Tieteessä tapahtuu 1/2017 on ilmestynyt

17.2.2017 9.00   Päivitetty 17.2.2017 10.32

Pääkirjoituksessa Tieteen päivien pääsihteeri Ilari Hetemäki kirjoittaa Tieteen päivien juhlavuodesta ja 40-vuotiaasta historiasta. Pasi Ihalainen kysyy artikkelissaan, miten Suomessa onnistuttiin sisällissodan jälkeen saavuttamaan valtiosääntökompromissi, jonka pohjalle rakentui ”maailman vakain” valtio. Petter Portin syventyy artikkelissaan siihen, mitä Charles Darwin ja hänen aikalaisensa ajattelivat perinnöllisyydestä. Esiin tulee myös Darwinin ja Gregor Mendelin keskinäinen suhde. Panu Pihkala pohtii, kuinka ilmastokeskustelusta ja -viestinnästä voisi saada rakentavaa. Juhani Iivari kyseenalaistaa näkemyksen, että suuret tutkimusryhmät ja tutkimuksen keskittäminen tuottaisivat laadukkaampaa tutkimusta. Tärkeintä on tutkimusryhmän kognitiivinen monipuolisuus.

Lehden kolumneissa pohditaan kustannustoimittajien arvostusta ja tieteen aivovuotoa. Katsauksissa puhutaan uudesta kestävyystieteestä ja tieteen avoimuudesta. Keskustelupuheenvuoroissa haastetaan muun muassa digitaalinen humanismi, josta tässä lehdessä on kirjoitettu runsaasti. Kirjallisuutta-osassa arvioidaan kirjoja tieteellisestä julkaisemisesta ja tiedeuutisoinnista.