Gazan kansanmurha ja akateeminen vastuunpakoilu jatkuvat

Image
Otto Snellmanin kolumni.

Gazan kansanmurha ja akateeminen vastuunpakoilu jatkuvat

Viisi norjalaista yliopistoa liittyi Israelin akateemisen boikottiin helmikuussa. Suomalaiset yliopistot ja akateemiset järjestöt ovat sen sijaan hiljentäneet kriittisiä ääniä ja jatkaneet vastuun väistelyä, kirjoittaa Otto Snellman kolumnissaan.
Otto Snellman
Image
Otto Snellman.
Otto Snellman. Kuvan lähde: Annukka Pakarinen.

Selvensin edellisessä kolumnissani, mitä tarkoittaa palestiinalaisten vaatimus Israelin akateemisesta boikotista ja miksi suomalaisten yliopistojen tulisi liittyä siihen. Tiivistetysti kyse on siitä, että suomalaisten yliopistojen tulisi jäädyttää yhteistyö israelilaisten yliopistojen kanssa, sillä ne tukevat Israelin valtiota palestiinalaisia sortavassa politiikassa ja Gazan kansanmurhassa.

Kolumnin jälkeen tilanne Gazassa on vain huonontunut. Israelin hyökkäys Gazaan on tappanut syksystä lähtien yli kolmekymmentätuhatta ihmistä, enimmäkseen siviilejä ja lapsia. Israel on jatkanut gazalaisille elintärkeän avustustoiminnan rajoittamista. Kiirastorstaina Kansainvälinen tuomioistuin määräsi jälleen Israelia päästämään ruoka-apukuljetukset läpi nälänhädästä kärsivään Gazaan.

Viisi norjalaista yliopistoa liittyi akateemisen boikottiin helmikuussa. Täkäläiset yliopistot ja akateemiset järjestöt ovat sen sijaan hiljentäneet kriittisiä ääniä ja jatkaneet vastuun väistelyä.

Sori, ei ehdi.” 

Tieteentekijät julkaisi tammikuussa kannanoton, jossa vaadittiin pysyvää tulitaukoa Gazaan. Kannanotto oli vastaus palestiinalaisia tukevien tutkijoiden avoimeen kirjeeseen. Kirjeen laatijat ehdottivat, että Tieteentekijät voisi kannanoton jälkeen tehdä yhteistyötä palestiinalaisten tutkijoiden kanssa. He jopa tarjosivat apuaan yhteyksien luomisessa. Tieteentekijät vastasi näkemässäni sähköpostiviestissä, että liiton voimavarat ovat rajatut ja sen täytyy keskittyä jäsentensä palvelemiseen sekä nykyiseen työmarkkinatilanteeseen.

Boikottiko? Ei sittenkään. 

Helmikuussa Students for Palestine -ryhmään kuuluvat opiskelijat ja tutkijat tapasivat Aalto-yliopiston johtoa. He vaativat Aaltoa purkamaan vaihtosopimuksen israelilaisen Tel Avivin yliopiston (TAU) kanssa, koska TAU esimerkiksi tukee rahallisesti kansanmurhaan osallistuvia opiskelijoitaan. Tapaamisessa mukana olleen opiskelija Alex Vahera-Chibnikin mukaan Aallon johto piti TAU:n toimintaa huolestuttavana, mutta kieltäytyi arvioimasta vaihtosopimusta.

Suomalaiset yliopistot ovat päättäneet jatkaa yhteistyötä Israelin yliopistojen kanssa, vaikka ne osallistuvat kolonialismiin, apartheidiin ja kansanmurhaan.

Vahera-Chibnikin mukaan johto kuitenkin vastasi myöhemmin helmikuussa yhden opiskelijan sähköpostitiedusteluun, että vaihtohakemuksia Tel Aviviin ei enää hyväksytä. Lisäksi maaliskuussa TAU poistettiin Aallon vaihtokohteiden tietokannasta. Johto ei kertonut perusteita toimille. Heräsi kysymys: onko Aalto ottanut askelia kohti akateemista boikottia? 

Useiden viikkojen ja vastaamattomien sähköpostiviestien jälkeen rehtori Ilkka Niemelä kertoi, että Tel Avivista pääsee yhä Aaltoon vaihtoon. Päätös aaltolaisten vaihtojen keskeyttämisestä olikin tehty jo joulukuussa ilmeisesti opiskelijoiden turvallisuuden vuoksi. ”Johto toimii vastoin Aallon eettistä säännöstöä, joka kieltää yhteistyön ihmisoikeussopimuksia rikkovien tahojen kanssa”, Vahera-Chibnik totesi häntä haastatellessani.

Emme tee politiikkaa.” 

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi turvautui tuttuun väistöliikkeeseen maaliskuussa, kun se vastasi 40 akateemisen järjestön ja ryhmän allekirjoittamaan vetoomukseen. Olin mukana laatimassa vetoomusta, jossa vaadimme Suomen yliopistoilta sisäisiä toimia, kuten akateemisen vapauden tukahduttamisen estämistä. Unifi vastasi meille lyhyesti, ettei se aio tehdä yhtään mitään, koska se ”ei muodosta kantoja ulkopoliittisista kysymyksistä”.    

Liian monisäikeistä.” 

Varadekaani Hanna Wass puolestaan selitteli Helsingin yliopiston toimettomuutta maaliskuussa. Wass myönsi, ”että tietyssä pisteessä yliopiston on noustava avoimeen vastarintaan systemaattisen sorron tai väkivallan edessä”. Tämän pisteen määrittely on kuitenkin Wassin mukaan ”monisäikeistä”, koska yliopiston tulisi ottaa johdonmukaisesti kantaa maailman eri konflikteihin. Wassin vastaus on käytännössä whataboutismia eli entästelyä. Tätä varsin heikkoa argumenttia käytetään yleisesti myös akateemista boikottia vastaan. 

Boikottivaatimuksen suhteen Wass hämärtää asian yksinkertaisen ytimen. Israelilaiset yliopistot ovat monien suomalaisten yliopistojen kumppaneita ‒ esimerkiksi Helsingin yliopistolla on vaihtosopimukset TAU:n ja Jerusalemin heprealaisen yliopiston kanssa. Suomalaiset yliopistot ovat päättäneet jatkaa yhteistyötä Israelin yliopistojen kanssa, vaikka ne osallistuvat kolonialismiin, apartheidiin ja kansanmurhaan. Kyse ei ole ainoastaan kannanotoista vaan eettisesti kestämättömien kumppanuuksien jäädyttämisestä.

Lue myös:

Akateeminen boikotti ‒ vähintä mitä yliopistot voivat tehdä kansanmurhan ja opinmurhan estämiseksi

Sotaisa aika asettaa tutkijat hankalaan asemaan

Israelin itsenäistyminen ja myyttinen historia

 

 

Otto Snellman on filosofian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.