Uutisia lehden numerosta 5/2019

Uutisia   19.9.2019 8.10

Uutisia lehden numerosta 5/2019

 

Tieteessä tapahtuu 5/2019 on ilmestynyt

Uusimman lehden artikkelien aiheita ovat matematiikan opetuksen ihanteet, Hannah Arendtin viitoittama tulevaisuus, tunteet ja tutkijuus sekä evoluution suuri linja.

Pääkirjoituksessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtaja Ulla-Maija Forsberg hahmottaa valtuuskunnan 120-vuotista taivalta. Matti Lehtinen, Heikki Nevanlinna ja Timo Tossavainen kirjoittavat artikkelissaan, miten matematiikan opetuksen ihanteet ja erilaiset opettajapersoonallisuudet kohtaavat. Timo P. Kylmälä pohtii Hannah Arendtin filosofian innoittamana sitä, kuinka hyvin ajattelumme pysyy tulevaisuudessa ”valmistamamme” maailman kyydissä. Katariina Parhi ja Miisa Törölä kuvaavat, kuinka tutkijan on mahdollista kääntää tunnekokemuksensa voimavaraksi ja tutkimuseettiseksi työkaluksi. Ahti Lampinen yrittää nähdä, mistä evoluutiossa on kysymys eli kaiken kattavan riippuvuuden vähenemisestä erillisten systeemien välillä.

Katsauksissa kuvataan tieteen roolia, yliopistojen toiminnan duaalisuutta ja Pohjois-Amerikan tutkimusta. Kotimaisten tieteellisten seurojen tulevaisuuden haasteet tulevat esiin katsauksessa, jossa kerrotaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tampereen yliopistosta tilaamasta selvityksestä. Tieteenalat dialogissa -sarjassa on vuorossa puheenvuoroja datasta. Lähtökohtana on kesäkuun Tiedefoorumissa käyty keskustelu ”Rakasta dataa”. Kolumneissa tulee esiin tutkimuksen ja median suhde. Arvosteltujen kirjojen aihepiirit ulottuvat ajan luonteen pohdiskelusta, pedagogi Paulo Freireen ja suomenruotsalaisuuden syntyyn.

 

TSV:n juhlasyksy

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) täyttää tänä syksynä 120 vuotta. Syyskuussa TSV:n viestintäkanavissa juhlistetaan TSV:tä ja tieteellisten seurojen merkitystä ja toimintaa kampanjalla Miksi tieteellinen seura? Valtuuskunta haastaa tiedeseurat, tieteenystävät ja tiedetoimijat osallistumaan kampanjaan. Se tuo näkyväksi tieteellisten seurojen merkitystä tieteelle, yhteiskunnalle ja seurojen jäsenille. Tänä syksynä valmistuu myös TSV:n tilaama, Tampereen yliopistossa tehty selvitys tieteellisistä seuroista.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on toiminut tieteen ja tieteellisten seurojen puolesta vuodesta 1899 lähtien. Sen tehtävänä oli hoitaa seurojen kirjastoa ja ylläpitää seuroille tarkoitettuja toimitiloja Pöllöläksi kutsutussa talossa Helsingin Kasarmikadulla. 120 vuotta myöhemmin TSV:hen kuuluu yli 280 jäsenseuraa, jotka edustavat lukuisia eri tieteenaloja. Yhteensä näihin jäsenseuroihin kuuluu noin 250 000 henkilöjäsentä. TSV:n toiminta on laajentunut lukuisilla uusilla tehtävillä ja palveluilla, ja sen merkitys on suuri tiedepolitiikassa, tiedeviestinnän kentällä ja tieteen puolestapuhujana.

Olemme TSV:ssä kutsuneet kuusi tieteellisen seuran jäsentä – ammattilaista ja harrastajaa – vastaamaan kampanjakysymykseen ja jaamme heidän vastauksensa viestintäkanavissamme. Lisäksi haastamme jokaisen tieteenystävän, tieteellisen seuran ja näihin seuroihin kuuluvan jäsenen kertomaan oman kokemuksensa tai näkemyksensä siitä, miksi kuulua tieteelliseen seuraan tai mikä merkitys tieteellisellä seuralla on yhteiskunnalle tai tieteelle. Jaamme haasteeseen osallistuneiden seurojen ja yksityishenkilöiden vastauksia TSV:n kanavissa syyskuun aikana.

Toivomme #SiksiTieteellinenSeura-haasteeseen mahdollisimman paljon osallistujia. Kerro tekstin tai videon avulla, miksi haluat kuulua tieteelliseen seuraan, millaista toimintaa seurasi järjestää jäsenilleen tai pohdi lyhyemmin tai pidemmin, mikä merkitys tieteellisten seurojen toiminnalla on. Lataa julkaisusi sosiaalisen median kanavaasi, tägää mukaan TSV ja käytä tunnisteita #SiksiTieteellinenSeura ja #TSV120. TSV jakaa haasteeseen vastanneiden vastauksia some-kanavissaan syyskuun aikana.

TSV:n juhlakuukausi huipentuu kutsuvierastilaisuuteen Tieteiden talolla syyskuun lopulla. Silloin on TSV 120 vuotta -juhlavideon ensiesitys sekä julkistetaan TSV:n Kordelinin palkinnon voittaja ja TSV:n kansallisen Tiedevalokuvakilpailun voittajat. Juhlien jälkeen Tieteiden talolla avautuu tiedevalokuvanäyttely, jossa on yli 20 kilpailuun osallistunutta teosta nähtävillä 16.1.2020 asti.

TSV:n juhlasyksyä on helpoin seurata TSV:n Facebook-sivulla ja Twitterissä sekä TSV:n uutiskirjeestä, jonka ensimmäinen numero lähetetään viikolla 39. Uutiskirjeen voi tilata TSV:n verkkosivuilta osoitteesta https://www.tsv.fi/fi/uutiskirje.

Lisätietoja kampanjasta ja haasteesta: tapahtuma- ja viestintä koordinaattori Kaisa Kivipuro, kaisa.kivipuro(at)tsv.fi.

 

Fiksut kirjat

Tietokirjafestivaali TIETIKIRJA.FI järjestettiin 28.–29.8.2019 Tieteiden talolla Helsingissä.  Tapahtuman keskusteluissa oli yli sata osallistujaa eri aloilta. Teemana oli ”Tiedon rajalla”. Raja on usein asetettu faktan ja fiktion välille. Raja on joskus asetettu myös tietokirjan ja tiedekirjan välille. Nämä rajat ovat kuitenkin ylitettäviä. Tietokirjailijakin voi käyttää tekstissään useita tyylikeinoja.

Brittiläinen kustannusalan lehti The Bookseller lanseerasi noin vuosi sitten käsitteen Brainy Books – ”Fiksut kirjat”. Niitä voisi kutsua myös yleistajuisiksi tiedekirjoiksi. Ne ovat kirjoja, jotka selittävät maailmaa, ihmistä ja historiaa. Lehden mukaan janoamme lisää tietoa ja edes jonkinlaista kattavaa näkemystä maailman tilasta ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi tällaisesta tietokirjasta nostettiin The Guardian -lehdessä toissa kesänä israelilaistutkija Yuval Hararin teos Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (suomennos Jaana Iso-Markku, Bazar 2016). Lehti teki myös suosituslistan ”Fiksuista kirjoista”. Niistä joitakin on suomennettu.

TIETOKIRJA.FI-tapahtumassa viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki haastatteli kolmea asiantuntijaa ”fiksuista kirjoista”. He olivat historiantutkija Henrik Meinander, kauno- ja tietokirjailija Tiina Raevaara sekä kustantaja ja suomentaja Markku Sarimaa. Keskustelussa nousi useita kysymyksiä: Ovatko kirjat muuttuneet aikaisemmista vuosista? Onko noussut uusia aihepiirejä – ilmiöpohjaisuuden näkyminen teemoissa? Mikä on tärkeää kirjoittajan oman näkemyksen esiintuomisessa? Mitkä ovat hyvän tietokirjan tunnuspiirteet?

Tärkeä keskustelunaihe olisi myös ajankohtaisten tietokirjojen suomennosten saatavuus ja merkitys. Useimmat näistä ”fiksuista kirjoista” ovat tulleet pienten kustantamojen, kuten Vastapainon, Gaudeamuksen, Terra Cognitan ja Ursan, käännöksinä. Ursan kustantajan Sarimaan mukaan suomennoksessa kuluja tuottavat käännösoikeudet, suomentajan palkkio, toimitustyö sekä kirjan painatus ja taitto. Hänestä olisi tärkeää, että valtion tukea voitaisiin saada selvästi enemmän hyvien, ajankohtaisten tietokirjojen suomentamiseen. Tukea voisi hakea esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Tämä tuki voisi ohjautua kustantajien kautta suomentajille. Kustantajat seuraavat ja löytävät parhaiten suomennettavaa kirjallisuutta.

 

Ernst Haeckelin muistovuosi

Eläintieteilijä ja evoluutiobiologi Ernst Haeckel (1834–1919) oli hyvin tunnettu ja vaikutusvaltainen Saksassa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Hän eli kaksi kolmasosaa elämästään Jenassa, jossa hän oli eläintieteen (vertaileva anatomia) professori 44 vuotta. Hän popularisoi oppialaansa, oli taitava piirtäjä ja levitti tietoa Charles Darwinin evoluutioteoriasta. Hänen Darwin-luentojaan seurattiin laajasti ja Jenan yliopistosta tuli tärkeä eläintieteen keskus Euroopassa.

Haeckel keksi useita käsitteitä, kuten ekologia, ja nimesi satoja uusia eläinlajeja, pääasiassa selkärangattomia eläimiä. Hänellä oli paljon kannattajia, mutta myös kriitikoita. Hän on saanut myös kyseenalaista mainetta rotubiologisilla näkemyksillään. Haeckel esitteli monistisen ajattelunsa teoksessaan Maailmanarvotukset (Welträtsel, 1899, suom. 1912). Hän pyrki selittämään siinä monia ongelmia, joita tutkijat olivat siihen asti pitäneet mahdottomina ratkaista.

Jenassa on tänä vuonna useita näyttelyitä Haeckelin satavuotismuiston kunniaksi. Niissä kuvataan hänen työtään, mm. vedenalaista maailmaa ja fylogeniaa eli lajien polveutumista, sekä tieteen että taiteen kautta.

 

Yrttien ja rohdoksien varmuuskokoelma

Luonnonvarakeskus (Luke) on perustanut yrttien ja rohdosten perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisen turvaamiseksi varmuuskokoelman. Kokoelmaan (24 kasvikantaa) kuuluu monipuolinen valikoima lajeja. Eniten kantoja on mintusta ja ruusujuuresta, joka on pohjoisesta luonnosta peräisin oleva rohdoskasvi. Perinteisistä yrteistä kokoelmaan on valittu muun muassa aaprottimaruna, lipstikka, saksankirveli, mäkimeirami, kalmojuuri ja nukula.

Kokoelma sijaitsee Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) Saaren kartanon yksikössä Mäntsälässä. Puutarhuriopiskelijat hoitavat kokoelman kasveja ja oppivat samalla niiden käyttötarkoituksesta sekä kasvien monimuotoisuuden suojelun edistämisestä ja varmistamisesta.

Elokuussa julkistettava yrttien ja rohdosten varmuuskokoelma on yhdeksäs kokoelma varmuuskokoelmien verkostossa. Varmuuskokoelmien avulla varmistetaan Luken ylläpitämän kasvigeenivarojen keskuskokoelman kasvikantojen turvallista säilymistä.

 

Kirjoittamisen maisteriohjelma ja professorit

Taideyliopistossa käynnistyi elokuussa kirjoittamisen maisteriohjelma, joka toteutuu Otava-konsernin ja Otavan Kirjasäätiön miljoonatuella. Maisteriohjelmaan valitut kuusi opiskelijaa hakivat siihen omien kirjoitusprojektiensa perusteella, ja professorirekrytoinneissa keskeistä oli löytää parhaat mahdolliset henkilöt ohjaamaan juuri näitä opiskelijoita.

”Tämänkaltainen opiskelijalähtöinen professorirekrytointi on Suomessa täysin uutta. Ohjelmaan valituissa opiskelijaprojekteissa ja siten myös professorivalinnoissa painottuu proosa, mutta joukosta löytyy myös yksi monitaiteellisen ja yksi digitaalisen kirjoittamisen alueelle sijoittuva projekti,” kertoo kirjoittamisen maisteriohjelman johtaja ja ohjelman suunnittelutyöryhmää vetänyt Jusa Peltoniemi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta.

Kirjoittamisen maisteriohjelma on tutkintoon johtava kaksivuotinen kirjoittajakoulutus, jossa kirjoittamista opiskellaan Taideyliopiston monitaiteisessa ympäristössä. Professoreista Riikka Pelo kutsuttiin tehtävään, ja Mikael Brygger, Antti Salminen ja Jussi Valtonen valittiin vieraileviksi professoreiksi yhteensä 13 hakijan joukosta. Tehtävät ovat osa-aikaisia, ja yhdessä ne muodostavat yhden kokoaikaisen professuurin.

 

Tohtoriopinnot ovat hyödyllisiä

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti syksyllä 2018 selvityksen väitöskirjarahoituksensa koetusta vaikuttavuudesta. Tohtoriopinnot koetaan hyödylliseksi myös silloin, kun väitöskirja ei ole valmistunut tai henkilö ei ole urallaan suuntautunut tutkijantyöhön. Kulttuurirahaston selvitys vahvistaa lisäksi käsitystä väitöskirjarahoituksen sirpaleisuudesta ja osoittaa suoritetun tohtorintutkinnon nostavan merkittävämmin naisten kuin miesten tulotasoa.

Selvityksen mukaan myös muille kuin akateemisille urille päätyvät hyötyvät tohtoriopinnoistaan ja väitöskirjastaan. Etenkin hanke- ja hallintotyössä olevat kokevat tohtoriopinnot merkityksellisiksi uran kannalta, vaikka he eivät olisikaan väitelleet. Vastaajat näkivät tohtorinopintojen hyvinä puolina etenkin oman osaamisen kehittämisen ja uudet työmahdollisuudet, mutta myös uuden tieteellisen tiedon ja osaamisen synnyttämisen.

Kyselyyn vastanneilla tohtoriopintojen rahoitus on lähes poikkeuksetta koostunut useista eri lähteistä tai useammalta rahoittajalta saadusta tuesta. Pidempi ja pysyväisluonteinen, mieluiten palkallinen ja työsuhdemuotoinen rahoitusmalli, jossa väitöskirjan tekijä saa olla lähellä yliopistoyhteisöä tai osa sitä, olisi vastausten perusteella toivotuin. ”Tutkimus vahvistaa jo olemassa olevaa käsitystä väitöskirjarahoituksen pirstaleisuudesta ja tukee osaltaan Kulttuurirahaston päätöstä suosia jatkossa entistä pitempikestoisia rahoitusmyöntöjä”, yliasiamies Antti Arjava toteaa.

 

Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus täyttää 40 vuotta 

Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus perustettiin syyskuussa 1979. Tätä ennen tieteellisten seurojen julkaisuvaihdosta vastasi suurelta osin Tieteellisten seurain kirjasto. Vaihtokeskus hoitaa ensisijaisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseurojen ja muiden julkaisijayhteisöjen julkaisuvaihtoa.

Vaihtotoiminnan avulla tehdään tunnetuksi suomalaista tiedettä ja tieteellistä julkaisemista. Suomalaisia tieteellisiä julkaisuja lähetetään muun muassa ulkomaisille yliopistokirjastoille, tutkimuslaitoksille ja seuroille. Ulkomailta vaihtoina saadut julkaisut sijoitetaan kotimaisiin kirjastoihin tutkijoiden saataville.

Sähköisen julkaisemisen yleistymisen myötä painettujen julkaisujen rinnakkaisten verkkoversioiden määrä on lisääntynyt. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus avasi vuonna 2017 LUMI-hakupalvelun, josta voi hakea tietoja vaihtokeskuksen kautta tulleiden julkaisujen mahdollisista verkkoversioista. Nämä verkkojulkaisut ovat pääosin vapaasti saatavilla.

Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen 40-vuotista taivalta juhlistetaan Tiedejulkaisemisen päivien yhteydessä 9.10.2019 Tieteiden talolla.

 

Lisää suomalaisia avoimia lehtiä DOAJ-tietokantaan

DOAJ (Directory of Open Access Journals) ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) käynnistävät pilottiprojektin, jonka tavoitteena on edistää Suomessa julkaistavien vertaisarvioitujen avointen lehtien rekisteröintiä DOAJ-tietokantaan.

DOAJ-tietokanta sisältää 13 500 lehteä, joita julkaistaan 75 eri kielellä 131 maassa. Kaikki avoimet lehdet eivät sisälly tietokantaan ja indeksoinnissa on huomattavia maiden välisiä eroja. Pohjoismaissa Norjassa julkaistavista avoimista lehdistä 68 % on indeksoitu DOAJ:n tietokantaan, mutta suomalaista avoimista lehdistä mukana on vain 23 %.

TSV on tunnistanut Suomesta noin 160 OA-lehteä, joista 29 on indeksoitu DOAJ-tietokantaan. DOAJ ja TSV pyrkivät yhteistyössä helpottamaan suomalaisten lehtien hakuprosessia viestimällä kriteereistä, kääntämällä ohjeita sekäjärjestämällä opastukseen ja hakemusten valmisteluun tarkoitettuja työpajoja.

Kaikille avoin infotilaisuus järjestetään 3.12. Tieteiden talolla. Lisätietoja: Janne Pölönen (janne.polonen@tsv.fi), Sami Syrjämäki (sami.syrjamaki@tsv.fi) ja Dominic Mitchell (dom@doaj.org).

 

TENKin ohje päivittyy

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi vuonna 2009 kansallisen ohjeen humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettisistä periaatteista sekä ehdotuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä. Ohjeeseen ovat sitoutuneet lähes kaikki näillä tieteenaloilla toimivat korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset Suomessa. Nyt ohje on päivitetty ja julkaistu.

Uudistustyö tehtiin yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Ensimmäisen osan luonnos julkaistiin TENKin sivuilla toukokuussa 2018 ja halukkailla oli mahdollisuus kommentoida sitä. Joulukuussa 2018 kommenttien perusteella muokatusta luonnoksesta pyydettiin lausunnot kaikilta yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja muilta vuoden 2009 ohjeen allekirjoittaneilta tahoilta sekä keskeisiltä sidosryhmiltä. Lisäksi TENK järjesti ohjeen luonnoksesta keskustelutilaisuuksia eettisille toimikunnille ja tiedeyhteisölle laajemmin.

TENKin ohje ”Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa” astuu voimaan 1.10.2019. Ohjeen käyttöönotto edellyttää organisaatiolta uutta sitoutumista ohjeeseen. Ohje ja sitoutumislomake ovat ladattavissa verkkosivuilta https://www.tenk.fi/.

 

Verkostoyliopisto FITech

Tekniikan alan verkostoyliopisto FITechin kautta voi opiskella valikoituja kursseja seitsemän suomalaisen yliopiston tarjonnasta. Pilottikursseja on jo käynnissä, ja laajemmin opinnot on mahdollista aloittaa tänä syksynä. ICT-alan ammattilaisille FITech tarjoaa syventäviä opintoja, joiden avulla voi päivittää alalla nopeasti vanhentuvaa osaamista sekä laajentaa sitä kokonaan uusille alueille. Syventävien opintojen teemoja ovat esimerkiksi ohjelmistojärjestelmät ja -tuotanto sekä digitalisaatio.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Aalto-yliopiston koordinoima FITech ICT -hanke toteutetaan seuraavan kolmen vuoden aikana yhteistyössä Aalto-yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin sekä Lappeenrannan, Oulun ja Tampereen yliopistokonsernien kanssa. Konsortion perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan Akateemiset TEK. Tekniikan alan yliopistojen tavoitteena on 4 000 ICT-osaajan täydennyskoulutus.

 

Palkittuja

Suomalainen Insinöörityöpalkinto on myönnetty ryhmälle, joka on luonut Suomeen kokonaisen avaruustekniikan toimialan ja kouluttanut joukon uuden avaruustekniikan osaajia. Palkitut ovat tekniikan tohtorit Antti Kestilä ja Jaan Praks, diplomi-insinööri Tuomas Tikka sekä tekniikan ylioppilaat Rafal Modrzewski ja Pekka Laurila.

Suomen tiedepalkinnon on saanut Tiedefoorumi-tapahtumassa professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta. Hänet tunnetaan kansainvälisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa. Hän on keskittynyt elektroniikan valmistusmenetelmiin sekä uusien radiotaajuus- ja anturisovelluksien kehittämiseen.

Suomen tietokirjailijat ry on myöntänyt Warelius-palkinnot tietokirjailija, emeritusprofessori Markku Kuismalle ja oppikirjailija, opetusneuvos Teuvo Nybergille. Kuisma tunnetaan erityisesti talous- ja yrityshistorian tutkijana. Nyberg on tehnyt biologian ja maantiedon oppikirjoja.

Minervasäätiön Medix-palkinto on myönnetty kahdelle tutkimusryhmälle. Professori Gong-Hong Wein tutkimustyhmä Oulun yliopistosta palkittiin aggressiivisen eturauhassyövän geneettisen syntymekanismin selvittämisestä. Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta yhteistyössä Tiina Ojalan vetämän Helsingin Lastensairaalan lastenkardiologiryhmän kanssa palkittiin lasten vaikeiden sydänlihassairauksien geenitaustan selvittämisestä.

 

Tieto on valtaa?

10.–11.10.2019 Tieteiden talo, sali 104

Edistyksen Päivillä 2019 tarkastellaan vallan ja tiedon välistä suhdetta. Valta ja tieto ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen – sanonnan mukaan jopa sama asia. Vallan ulottuvuus läpäisee niin tiedon tuottamisen kuin sen hyödyntämisen.

Tapahtuman pääjärjestäjä on Edistyksellinen tiedeliitto ry yhdessä e2 Tutkimuksen kanssa. Päivillä nostetaan esille muun muassa tiedon legitimiteettiin ja tiedolliseen auktoriteettiin liittyviä kysymyksiä: Kuka on asiantuntija? Kenen väitteet ovat tietoa? Millaisia erityispiirteitä tieteelliseen tiedonmuodostukseen liittyy? Päivillä tarkastellaan myös tapoja, joilla tieto vaikuttaa yhteiskunnassa: Millainen rooli on peruskoulutuksella ja sen opetussisällöillä? Onko tieteenlukutaito kansalaistaito? Milloin ja miten tutkimustietoa käytetään poliittisessa päätöksenteossa? Miten epätietoisuuden tuottaminen ja näennäistieto toimivat vallankäytön välineinä?

Seminaarimaksu: Kahdelta päivältä 70 euroa, yhdeltä päivältä 50 euroa. Edistyksellisen tiedeliiton jäsenille 45 euroa kahdelta ja 35 euroa yhdeltä päivältä. Opiskelijoille 30 euroa kahdelta ja 20 euroa yhdeltä päivältä. Hinta sisältää ohjelman, torstain kahvin ja perjantain lounaan.

Ilmoittautumiset: 4.10.2019 mennessä toimisto@tiedeliitto.net tai Tiedeliiton kotisivun www.tiedeliitto.net kautta tai puhelimitse, 040 728 3893.

Tilaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan uutiskirje

Syyskuun lopulla julkaistaan TSV:n ensimmäinen uutiskirje. Uutiskirje on helppo tapa pysyä mukana siinä, mitä tieteen kentällä tapahtuu juuri nyt, ja saada tietoa, mitä TSV tekee tieteen puolesta. Tilaa osoitteesta: www.tsv.fi/uutiskirje.