Kansalaistieteen ulottuvuudet

14.6.2018 8.16   Päivitetty 14.6.2018 8.20

Kansalaistiede voi olla tiedon keräämistä, tieteen käyttöä ja soveltamista, mutta myös tieteentekijöiden osallistumista poliittiseen prosessiin. Yhdessä kansalaisten kanssa tehtävä tutkimus on tuttua varsinkin luonnontieteen, ympäristöpolitiikan ja terveystieteiden aloilla. Jo nyt monet ihmiset avustavat ammattitutkijoita vapaaehtoisesti keräämällä erilaisia havaintoaineistoja, kuten tekemällä lintulaskentaa, tai antamalla luvan käyttää mobiililaitteidensa kokoamaa tietoa. Kansalaiset voivat toimia tieteessä myös joukkoistetuissa aineiston käsittelyn tehtävissä. Pisimmilleen vietynä kansalaistiede voi tarkoittaa tutkimuskysymysten muotoilua ja yleistä ideointia yhdessä tutkijoiden kanssa sekä tutkimustulosten moniäänistä tulkintaa ja hyödyntämistä. Parhaimmillaan kansalaistiede tekee tutkimuksen tekemisestä avoimempaa, laadukkaampaa, tehokkaampaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa. Toisaalta siihen liittyy moniulotteisia eettisiä kysymyksiä, ihmisten vapaaehtoistyön hyväksikäytöstä alkaen.

Kansalaistieteen päivässä Joensuussa 25.5.2018 keskusteltiin kansalaisten osallistumisen haasteista ja hyödyistä. Päivän tavoitteena oli oppia eri tieteenalojen lähestymistavoista ja sovellutuksista. Tilaisuuden järjestivät Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa”(CORE, http://www.collaboration.fi/) ja LYY-instituutti: Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisen ympäristötutkimuksen verkosto Itä-Suomen yliopistossa (www.uef.fi/lyy).