Tieteen hinta

17.2.2017 8.10   Päivitetty 13.2.2017 13.47

Eero Hyvönen kuvaa Heldigin (Helsinki Centre for Digital Humanities) Facebook-sivulla, kuinka sota avoimesta tieteellisestä julkaisemisesta syttyi. Tieteellinen meritoituminen ja nykyiset yliopistojen akateemiset rahanjakomallit perustuvat tutkimustulosten julkaisemiseen arvostetuissa lehdissä. Tieteelliset kustantajat ovat luoneet tästä itselleen erinomaisen liiketoimintamallin: julkaisujen artikkelit, arviointi ja toimitustyö teetetään ilmaiseksi yliopistoissa ja sitten myydään julkaisut takaisin yliopistoille tilausmaksujen kautta. Tutkijoiden toiveeseen artikkelien avoimesta julkaisusta on vastattu artikkelien avaamismaksuilla, jotka parhaissa lehdissä ovat lähes 5 000 euroa artikkelilta. Arvostetuilla julkaisuilla on käytännössä monopoliasema omalla alallaan, ja ne voivat hinnoitella palvelunsa melkeinpä mielensä mukaan.

Tilausmaksuista neuvotellaan nykyisin alennusten toivossa isoissa konsortioissa (Big Deals), esimerkiksi Suomessa FinElib neuvottelee tilauksista kaikkien isoimpien suomalaisten tieteellisten organisaatioiden ja kirjastojen edustajana. Nyt akateeminen maailma on kuitenkin noussut taisteluun isoja kustantajia vastaan. Vuoden vaihteessa 60 saksalaista tutkimusorganisaatiota lopetti tilauksensa alan suurimmalta kustantajalta Elsevieriltä (”Elsexit”), kun tyydyttävästä avoimesta artikkelien julkaisumallista ei päästy sopimukseen. Myös Suomen sopimuksissa ajauduttiin joulukuussa vaikeuksiin ja jatkosopimus Elsevierin kanssa kirjoitettiin vain vuoden pituisena linnarauhana. Yli 2 700 tutkijaa Suomessa allekirjoitti vetoomuksen tilausmaksujen kohtuullistamisen puolesta verkossa (http://tiedonhinta.fi).

Avoimen tieteen ja julkaisemisen puolesta on ottanut kantaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö. Samoin kantaa on ottanut vahvasti eurooppalaisten yliopistojen kattojärjestö European University Association (EUA).