Tutkimuksen yhteiskuntavastuu elää ajassa

Image
Koristeellinen.

Tutkimuksen yhteiskuntavastuu elää ajassa

Reetta Kettunen,
Henriikka Mustajoki,
Janne Pölönen,
Sanna-Kaisa Spoof

Suomalaista yhteiskuntaa halutaan rakentaa luotettavan tutkitun tiedon pohjalta. Tieteen, tutkimuksen ja yhteiskunnan välinen suhde on kuitenkin alati kehittyvä ja muuttuva. Esimerkiksi digitalisaatio on muuttanut tutkimusta, opetusta ja tiedeviestintää perustavanlaatuisesti. Samalla tiede- ja tutkimusyhteisö ja yhteiskunta ovat yhä tiiviimmin nivoutuneet toisiinsa.

Digitalisaation myötä julkisin varoin tuotetusta tutkitusta tiedosta on tullut julkishyödyke, jonka tulisi olla kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Julkisrahoitteiselta tutkimukselta odotetaan monimuotoista vaikuttavuuttaTieteen lukutaito ja medialukutaito ovat yhä tärkeämpiä kansalaistaitoja.

Tutkitun tiedon merkittävyys riippuu luottamuksesta tieteeseen ja tutkimukseen. Luottamus puolestaan kumpuaa yhteisestä ymmärryksestä, että tuotamme ja käytämme tutkittua tietoa noudattaen sovittuja pelisääntöjä ja periaatteita. Vaikuttaakseen tiedon tulee olla hyväksyttävästi ja luotettavasti tuotettua sekä saavutettavaa ja sitä tulee soveltaa vastuullisesti.

Vastuullisen tieteen työkalupakki toteuttaa tieteen yhteiskuntavastuuta.

Vastuullista tiedettä käsitteenä ei ole helppo yksiselitteisesti määritellä. Tutkimusyhteisössä ei kuitenkaan haluta tehdä vastuutonta tiedettä!

Vastuulliseen tieteeseen ja tutkimukseen kuuluu ainakin neljä keskeistä näkökulmaa. Ensinnäkin, tutkittua tietoa tuotetaan ja käytetään tutkimusetiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Toiseksi, tutkittu tieto on niin avointa kuin mahdollista ja vain niin suljettua kuin välttämätöntä. Kolmanneksi, tutkittu tieto on mahdollisimman saavutettavaa ja siitä viestitään niin, että käyttäjä sen myös ymmärtää. Neljänneksi, tutkimustyöstä palkitseminen ja tutkimuksen arviointikäytännöt ajavat tutkimuskulttuurin kehitystä voimakkaasti eteenpäin.

Nämä kaikki neljä näkökulmaa ovat sidoksissa toisiinsa. Tutkimuseettinen ajattelu vaikuttaa avoimuuden rajoihin. Tiedon avoimuudella on puolestaan vaikutus siihen, miten tieto on saatavilla eli mistä voidaan viestiä ja kenelle. Tieteen ja tutkimuksen vastuullisuuden toteutuminen on tiedon tuottajien, viestijöiden ja käyttäjien yhteinen tavoite ja kutsuu jokaista toimijaa yhdessä kehittämään ja toteuttamaan vastuullisia toimintatapoja.

Yhteistyötä ja ajassa elämistä

Suomessa tehdään eurooppalaisittain ainutlaatuinen yhteistyötä vastuullisen tieteen kaikkien asiantuntijatoimijoiden välillä. Yhteistyö alkoi konkretisoitua vuonna 2015, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti ensimmäisen vastuullisen tieteen hankkeen. Rahoituksen avulla perustettiin vastuullinentiede.fi-sivusto, joka tarjoaa edelleen ajantasaista tietoa vastuullisesta tieteestä, yhden verkko-osoitteen periaatteella.

Vastuullinen tieteen ”sateenvarjo” yhdistää Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation (AVOTT), Julkaisufoorumin (JUFO), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) toimintoja ja viestintää. Kansallisella tasolla tieteen asiantuntijaelimet kehittävät ohjeita, suosituksia ja linjauksia vastuullisen tieteen toteuttamiseksi ja toimien koordinoimiseksi.

Yhteistyö on tärkeää, koska vastuullinen tiede koskettaa meitä kaikkia niin kansalaisina kuin tiede- ja tutkimusyhteisön edustajinakin. Vastuullinen tiede ei ole koskaan myöskään valmis. Sen tulee aina heijastaa aikansa arvoja ja toimintatapoja. Tervetuloa yhdessä kehittämään vastuullista tiedettä!

Reetta Kettunen on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri.
Henriikka Mustajoki on Avoimen tieteen ja tutkimuksen pääsihteeri.
Janne Pölönen on Julkaisufoorumin pääsihteeri.
Sanna-Kaisa Spoof on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri.