Yliopistojen opiskelijavalinnat puhuttavat

16.11.2017 10.34

Vuoteen 2020 mennessä valintamenettely muuttuu niin, että valinnat tehdään pääosin todistusarvosanojen pohjalta. Avuksi on kehitetty ylioppilastodistuksen pisteytystyökalu. Pääsykokeista tulee sellaisia, että ne eivät edellytä pitkää valmentautumista. Tämä uudistus on herättänyt paljon keskustelua ja vastusta. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselyssä yliopistojen pääsykokeista luopuminen ei saa enemmistön kannatusta yhdessäkään väestöryhmässä. Erityisesti korkeakouluissa opiskelleet torjuvat ajatuksen.

Uudistuksessa on tarkoitus kehittää myös muita valintatapoja, kuten niin sanottua avointa väylää. Avoimen yliopiston kautta voitaisiin ottaa jopa viidennes tutkinto-opiskelijoista. Korkeakoulut ovat jo sopineet, että yhden lukukauden opinnot avoimessa yliopistossa tarpeeksi hyvillä arvosanoilla riittävät siihen, että pääsee tutkinto-opiskelijaksi. Tätä väylää eivät kuitenkaan välttämättä kaikki alat lähde kehittämään.

Myös lukiot on tarkoitus saada mukaan uudistukseen niissä tarjottavilla verkkokursseilla. Jos kurssilla menestyy hyvin, tarjotaan mahdollisuutta päästä yliopisto-opintoihin. Verkkokurssimallia on jo toteuttanut useana vuonna Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytiede.

Oulun yliopiston tutkijoiden laaja tutkimusaineisto lukion ainevalintojen vaikutuksesta kertoo, millaisia opiskelijoita yliopistoihin on valittu nykyisellä järjestelmällä vuosina 2013–15. Kehittämistyön ytimessä tulisi olla kysymys, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.

Yliopistojen nykyinen opiskelijavalinta arvostaa pitkän matematiikan suorittamista lukiossa. Pitkän matematiikan valinneet valitsevat ylioppilaskokeeseen usein myös fysiikan ja kemian, mikä laajentaa näiden opiskelijoiden mahdollisuuksia entisestään. Lukumäärien vertailu kertoo, että lähes kaikki pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajat (80–90 %) pääsevät yliopistoon. Yliopistoon pääsyä ennakoi sangen hyvin myös jonkin vähän kirjoitetun kielen valitseminen omaan ylioppilastutkintoon. Lyhyen matematiikan ja terveystiedon kirjoittajia puolestaan on kaikkien ylioppilaiden joukossa selvästi enemmän kuin yliopistoon päässeiden joukossa.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet vuosina 2013–15 valmistuneet ylioppilaat (93 955 henkeä) ja lähes kattava otos samoina vuosina Suomen yliopistoihin valittuja opiskelijoita (46 280 henkeä; mukana ovat Suomen kaikki yliopistot).

Ainevalinnoilla on vahva tasa-arvoulottuvuus. Lukion oppiaineet ovat vahvasti sukupuolittuneita, ja nämä jakaumat siirtyvät lähes sellaisenaan yliopistoihin. Yliopistot miettivät opiskelijavalintoja omista lähtökohdistaan mutta myös yhteiskunnan tarpeista käsin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla, jolloin lukioaikana kertyneellä osaamisella on merkitystä.