Tieteessä tapahtuu 4/2018 on ilmestynyt

14.6.2018 8.18   Päivitetty 14.6.2018 10.16

Heli Peltolan pääkirjoituksen aiheena on kestävä metsäbiotalous, josta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Se on myös strategisen tutkimuksen FORBIO-hanke. Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa historiantutkimuksen vastuullisuudesta ja tietosuojasta. Hän on tutkinut 1800-luvun alkupuolen seksityöläisiä Turussa, niin sanottuja tarkastusnaisia. Markku Nivalainen kuvaa Theodor W. Adornon näkemystä tämän oman aikakauden traagisuudesta, jota kirjoittaja pohtii myös englantilaisten kaunokirjailijoiden kautta. Mauno Koivisto suuntasi presidenttinä ensimmäisen matkansa Moskovaan, minkä tuloksia Juhani Suomi käsittelee. Briitta Koskiaho hakee uusia mahdollisuuksia sosiaalipoliittiseen ajatteluun saksalaisesta ordoliberalismista. Pekka T. Heikura nostaa mesopotamialaisen lääketieteen perinteisen kreikkalaisen hippokraattisen lääketieteen edelle.

Katsauksissa aiheina on terveystaloustieteen tulo Suomeen ja maapallon meneillään oleva kuudes sukupuutto. Professoriluentojen kokonaisuus on Turusta. Uusien, ihmistieteitä edustavien professorien tervetuliaisluentoja yhdistävät poikkitieteellisyys ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Keskustelupalstalla nousevat esiin epäilyttävät saalistajalehdet ja Julkaisufoorumin mahdollisuudet tunnistaa näitä kyseenalaisia julkaisukanavia.

Tutkimusta Suomessa -kolumnissa käsitellään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivahanketta. Aalto-yliopiston ja VTT:n CERES-osaamiskeskittymässä kehitetään uusia biomateriaaleja, joita voidaan käyttää pakkauksissa, tekstiileissä ja suodattimissa. Kirjallisuus-osiossa käsitellään mm. C. Wright Millsin sosiologista elämäntyötä, sananvapauden historiaa Suomessa ja näin kesällä näkyviä Suomen kimalaisia.