Uutisia lehden numerosta 3/2019

Uutisia   2.5.2019 15.29   Päivitetty 2.5.2019 15.49

Tieteessä tapahtuu 3/2019 on ilmestynyt

Uusimman lehden artikkeleissa aiheina on tarinallistuva mediaympäristö, pragmatistinen totuuskäsitys, filosofin herääminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, euron luominen ja Suomen kansainvälinen tiede-edustus.

Pääkirjoituksessa Marianne Liljeström pohtii tieteenalojen jälkeistä aikaa – milloin se muuttuu tieteidenvälisyyden retoriikasta käytännöksi. Maria Mäkelä esittelee artikkelissaan kertomuskriittisen näkökulman mediaympäristöömme, jossa tarinoilla on vahva ote. Sami Pihlström pohtii, kuinka pragmatismi selviää ”totuudenjälkeisessä ajassa”. Bernt Österman analysoi Georg Henrik von Wrightin Vietnam-kannanoton vaikutusta hänen myöhempään toimintaansa. Vesa Kanniaisen mielestä Euroopan rahaliitto on osoittautumassa vuosisadan virheeksi.  Panu Nykänen kuvaa, kuinka Suomi on tiedeakatemioiden kautta edustettuna tärkeimmissä tieteen kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Katsauksissa kirjoitetaan Suomen luomutuotannosta ja Sri Lankan buddhalaisesta kulttuurista. Tieteen kohtaamisia -kolumnissa Riitta Mustonen pohtii disruption-käsitettä tieteessä, jossa nimenomaan pienet tutkimusryhmät voivat ravistella tutkimuksen valtavirtaa. Kirjallisuusosastossa arvioidaan eri sotien jälkiä, tieteen mittaamista, yhteiskunnallista selittämistä, entisajan puutarhoja ja Suomen tieteellistä kirjastoseuraa.

Ekonomistikone ottaa kantaa

Marraskuussa 2017 avautuneella Ekonomistikone.fi-sivustolla 50 suomalaisekonomistia, mm. Bengt Holmström, Markus Jäntti, Marko Terviö ja Matti Pohjola, ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Viimeksi ekonomistit ottivat kantaa 80 %:n työllisyysasteen tavoitteeseen.

Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön, esimerkiksi Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään Suomalaiselle ekonomistipaneelille, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Paneeliin on kutsuttu kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä. Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.

Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee ekonomistipaneelin raati: Mika Maliranta, Essi Eerola, Markus Jäntti ja Roope Uusitalo. Ekonomistikone.fi:n käyttäjät voivat verrata omia vastauksiaan ekonomistien vastauksiin Kansalaisen ekonomistikoneessa. Vastaamaan pääsee ekonomistikone.fi-etusivulta.

Nobelistit Kemian Päivillä

Kolme kemian nobelistia saapui maaliskuun lopulla juhlistamaan 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa ja alan ChemBio-tapahtumaa. Heitä kiinnostivat peruskemian lisäksi niin robotit kuin moleekyylikoneetkin. Paneelikeskustelun veti Aalto-yliopiston professori Ari Koskinen.

Paneelissa keskeinen puheenaihe oli tieteen tekemisen vapaus suhteessa rahoitukseen. Nobelistit ja erityisesti yhdysvaltalainen K. Barry Sharpless nosti tämän aiheen esille toteamalla, että tiede tarvitsee vapautensa. Skotlantilainen Sir J. Fraser Stoddart nosti esiin henkilöiden tukemisen tärkeyden, ei vain projektien. Hän korosti tutkimuksen serendipisyyttä, mikä tarkoittaa kykyä tehdä sattuman ohjaamia, odottamattomia löytöjä.

Nobelistit keskustelivat myös kemian opetuksesta, joka ei saisi olla liian kaavamaista ja oppikirjamaista. Sharpless korosti, että nuorille kemia avaa mahtavia mahdollisuuksia, sillä itse asiassa kaikessa on kemiaa, jopa taiteessa ja ihmissuhteissa. Tulevaisuuden näkymien suhteen israelilainen Ada E. Yonath lohdutti yleisöä sanomalla, vaikka robotit tulevat, ne eivät vie ihmisten työpaikkoja, sillä ihmiset tekevät robotit.

Sharpless sai vuonna 2001 Nobelin palkinnon stereoselektiivisistä hapetusreaktioista, Yonath vuonna 2009 ribosomien rakenteen ja toiminnan tutkimuksista ja Stoddart vuonna 2016 molekyylikoneiden ja -moottorien synteesistä ja suunnittelusta. Kemistien juhlavuotta varten on rakennettu kemia100.fi-sivusto.

Kaksi kysymystä puolueille

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Sivistystyönantajat ovat ehdottaneet, että tuleva hallitustunnustelija esittää puolueille kaksi konkreettista kysymystä:

1. Oletteko sitoutuneet nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin millä keinoilla tavoite saavutetaan?

2. Kannatatteko korkeakoulutuksen laajentamista niin, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin miten varmistatte korkeakouluille tavoitteen edellyttämät resurssit?

Ennen vaaleja useimmat puolueet suhtautuivat näihin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa määriteltyihin tavoitteisiin myönteisesti. ”Nyt on aika pohtia, millä toimenpiteillä koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta ryhdytään käytännössä nostamaan. Hallituksen on tärkeää päästä keinoista yksimielisyyteen, jotta se pystyy tekemään vaikuttavaa tutkimus- ja korkeakoulupolitiikkaa”, toteaa UNIFIn toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Nykytila on vision tiekartan mukaan 42 prosenttia. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen neljään prosenttiin edellyttää puolestaan isoja lisäpanostuksia niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Tiekartan mukaan valtion tulisi kaksinkertaistaa omat T&K-menonsa vuoden 2018 tasosta, joka oli noin 1,9 miljardia, jotta tavoite saavutettaisiin. Rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen tulevaisuuden menestyksestä tahdotaan pitää huolta.

Sisun merkitys

Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että sisukkuus nuorena ennustaa myöhempää koulumenestystä ja -intoa. Sisu ei ole persoonallisuuden piirre, vaan se muuttuu ja kehittyy nuoruudessa. Suomen Akatemian rahoittamassa ”Bridging the Gaps” -hankkeessa on tutkittu ensimmäistä kertaa sisun muodostumista ja sen merkitystä nuoren kouluinnostukselle sekä menestymiselle. 

Kansainvälisessä yhteistyössä tehty tutkimus on julkaistu Journal of Youth and Adolescence -lehdessä huhtikuussa 2019. Tutkimusta johtaneen professori Katariina Salmela-Aron mukaan tärkeä tulos on, että merkityksellisyys yksinään ei ennusta menestystä ja intoa vaan ainoastaan yhdistettynä sisukkuuteen.

Aiemmin Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan sisulla on kaksi puolta. Ensimmäinen puoli on voimakas sisukkuus, sitkeä ponnistelu pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja se, että jaksaa yrittää vastoinkäymisistä huolimatta. Toinen puoli on vahva kiinnostus, intohimo ja merkityksellisyyden kokemus. Tutkimuksen perusteella tärkein sisukkuutta ennustava tekijä on tavoitteisiin sitoutuminen. Jos nuori ei sitoudu tavoitteisiin, hän ei saa hyödynnettyä sisukkuutta. Koulussa voidaan muokata oppimista siten, että tavoitteet inhimillistetään ja muokataan oppilaille tärkeiksi.

Sisun kehittymistä seurattiin helsinkiläisillä koululaisilla 6. luokalta peruskoulun loppuun eli 12 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Yhteensä tutkimukseen osallistui yli 2 000 koululaista. Pitkittäistutkimuksessa kontrolloitiin sukupuolen ja sosio-ekonomisen statuksen merkitys.

Hyvin varhaista maanviljelyä Ahvenanmaalla

Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten. Kivikauden kuoppakeraamisen kulttuurin edustajia on aiempien tutkimusten perusteella kutsuttu kovan linjan hylkeenpyytäjiksi tai jopa Itämeren inuiiteiksi. Nyt tutkijat ovat löytäneet tämän kulttuurin asuinpaikoilta ohran- ja vehnänjyviä, joiden perusteella voidaan päätellä kuoppakeraamisen kulttuurin omaksuneen pienimuotoista maanviljelyä.

Helsingin yliopiston arkeologian tieteenalan ja kemian osaston sekä ruotsalaisten arkeologian alan toimijoiden (Arkeologerna ja Arkeologikonsult) yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että kuoppakeraamisilta asuinpaikoilta Ahvenanmaalta ja nykyisen Tukholman seudulta löytyy ohran ja vehnän jyviä. Viljanjyvien ajoitus varmistettiin radiohiilimenetelmän avulla. Tulosten perusteella viljat ajoittuvat kuoppakeraamisen kulttuurin ajalle eli ovat noin 5300–4300 vuotta vanhoja.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kuoppakeraamiseen kulttuuriin omaksuttiin pienimuotoista viljelyä, joka opittiin suppilopikarikulttuurin maanviljelijöiltä. Suppilopikarikulttuuri oli levittäytynyt Skandinaviaan manner-Euroopasta. Myös muu arkeologinen esineistö osoittaa näiden kulttuurien olleen tiiviissä kontakteissa toistensa kanssa.

Aiemmissa tutkimuksissa on hyvin harvoin pystytty osoittamaan, että metsästäjä-keräilijäväestö olisi omaksunut maanviljelyn historiallisena aikana, saati sitten kivikaudella. Muinais-DNA-tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että maanviljely levisi Eurooppaan lähes poikkeuksetta muuttavan väestön mukana. Tutkimuksen pääasiallinen menetelmä on makrofossiilitutkimus, jonka avulla tutkitaan arkeologisissa kohteissa säilyneitä kasvinjäänteitä. Tässä tutkimuksessa arkeologisista kohteista otettiin maanäytteitä, joista erotettiin kasvinjäänteet kellutusmenetelmän avulla. Nämä kasvinjäänteet ovat hiiltyneitä, eli jyvät ja siemenet ovat muuttuneet hiileksi joutuessaan kosketuksiin tulen kanssa.

Tutkimusartikkeli ”Maritime Hunter-Gatherers Adopt Cultivation at the Farming Extreme of Northern Europe 5000 Years Ago” on vapaasti luettavissa Scientific Reports -lehden verkkosivuilla.

Musta aukko näkyy kuvassa

Ensimmäinen onnistunut kuva mustasta aukosta paljastettiin huhtikuun alussa kuudessa samaan aikaan järjestettävässä lehdistötilaisuudessa eri puolilla maailmaa. Nyt otettu kuva paljastaa Neitsyen tähdistössä sijaitsevan massiivisen Messier 87 -galaksin keskellä olevan mustan aukon. Tämä musta aukko on 55 miljoonan valovuoden päässä Maasta, ja sen massa on 6,5 miljardia Auringon massaa. Se, että mustaa aukkoa päästiin nyt ensi kertaa havainnoimaan, on laajamittaisen kansainvälisen yhteistyöhankkeen ansiota.

Euroopan unioni on Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n kautta antamallaan rahoituksella tukenut Event Horizon Telescope -hankketta (EHT) ratkaisevalla tavalla. EU on erityisesti rahoittanut kolmea johtavaa saavutukseen osallistunutta tutkijaa ja heidän tutkimusryhmiään. Lisäksi EU-rahoituksella on tuettu hankkeen onnistumisen kannalta olennaisen suurteleskooppi-infrastruktuurin kehittämistä ja parantamista.

Mustat aukot ovat äärimmäisen tiheitä kosmisia kohteita, joissa pienen pienelle alueelle on puristunut valtava määrä massaa. Ne vaikuttavat ympäristöönsä äärimmäisillä tavoilla: ne vääristävät aika-avaruutta ja kuumentavat kaiken niihin putoavan aineen äärilämpötiloihin.

Jotta mustan aukon välitöntä ympäristöä pystyttiin havainnoimaan suoraan, EHT-hankkeessa luotiin kahdeksan eri puolilla maailmaa sijaitsevan teleskoopin verkosto. Teleskoopit on sijoitettu haastavan korkeisiin paikkoihin: Sierra Nevada -vuoristoon Espanjassa, tulivuorille Havaijilla ja Meksikossa, Arizonan vuorille, Atacaman autiomaahan Chilessä ja Antarktikselle. Hankkeeseen osallistuu yli 200 tutkijaa Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Itä-Aasiasta. 

DORA-julistus

Suomen Akatemia on liittynyt kansainväliseen DORA-julistukseen (San Francisco Declaration on Research Assessment), jonka lähtökohtana on, että tutkimuksen rahoittamisen, rekrytointien sekä tutkijoiden palkitsemisen pitäisi perustua itse tutkimuksen laadun arviointiin eikä siihen, missä se on julkaistu. DORA-julistuksen mukaan lehtiperustaista metriikkaa, kuten lehtien vaikuttavuuskertoimia, ei tule käyttää yksittäisen tutkimusartikkelin laadun mittaamisen korvikkeena yksittäisen tutkijan tieteellisiä ansioiden arvioinnissa tai rekrytointi-, ylennys- ja rahoituspäätöksissä.

Allekirjoittamalla DORA-julistuksen Akatemia sitoutuu tarkastelemaan, miten esimerkiksi hakuohjeistusta, tieteellisen tuottavuuden arvioinnin kriteereitä tai arviointipaneelien käytännön ohjeistamista kannattaisi kehittää DORA:n suositusten valossa. Akatemia jatkaa Suomessa DORAn edistämistä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n kanssa. DORAn allekirjoittaminen on osa UNIFIn avoin tiede ja data -toimeenpano-ohjelmaa sekä tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta edistävän rahoittajien yhteistä Plan S -suunnitelmaa. Tieteellisten seurain valtuuskunta on allekirjoittanut DORAn.

Julistus (https://sfdora.org/read/fi/) on levinnyt vuodesta 2012 alkaen globaaliksi tahdonilmaukseksi, jotta tutkimuksen arviointia kehitettäisiin. Allekirjoittaneiden joukossa on rahoittajien lisäksi myös useita yliopistoja, tiedejärjestöjä ja -seuroja, kirjastoja, arkistoja, tiedekustantajia sekä yli 13 000 yksittäistä henkilöä.

Kysely tutkijoiden saamasta palautteesta

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) kerää tietoa tutkijoiden saamasta palautteesta silloin, kun he esiintyvät asiantuntijoina julkisuudessa. Esiintymisellä tarkoitetaan esim. tietokirjan julkaisemista, esitelmiä yleisöseminaareissa, haastatteluiden antamista tai kirjoituksia lehdissä, blogeissa tai sosiaalisessa mediassa.

Kyselyssä kerätään tietoa esiintymisen kanavista sekä palautteen määrästä ja laadusta. Kyselyssä palaute jaetaan kahteen kategoriaan, asialliseen ja häiritsevään palautteeseen. Asiallinen palaute on positiivista, neutraalia tai perusteltua ja rakentavaa kritiikkiä. Häiritsevä palaute aiheuttaa saajalleen kohtuutonta pahaa mieltä ja ahdistusta. Tutkijan saama palaute voi olla suusanallista tai kirjallista ja se voi esiintyä erilaisissa medioissa, sähköisissä viestimissä ja sosiaalisessa mediassa. Häiritsevä palaute voi olla fyysistä tai sisältää fyysisen uhkauksen. Se voi kohdistua myös asiantuntijan lähipiiriin tai omaisuuteen.

Tutkijan saamat asiallisesti perustellut eriävät mielipiteet tai tieteelliset kiistat eivät ole kyselyssä tarkoitettua häiritsevää palautetta.

Verkkokysely toteutetaan anonyymisti. Lomake on auki 15.4.–15.5.2019. Linkki kyselyyn: https://survey.tsv.fi/index.php/survey/index?sid=823486&lang=fi

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelin. Aiemmat kyselyt toteutettiin vuosina 2015 ja 2017. Lisätietoja antaa pääsihteeri Reetta Kettunen, puh. 040 733 5935 tai reetta.kettunen(at)tjnk.fi.

Palkintoja

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto 2019 on myönnetty professori Raimo Tuomelalle. Kunniapalkinto perustettiin vuonna 1945 ”myönnettäväksi erityisen ansiokkaasta tutkijan toiminnasta”. Tuomela toimi käytännöllisen filosofian, erityisesti yhteiskuntatieteiden metodiikan professorina vuosina 1971–2008 ja akatemiaprofessorina vuosina 1995–2000. Hän on vieraillut ahkerasti merkittävissä tutkimusyliopistoissa ja -keskuksissa, kuten Kalifornian Berkeleyn yliopistossa, ja hän on ollut Münchenin yliopiston pysyvä vieraileva professori vuodesta 2005 lähtien. Tuomelan varhainen tuotantonsa käsitteli tieteenfilosofiaa ja teon teoriaa, mutta viimeisimpinä vuosikymmeninä hän on tutkinut etenkin sosiaalisen toiminnan teoriaa, sosiaalista ontologiaa ja kollektiivista intentionaalisuutta. Hän toteaa: ”Olen tutkinut yhteisöä, me-toimintaa minä-toiminnan sijaan. Sitä, mihin se perustuu ja mistä siinä on kysymys.”

Yrjö Jahnssonin säätiön vuoden 2019 kansainvälinen tiedepalkinto Yrjö Jahnsson Award in Economics on myönnetty italialaiselle Oriana Bandieralle (London School of Economics) ja englantilaiselle Imran Rasulille (University College of London). Heidän yhteistutkimuksensa on keskittynyt soveltavaan mikrotaloustieteeseen, kuten työpaikoilla suoritettaviin kenttäkokeisiin. Heidän panoksensa on ollut suuri niin sanotun henkilöstön taloustieteen (personnel economics) alalla, kun on esimerkiksi pyritty ymmärtämään sosiaalisten suhteiden vaikutuksia kannustimiin.

Suomen Bioteollisuus ry:n BioFinland-palkinto myönnettiin kansalliselle FinGen-tutkimushankkeelle. FinnGen on poikkeuksellisen laajaan ja avoimeen yhteistyöhön perustuva koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka pyrkimyksenä on tuottaa läpimurtoja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja diagnostiikassa. Tutkimushanke perustuu genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon.

ChemBio Finland -tapahtuman ja Kemian Päivien yhteydessä jaettiin myös Kemian hyväksi -palkinto tiedetoimittaja Sisko Loikkaselle. Kemian Seurojen palkinnon vuonna 2019 sai St1 Nordic Oy:n hallituksen puheenjohtaja, diplomi-insinööri Mika Anttonen.

Kirjauutuuksia

Suomalaisia tiedenaisia

”Kaurajauhoja repussa matkalla Kiinaan. Rahtikoneella Etelämantereelle. Japaniin oppimaan teeseremonioita. Rumpujen soittoa aivojen rauhoittamiseksi. Avaruussäässä sukkulointia tietokonemallinnuksen avulla.” Tätä kaikkea ovat tehneet ja kokeneet suomalaiset tutkijanaiset. He murtavat rajoja ja ennakkokäsityksiä, luovat uutta ja vievät suomalaista tiedettä maailmankartalle. Riitta Korhonen, Helen Partti, Riitta Saarinen ja Liisa Takala ovat kirjoittaneet kirjan Tiedenaisia – Suomalaisia tutkimuksen ytimessä (Docendo 2019).

Kirjaan on haastateltu ja tehty henkilökuvia seuraavista tutkijanaisista: Eva-Mari Aro, Eija Asmi, Minna Eväsoja, Tuija Hautala-Hirvioja, Minna Huotilainen, Marja Jylhä, Reetta Kivelä, Kaisa Kotakorpi, Maria Lähteenmäki, Leena Malkki, Pirjo Mattila, Päivi Onkamo, Minna Palmroth, Johanna Ylipulli ja Joy Wolfram.

Stephen Hawkingin viimeinen teos

WSOY julkaisee kosmologi Stephen Hawkingin (1942–2018) viimeiseksi jääneen teoksen Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin. Kirjan on suomentanut Markus Hotakainen ja esipuheen kirjoittanut Esko Valtaoja. Hawkingin Ajan lyhyt historia on kaikkien aikojen myydyin suurelle yleisölle suunnattu tiedekirja.

Teoksessa Hawking vastaa kysymyksiin, joita hänelle on usein esitetty niin suuren yleisön, tiedotusvälineiden kuin kollegoiden taholta. Näihin kymmeneen kysymykseen kuuluvat muun muassa: ”Onko jumala olemassa?”, ”Päihittääkö tekoäly meidät?” ja ”Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?”.

”Tämä kirja jäi Stephen Hawkingin viimeiseksi. Sen lopussa hän muistuttaa meitä kyselemisen tärkeydestä, siitä, kuinka välttämätöntä on vapauttaa mielikuvituksensa, yrittää ottaa selkoa asioista ja ymmärtää, mitä täällä todella on tekeillä”, toteaa esipuheen kirjoittanut Valtaoja.

Koulutusjärjestelmän kipukohtia

Osaamiserojen kasvaminen, opiskelijahuollon saatavuus, opinto-ohjaus ja arviointi opintopolun nivelvaiheissa ovat nousseet viime vuosien arvioinneissa tärkeiksi teemoiksi, jotka vaikuttavat koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uusi julkaisu Kannatteleeko koulutus? sisältää runsaasti arviointeihin perustuvaa tuoretta tietoa. Koulutusjärjestelmän vahvuuksien ja kipukohtien lisäksi julkaisu tarjoaa kehittämissuosituksia, temaattisen yhteenvedon sekä kansainvälistä vertailutietoa.

Koulutusjärjestelmän suurin kipukohta on eriarvoistuminen, jota havaittiin arvioinneissa lähes kaikilla koulutusasteilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden erot osaamisessa vaikuttavat pikemminkin kasvavan kuin kaventuvan kouluvuosien lisääntymisen myötä. Osaamisen eroja selittävät sukupuoli ja asenteet, mutta myös vanhempien koulutustausta. Lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamisessa on haasteita kielivähemmistöjen osalta perusopetuksessa. Myös maahanmuuttajien osaamisen kehittymistä ja integroitumista koulutukseen tulisi tukea enemmän. Ammatillisissa opinnoissa ja perusopetuksen nivelvaiheissa erot arviointikäytänteissä asettavat oppijat eriarvoiseen asemaan. Koulutusasteiden välillä on suuria eroja laadunarvioinnin ja itsearvioinnin tasoissa ja toteuttamisessa.

Unifikaatio fysiikassa ja filosofiassa

Onko mahdollista muodostaa yhtenäinen, selkeästi ymmärrettävä luonnontieteellinen maailmankuva nykyfysiikan teorioiden pohjalta vai tarvitaanko jotakin uutta? Tule kuuntelemaan ja osallistumaan koti- ja ulkomaisten fysiikan ja filosofian asiantuntijoiden keskusteluun fysiikan avoimista kysymyksistä sekä fysiikan ja filosofian suhteesta.

Tilaisuus järjestetään Helsingissä Tieteiden talolla 11.5.2019 klo 9–19. Se on englanninkielinen.

Järjestäjät: Luonnonfilosofian Seura, Aalto-yliopisto, Physics Foundations Society ja Suomen Oppihistoriallinen Seura.

Ilmoittaudu osoitteessa www.lfs.fi.

Karstenialle uusi päätoimittaja

Suomen Sieniseuran julkaisema tieteellisille sienitutkimuksille tarkoitettu, kansainvälinen aikakauslehti Karstenia uudistuu. Perinteikkään, jo lähes 70-vuotiaan lehden uutena päätoimittajana aloittaa Riikka Linnakoski. Hän on koulutukseltaan biologi ja filosofian tohtori Itä-Suomen yliopistolta. Hän työskentelee tällä hetkellä tutkijana ja projektinjohtajana Luonnonvarakeskuksessa. Linnakoski arvostaa sienitieteellistä perustutkimusta, joka on edellytys myös uusille, sieniin liittyville innovaatioille: ”Karstenialla on tärkeä tehtävä erityisesti sienitieteellisen perustutkimuksen vaalijana. Arvostan mahdollisuutta päästä osaksi lehden pitkää historiaa. On myös erittäin innostava tehtävä uudistaa Karsteniaa.”