Seksin olevaisuus ja katoavaisuus

Koristeellinen.

Seksin olevaisuus ja katoavaisuus

Seksuaalisuutta koskevat käsitykset muuttuvat ajassa. Marika Haatajan tarkastelun mukaan ihmisnaaraiden rooli ei kuitenkaan ole muuttunut oleellisesti heteroseksuaalioppaissa. Ekologi Jari-Pekka Tamminen arvioi teoksen.
Jari-Pekka Tamminen
Image
Ihmisiä nautintojen ajassa -kirjan kansi.
Marika Haataja
Ihmisiä nautintojen ajassa. Kuinka käsitykset seksuaalisuudesta muuttuvat?
Gaudeamus 2022

Marika Haatajan kirja Ihmisiä nautintojen ajassa on herättelevä ja puhutteleva vertaisarvioitu tiedekirja. Kirja saa todellakin ajattelemaan.

Haataja on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurihistorioitsija. Hänen kirjansa perustuu väitöskirjatutkimukseen, jossa tarkastellaan vuosina 2000–2017 julkaistuja aikuisille suunnattuja suomenkielisiä seksuaaliopaskirjoja.

Kirjan sisältönä on väitöskirja-aineiston lisäksi yksi suomennettu opaskirja sekä pari vuoden 2017 jälkeen julkaistua ja pari 1900-luvun alun opaskirjaa. Kirjassa on mukana myös seksuaalisuutta koskevaa keskustelua (verkko)lehdissä, tietokirjoissa, blogiteksteissä, kaunokirjallisuudessa sekä verkon keskustelupalstoilla.

Haatajan mukaan biologisuuden ja luonnollisuuden ylittäminen mahdollistaa seksuaalikäsitysten poliittisuuden tarkastelun. Haataja nostaa esiin erityisesti Michel Foucault’n (1926–1984) näkemyksen, jonka mukaan ihmistä koskeva tieto on aina poliittista ja arvolatautunutta.

Jotkut Haatajan ratkaisut kuulostavat ainakin ekologin korvaan vierailta, kun kirjoittaja esimerkiksi muistelee yläkouluikäisten poikien kissanrääkkäystä vertaisarvioidussa tiedekirjassa tieteellisen ilmaisun seassa. Tämänkaltainen muisteluiden kirjoittaminen ikään kuin rikkoo muuten pääosin tieteellisenä pysyvää kirjoitustapaa.

Seksuaalisuutta etsimässä

Haataja esittää, että seksuaalisuutta koskevan tieteellisen tiedon syntyminen 1800-luvulla teki mahdolliseksi seksuaalisen identiteetin syntymisen. 1800-luvun parrakkaista lääketieteilijöistä on siirrytty 2000-luvulla taustoiltaan hyvin erilaisiin seksuaaliasiantuntijoihin.

Suomessa 2000-luvun seksuaaliopaskirjoissa pääpaino on ollut heteroseksuaalisuudessa ja ainoastaan yhdessä oppaassa on pyritty valtanormien ulkopuolelle. Seksuaaliopaskirjat ovat siis hetero- ja cis-normatiivisia. Vasta vuonna 2019 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen seksuaaliopaskirja homoseksuaalisille pojille, mutta homoseksuaalisille tytöille kirja on vielä tekemättä.

”Kaikkihan tietävät, mitä seksi on”, on pahin yleistys, mitä ihmisille voidaan tällä saralla tehdä.

Kirjan määrittelykäytännöt ovat jossain määrin puutteellisia. Teoksessa ei määritellä esimerkiksi cis-normatiivisuutta suoraan, vaikka seksismi määritellään. Kirjassa ei myöskään määritellä sitä, mitä seksillä tarkoitetaan. ”Kaikkihan tietävät, mitä seksi on”, on pahin yleistys, mitä ihmisille voidaan tällä saralla tehdä. Biologiassa seksi on vain suvullista lisääntymistä, mutta mitä seksi on sosiaalisessa mielessä?

Haataja esittää kirjassa myös huolensa kehollisuuden katoamisesta ja seksityön haasteista. Hän laittaa lisäksi tikun päähän ajatuksemme, jotka kumpuavat asiantuntijavallasta käsin. Tässä kohtaa erityisesti asiantuntijoiden tarjoama mekanistinen ihmiskäsitys saa kyytiä. Haataja korostaa ansiokkaasti kohtaamisen tärkeyttä kaikissa mahdollisissa seksisuhteissa, myös maksullisissa.

Sukupuolista väkivaltaa

Haatajan mukaan naisiin kohdistettu valvonta on rajoittanut heidän seksuaalisuuttaan, mitä ei ole aiemmin tunnistettu. Useat yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet yhtä aikaa kielteisesti naiseksi sukupuolistettujen seksuaaliseen aktiivisuuteen. Hän tuo hyvin esille sen, että valtaa voidaan käyttää ihmistä vastaan sukupuolieroja korostettaessa.

Haataja kuvailee myös nokkelan provokatiivisesti sitä, että harvat isät kuitenkaan vastustavat tyttäriensä kouluttamista taloudellisesti itsenäiseen asemaan tai raiskaamista avioliitossa rangaistuksetta. Avioliitossa tapahtuva raiskaus säädettiin rangaistavaksi Suomessa vasta vuonna 1994.

Noin 50 000 naista kohtaa seksuaalista väkivaltaa Suomessa vuosittain.

Haataja esittää lisäksi, miten sateenkaarinuoret kohtaavat syrjintää, jota erityisesti uskonto kiihkomielisissä muodoissaan ruokkii. Mielenkiintoista, että rikoslaista poistettiin vasta vuonna 1999 homoseksuaalisiin tekoihin kehottamisen rangaistavuus.

Seksistinen ajattelu, jossa sukupuolten välille käsitetään ero ja eroon pohjautuu eriarvoisuus, selitetään kirjassa hyvin. Seksismi määritellään teoksessa toiminta- ja ajattelutavoiksi, joissa esimerkiksi naissukupuoliset nähdään samanlaisena ryhmänä, joilla ei ole kiinnostusta heidän omien seksuaalisten tarpeidensa määrittämään seksiin.

Haataja kirjoittaa hyvin naissukupuolisten kohtaamasta painostuksesta seksiin ja esittää karmivan tilastotiedon, jonka mukaan noin 50 000 naista kohtaa seksuaalista väkivaltaa Suomessa vuosittain.

Lisäksi Haataja nostaa ansiokkaasti esille biseksuaalien syrjinnän, joka voi perustua koettuun uhkaan homo- ja heteroseksuaalisten identiteettien taholta. Hän kuvailee valaisevasti, miten transsukupuoliset ihmiset joutuvat usein kohtaamaan oman olemassaolonsa kyseenalaistamista. Hän esittää myös tärkeän näkökulman siitä, että seksuaalisen kiinnostuksen ei tarvitse kohdistua sukupuoleen.

Image
Näyteikkuna, jossa on muutamia myytäviä tuotteita sekä kaksi naispuolista mallinukkea mustissa alusasuissa.
Käsitystä, jonka mukaan naisen tulisi tuottaa silmäniloa heteromiehille, hyödynnetään edelleen esimerkiksi mainonnassa. Kuvan lähde: Pexels.

Seksi yhteiskunnassa

Haataja paljastaa kiinnostavalla tavalla, miten ihmisnaaraiden rooli ei ole heteroseksuaalioppaissa muuttunut oleellisesti. Ihmisnaaras on edelleen ihmiskoiraan katseen kohde, mutta tämän asetelman uskotaan tällä kertaa koituvan naaraalle myös nautinnoksi. Ihmisnaaraat olivat ennen pelkästään ihmiskoiraiden silmän ilo, mutta nyt voimaantuminen on mahdollista myös peilin edessä, mikä varmasti lisää ulkonäköpaineita.

Seksuaaliopaskirjat ovat muuttuneet suuntaan, jossa korostetaan yksilöllisiä eroja sukupuolierojen sijaan. Esimerkiksi koiraat ja naaraat voivat niiden mukaan kumpikin olla aloitteellisia sukupuolisessa kanssakäymisessä.

Haataja kuvailee hyvin sitä, miten ihmiskoiraiden vapautuminen siittimeen ja yhdyntään keskittyvästä seksuaalisuudesta olisi koiraille tehtyjen kyselyjen perusteella myös heidän etunsa mukaista. Haataja kyseenalaistaa ihmiskoiraille asetetut vaateet erektiosta ja miehisyydestä. Hän esittää lähteiden avulla hyvin, miten ihmiskoiras voi kiihottua ja saada orgasmin lukuisilla eri tavoilla.

Haataja kyseenalaistaa ihmiskoiraille asetetut vaateet erektiosta ja miehisyydestä.

Haataja kirjoittaa paljon yksilöiden kohtaamista paineista seksuaalisuudessa. Eivätkö ihmissuhteetkin kohtaa samanlaisia paineita ja odotuksia? Voisiko epätasa-arvon ja ihmissuhdeongelmien taustalla olla myös yhteiskunnallisia syitä, eivätkä orrella huokailisi aina vain yksilöiden tekemät valinnat?

Haataja maalailee aiheellisesti arvostelevan kuvan seksimatkailusta, jossa taloudellisesti eriarvoisessa asemassa olevat ihmiset käyvät keskenään kauppaa. Hän arvostelee ylipäätään uusliberalismin ja markkinatalouden vaikutusta siihen, että ihmiset kuluttavat nautintoja.

Nautinnot ovat Haatajan mukaan menneet kaiken edelle ja juuri yksilöllisten nautintojen haaliminen on kiireistä työelämää määrittävä tekijä. Nautinto on palvottava temppeli. Haataja kysyy aiheellisesti: Ovatko nautintoja vähemmän tarvitsevat ihmiset luonnottomia?

Haataja arvostelee seksin käyttämistä parisuhteiden liimana. Hän nostaa teoksessaan esille, että naisten haluttomuuden taustalla voi olla parisuhteiden epätasa-arvoa, mikä näkyy hänen mukaansa muun muassa kotitöiden epätasaisena jakautumisena.

Nautintoja kaupan

Haatajan kirjoitustyyli on paikoitellen painokkaasti puolen valitsemista. Kirjassa on paljon arvostelua mutta aika vähän hyvien asiantilojen toteamista. Mielelläni olisin lukenut myös siitä, mikä ihmisten välillä toimii suhteista ja sukupuoli-identiteeteistä riippumatta.

Ihmisten välillä oleva läheisyys jää nyt sivuosaan valitusvirren moniosaisessa oopperassa. Olisiko esimerkiksi kiintymyssuhteiden vahvistaminen ratkaisu joihinkin ongelmiin? Entä mitä mahdollisuuksia on seksin aikana vapautuvalla oksitosiinilla ja mitä ei?

Haatajan kirjan selkeänä punaisena lankana on seksin ja seksuaalisuuden laajentaminen heteroyhdyntää avarammaksi käsitteeksi sekä nautintojen kyseenalaistaminen kaiken mittarina. Tätä pohdintaa olisin toivonut kirjan loppuun enemmän ja vieläkin pidemmälle vietynä.

Kirjan loppuessa pinnalle nousee kuitenkin ajatus siitä, että olisiko laajentamista ja kyseenalaistamista helpompi urakka luopua seksiä ja seksuaalisuutta koskevien käsitteiden käytöstä kokonaan. Onko ihmissuhde- ja ostopalvelumarkkinoiden valtaamassa yhteiskunnassa olemassa enää seksiä? Onko seksi kadonnut ja jäljellä on vain myytävä jäljitelmä?

Onko nautinto aina myytyä mutta kiintymys ei? Olenko ymmärtänyt jotakin väärin, kun ajattelen, että seksissä on kysymys vapaaehtoisuudesta ja tarpeiden tasa-arvosta? Mihin ylipäätään tarvitsemme seksuaalisia identiteettejä tai tietynlaisen läheisyyden nimittämistä seksiksi? Ovatko nämä tarpeet lähtöisin näkymättömästä kädestä vai eläinlajista, jota nimitämme ihmiseksi?

Lue myös:

50-luvulla kirjoitettu klassikko entistäkin ajankohtaisempi – Herbert Marcuse visioi aikaa, jolloin koneet vievät ihmisten ajan

Hoivaa kehollisuuden unohtaneille

Tirkistelyretkellä eliöiden suhteisiin – Minttu Heimovirta osaa asiansa tieteen kertomisessa kaikille

Jari-Pekka Tamminen on ekologi, joka on kiinnostunut seksuaalisuudesta sosiaalisessa mielessä.