikalla on Nevanlinna ottamassa murhamiehen kiinni verekseltään.

Osa suvun jäsenistä on tehnyt uraa opettajina ja naisten opinto-oikeuksien esitaistelijoina sekä lasikattojen murtajina. He ovat luoneet itselleen sellaisen maineen, että se muistetaan vielä sata vuotta kuoleman jälkeenkin. Ja kun Suomen tähän mennessä ainut ministerimurha tapahtuu 1920-luvulla, silloinkin paikalla on Nevanlinna ottamassa murhamiehen kiinni verekseltään. Tässä suvussa riittää aineksia pidemmänkin kronikan kirjoittamiseen.

Image
Ruskeansävyinen valokuva, jossa parikymmentä ihmistä istuu poseeraamassa tiiliseinäisen rakennuksen edessä. Kuvattavilla on ulkovaatteet päällä ja hatut päässä, monilla eturivissä istuvilla miehillä on kädessään sateenvarjo tai kävelykeppi.
Dagmar Neovius oli ensimmäisiä naispuolisia kansanedustajia ja osallistui Marttajärjestön perustamiseen. Dagmar (eturivissä) on Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajien ryhmäkuvassa vuonna 1907. Kuvan lähde: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Tutkimuskohteena oma suku

Heikki Nevanlinna on geofysiikan dosentti ja tehnyt pitkän uran Ilmatieteen laitoksella tutkimuspäällikkönä. Tutkimusjulkaisujen lisäksi hän on kirjoittanut joukon tietokirjoja muun muassa avaruussäästä, revontulista ja ilmastonmuutoksesta. Viime vuonna häneltä ilmestyi ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa esittelevä teos. Nyt hän on tarttunut oman sukunsa tarinaan.

Suvun jäsenenä Nevanlinnalla lienee ollut pääsy sellaiseenkin aineistoon, jota ulkopuolinen kronikoitsija ei välttämättä osaisi edes etsiä. Näin läheinen suhde on lupaava lähtökohta tutkimustyölle, mutta se voisi olla myös ongelmallinen.

Esimerkiksi edellä mainittu Rolf Nevanlinna kiistatta ansaitsee asemansa tieteen suurmiehenä, mutta sädekehän loiste himmenee, jos ryhdytään penkomaan hänen touhujaan toisen maailmansodan aikana. Se, millainen kokonaiskuva hänestä lopulta välittyy, riippuu paljon siitä, mitä kirjoittaja hänen elämästänsä poimii esille. Tässä tapauksessa kirjoittaja on kyennyt pitämään sopivaa etäisyyttä kohteeseensa. Muun muassa Rolfin myötäsukaisia asenteita Hitlerin Saksaa kohtaan ei peitellä.

Suvun piirissä on ajoittain esiintynyt taipumusta ajatella, että menestykseen johtaneet henkiset ominaisuudet ovat omilta esivanhemmilta perittyjä ja toisenlaiset ominaisuudet sukuun naimakaupoissa tulleita ikäviä kylkiäisiä. Tätäkin kirjoittaja käsittelee terveen kriittisesti.

Toisaalta kirjoittaja ei revittele suvun suurmiesten yksityiselämän yksityiskohdilla, vaikka useammastakin henkilöstä olisi todennäköisesti riittänyt värikkäämpiäkin anekdootteja kerrottavaksi kuin ankaruus opettajan toimen harjoittamisessa tai pari lemmenseikkailua. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan tarvitse tulkita sensuroinniksi vaan pikemminkin kirjoitustyyliin liittyväksi valinnaksi.

Toisaalta muutama inhimillisiä puolia avarammin paljastava episodi – vaikka vain kuulopuheeksi luokiteltuina – olisi saattanut syventää kirjassa esiteltyjen suurmiesten henkilökuvia.

Image
Mustavalkoinen valokuva kahdesta miehestä, jotka seisovat kasvokkain liitutaulun edessä. Miehillä on päällään tummat puvut. Liitutaululla on matemaattisia merkintöjä.
Matemaatikko Rolf Nevanlinna oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ja 1930–1940-luvuilla saksalaismielinen. Nevanlinna on kuvassa filosofi Eino Kailan kanssa 1940-luvun puolivälissä. Kuvan lähde: Museovirasto, historian kuvakokoelma.

Nousu yhteiskunnan eturiviin ja tieteen huipulle

Kun kirjan parilla sadalla sivulla kerrotaan yli 60 Neoviuksesta ja 30 Nevanlinnasta, on selvää, että osa henkilöistä jää vain maininnan varaan, ja osasta kuvaus typistyy samankaltaiseksi kuin Kuka kukin on -teoksissa. Vanhempien sukupolvien osalta tämä on tietysti ymmärrettävääkin, jos luotettavat tiedot ovat jääneet niukemmiksi.

Varsin monesta henkilöstä kirjoittaja kertoo kuitenkin enemmän kuin sijainnin sukupuussa, uran kohokohdat ja saadut tunnustukset. Näiden henkilöiden elämänvaiheiden merkitystä taustoittavat hyvin kappaleet, joissa kerrotaan kyseisen ajan yhteiskunnallisista oloista tai maailmankuvasta.

Esimerkiksi Kadettikoulun matematiikanopettajalla Edvard E. Neoviuksella (1823–85) oli 1870-luvulla suunnitelmia koodiviestien lähettämisestä Marsin asukkaille, jotka saattavat kuulostaa nykylukijasta syrjäisen pikkukaupungin opettajan höyrähtäneiltä ajatuksilta. Samanlaisia pohdiskeluja oli kuitenkin useammallakin 1800-luvun Euroopan merkittävimmillä matemaatikoilla ja fyysikoilla.

Vaikka yksittäisistä henkilöistä Rolf Nevanlinna hyveineen ja paheineen saa kronikassa ansaitusti yksityiskohtaisimman esittelyn, niin suvun valtava merkitys Suomen yhteiskunnalliselle ja tieteelliselle kehitykselle hahmottunee parhaiten syventymällä edellä mainitun Edvardin ja hänen puolisonsa Elisen (os. Krogius, 1829–1904) lasten elämään. Tästä sisarusparvesta ja heidän lapsistaan kertomiseen kirjoittaja käyttääkin noin kolmanneksen koko kirjan sivumäärästä.

Edvardin ja Elisen yhdeksästä lapsesta kahdeksan eli aikuiseksi, ja jokainen heistä otti paikkansa suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa joko omilla toimillaan tai sitten puolisonsa ja lastensa tukena. Osa antautui sotilasuralle mutta useimmat matematiikalle.

Edvardin ja Elisen lapsista Aline (1857–1937) oli raivaamassa tietä naisille korkeamman matematiikan opintoihin, mitä sitten Hildurin (1855–1934) tyttäret seurasivat perässä. Kuuluisin sisaruksista lienee senaattori ja suvun ensimmäinen matematiikan professori Edvard Rudolf Neovius (1851–1917). Myös Otto Nevanlinna (1867–1927) muistetaan hyvin Helsingin Normaalilyseon armottomana yliopettajana, jolla oli sekä valta että halua jakaa oppilaat ja opettajakokelaat vuohiin ja lampaisiin jo maallisessa ajassa.

Neoviuksista Nevanlinnoiksi

Kuten sisarusten sukunimistä voi päätellä, osa heistä oli kielipoliittisesti suomalaisuusaatteen kannattajia, osa puolusti äidinkielensä ruotsin asemaa.

Samanlainen jakolinja muodostui myös kirkkoherra Jakob Fredrik Neoviuksesta (1786–1853) alkaneen sukuhaaran sisälle. Esimerkiksi korkeimman oikeuden presidentti Hjalmar Neovius (1877–1960) säilytti latinankielisen version esi-isän kotikylän eli Uusikylän mukaan annetusta nimestä, kun taas senaattori ja professori Ernst Nevanlinna (1873–1932) muutti nimensä suomenkieliseen muotoon vuoden 1906 Snellmanin päivän suuren nimenmuutoksen yhteydessä.

Sekä Ernstin että Hjalmarin työura kietoutuu monella tavalla Suomen kohtalon hetkiin. Heidän elämänvaiheitaan kuvaavissa luvuissa henkilökohtaisten onnistumisten ja vastoinkäymisten kuvaaminen on hyvässä tasapainossa, mikä tuo henkilöt lähemmäksi lukijaa ja kertoo samalla myös noiden aikojen yhteiskunnallisista oloista.

Kirjoittaja on jättänyt suvun elossa olevien jäsenten elämänvaiheiden ja tekojen esittelyn kirjasta kokonaan pois.

Kaiken kaikkiaan teos on onnistunut kooste erään suomalaisen kulttuurisuvun vaiheista 1700-luvun alkupuolelta 1900-luvun loppupuolelle. Tosin kirjoittaja on jättänyt suvun elossa olevien jäsenten elämänvaiheiden ja tekojen esittelyn kirjasta kokonaan pois. Tästäkin joukosta löytyisi monta mielenkiintoista henkilöä, mutta on tyylikäs ratkaisu säästää näiden esittely tulevien sukupolvien tehtäväksi.

Ruotsissakin suku on saanut varsin paljon aikaiseksi, tästä kronikassa kerrotaan lähinnä osallistuminen maan ensimmäisten tietokoneiden hankintaan. Sukulaisia löytyy myös Norjasta.

Perusteellista työtä

Kirjan kuva-aineisto koostuu ymmärrettävistä syistä pääosin henkilökuvista, mutta mukaan on löytynyt muutakin mielenkiintoista, esimerkiksi käsialanäytteitä ja Urho Kekkosen lähettämä tervehdys sairaalassa olevalle Rolf Nevanlinnalle. Myös kirjan taittoa voi kehua, se on selkeä ja tasapainoinen.

Teoksen lähdeaineisto on esitelty yhtä perusteellisesti kuin tieteellisessä tutkimuksessa, ja tutkijan otteesta kertovat myös ahkera viittauskäytäntö ja täydentävät liitteet. Eräässä liitteessä on esitetty suvun miesten ja naisten elinajat 1700-luvulta 2000-luvulle – naiset osoittautuvat pitkäikäisemmiksi koko tarkastellulla aikavälillä.

Pikkuvirheiden metsästäjä voi löytää joitakin kohtia, jotka oikolukijalta on jäänyt huomaamatta, mutta tällaisia lapsuksia ei ole häiritsevän monta.

Korjattakoon lopuksi kuitenkin pari pikkuseikkaa. Kuvassa 38 vasemmalla (sivu 99) ei ole Edvard R. Neoviuksen matematiikan väitöskirjan vaan Otto Neoviuksen fysiikan väitöskirjan kansilehti. Sivulla 44 lukija saa käsityksen, että Suomessa olisi nykyisin yksi lääkäri jokaista 40 asukasta kohden. Lääkäriliiton mukaan vuonna 2018 Suomessa oli reilu 21 000 työikäistä lääkäriä eli päässä laskien yksi lääkäri noin 260 asukasta kohden.

Kirja on luettavissa myös avoimesti Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Edition.fi-palvelusta. TSV on Tieteessä tapahtuu -lehden julkaisija.

Timo Tossavainen on tietokirjailija sekä matematiikan ja sen opetuksen professori.