Uutisia lehden numerosta 2/2019

Uutisia   21.3.2019 7.35

Ilmastonmuutos-sukupolvi

Nuorten ilmastoahdistuksesta ja -aktivismista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Ilmastonmuutoksesta on tullut sukupolvikokemus. Lukiolaiset ovat lakkoilleet ja marssineet ilmaston puolesta mm. Belgiassa ja Saksassa. Ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin esikuvan mukaan syntynyt ”Fridays for Future” -ilmastoliike on levinnyt myös Suomeen.

Kun Sanomalehtien liiton vuodenvaihteessa teettämässä kyselytutkimuksessa kysyttiin tärkeimpiä asioita 13–15-vuotiailta tulevalla hallituskaudella, kärjessä oli ilmaston- ja ympäristönsuojelun edistäminen. Maaliskuun alussa toteutettiin Sitran kanssa nuorten 15–28-vuotiaiden ilmastokokous Finlandia-talossa. Nuorten Agenda 2030 -ryhmä linjaa, mitä ilmastotekoja Suomessa tulee tehdä tästä päivästä alkaen. Ryhmän puheenjohtajan Siiri Mäkelän mukaan keskustelu ei voi jäädä enää yksittäisten ihmisten kulutusvalintoihin, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä.

Mikko Salasuo ja Antti Häkkinen kirjoittavat Tieteen päivien kirjassa Kaikenlaista rohkeutta (Gaudeamus 2019) eri sukupolvien ihanteista artikkelissa ”Kansallinen ja kansainvälinen suomalaisten sukupolvien ideaaleissa”. Viimeisenä he kuvaavat nykyistä globaalisukupolvea (2001–30 syntyneet), joka vasta tunnustelee vanhemmiltaan perimäänsä maailmaa. Tällä sukupolvella päällimmäisenä on suuri huoli luonnosta, ilmastonmuutoksesta ja ympäristökysymyksistä.

Suomen Akatemian rahoittaman WISE-hankkeen blogeissa käydään keskustelua tulevaisuuteen sopeutumisesta. Vahva vastakkainasettelu toivon ja pelon välillä on leimallista ympäristökeskustelulle, ja vaihtoehdot tahdotaan nähdä poissulkevina. Filosofi Ville Lähde kysyy, ”miksi ihmeessä maailma ei voisi antaa eväitä kumpaankin? Jos faktat jotain kertovat niin sen, että nykymaailma on sekä toiveikas että pelottava”. Toinen hankkeessa oleva filosofi, Tere Vadén, puolestaan kysyy, kuinka pitkälle tulevaisuuteen suomalainen konsensus säilyy, kun vastakkain ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 °C:n lämpenemiseen ja suomalaisen elinkeinoelämän ja pääoman toimintaedellytykset.

Salasuo ja Häkkinen pohtivat Tieteen päivien kirjan sukupolvikirjoituksessaan, tulisiko globaalisukupolvesta ensimmäinen sukupolvi, joka olisi aidosti valmis karsimaan kulutuksesta ja elintasosta ekologisten arvojen hyväksi? He toteavat, että tämä sukupolvi ”tarvitsee rohkeita tekoja ja globaaleja sankareita työntämään syrjään aiempien sukupolvien ummehtuneita, paikalleen junnaavia ja jopa tuhoisia ideaaleja”.

 

Nuoret ovat aikaisempaa kiinnostuneempia politiikasta

Nuorten asenteet demokratiaa kohtaan ovat myönteisiä ja nuoret arvostavat sitä. Vuoden 2018 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten käsityksiä omista mahdollisuuksistaan ja keinoistaan vaikuttaa yhteiskunnassa. Barometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Nuorisobarometri osoittaa, että nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut: Vuoden 2018 kyselyssä politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostuneiden osuus on suurempi (61 %) ja vastaavasti kokonaan välinpitämättömien osuus pienempi (8 %) kuin kertaakaan aiemmin yli 20 vuoden seuranta-aikana.  Myös poliittisessa toiminnassa mukana olleiden määrä on kasvanut erityisesti alle 20-vuotiaiden ryhmässä. ”Demokratian on pelätty rikkoutuneen. Tämän Nuorisobarometrin valossa ainakaan nuorten uskosta vaikuttamiseen ja halusta toimia asioiden muuttamiseksi ei tarvitse olla huolissaan”, toteaa Nuorisobarometrin toimittaja Elina Pekkarinen.

Yhä useampi nuori kokee ilmastonmuutokseen, maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja kansainväliseen terrorismiin liittyvää epävarmuutta. Näihin globaalin mittakaavan ilmiöihin liittyvä epävarmuus on kymmenessä vuodessa lisääntynyt jyrkästi. Siksi on ehkä yllättävää, että maailman tulevaisuuteen suhtaudutaan keskimäärin aiempaa optimistisemmin.

 

Kvanttitietokone askeleen lähempänä

Jotta kvanttilaitteilla voidaan ratkaista käytännön ongelmia, kubittien eli kvanttibittien tulee säilyttää energiatilansa mahdollisimman pitkään. Jos järjestelmässä on energiahäviöitä, kubitti muuttuu itsestään tilasta 1 tilaan 0, ja kvantti-informaatio tuhoutuu. Siksi häviöt on yritetty poistaa mahdollisimman hyvin.

Aalto-yliopiston dosentti Mikko Möttönen lähestyi tutkimusryhmänsä kanssa haastetta päinvastaisesta näkökulmasta. ”Kvanttitietokoneet tarvitsevat häviöitä toimiakseen tehokkaasti. Kaikkia häviöitä ei pidä poistaa, vaan olennaista on pystyä hallitsemaan niitä.” Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat osoittivat, kuinka häviöitä voidaan nopeuttaa tuhatkertaisiksi suprajohtavassa värähtelijässä, jollaisia käytetään kvanttitietokoneissa.

Nature-lehdessä julkaistun artikkelin pääkirjoittajan Matti Silverin mukaan vielä merkittävämpi tutkimustulos löytyi yllättäen.

”Havaitsimme värähtelijän taajuuden siirtyvän, kun kytkimme häviöt päälle. Nobelisti Willis Lamb teki 70 vuotta sitten ensimmäiset mittauksensa vetyatomin energiatilojen pienistä siirtymistä. Nyt ilmiö havaittiin ensimmäisen kerran rakennetuissa kvanttisysteemeissä.”

Löydön mahdollisti se, että häviöt ja samalla energiasiirtymä voidaan kytkeä päälle ja pois päältä. Pienten energiasiirtymien hallinta on tärkeää kvanttitietokoneiden toteuttamisessa. Tutkimus tehtiin Kvanttilaskennan ja -laitteiden tutkimusryhmässä, joka on osa kvanttitutkimuksen kansallista huippuyksikköä Quantum Technology Finland QTF, josta tässä Tieteessä tapahtuu -lehdessä kirjoittaa tiedetoimittaja Markus Hotakainen.

 

Tiedevaalit-kampanja nostaa tieteen vaaliteemaksi

Riittävä rahoitus, otolliset työskentelyolosuhteet sekä tiede- ja sivistysmyönteinen ilmapiiri luovat kehittyvää yhteiskuntaa, jossa tiede ja tieteentekijät voivat hyvin. Poliittiset päättäjät vaikuttavat teoillaan ja puheillaan juuri näihin tieteen tekemisen edellytyksiin, rahoitukseen, työskentely-ympäristöön ja yleisiin asenteisiin.

Siksi Tiedevaalit-kampanjan sanansaattajat puhuvat tieteen merkityksestä juuri kevään vaalien alla. Päättäjien rooli tieteen elinvoimaisuuden tukemisessa pitää olla osa vaaleihin linkittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Tiedevaalit-kampanjan tavoitteena on luoda yhteinen ääni sivistyksen puolesta. Kampanjassa ovat mukana myös Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Sivistystyönantajat, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI. Organisaatiot haluavat rohkaista ihmisiä äänestämään kevään vaaleissa ehdokkaita, jotka puhuvat tieteen ja sivistyksen puolesta.

Millaisena sinä näkisit maailman ilman tiedettä? Liity mukaan keskusteluun hashtageilla #tiedevaalit ja #joseitiedettä!

 

Suomen lajien uhanalaisuus

Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut Suomessa, selviää ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Punaisesta kirjasta. WWF:n mielestä poliitikot ovat vastuussa luonnon köyhtymisestä. Vaikka keinot lajien auttamiseksi ovat olleet tiedossa jo pitkään, toimeenpanoon ei ole varattu riittäviä resursseja.

Punaisen kirjan viesti on karu: Suomen lajit – esimerkiksi nisäkkäät, kalat, linnut, hyönteiset, kasvit, sienet ja jäkälät – ovat uhanalaistuneet entisestään. Uhanalaisten lajien määrä kasvoi 420 lajilla vuoden 2010 arviointiin verrattuna. Suurimmat lajien uhanalaisuuden syyt ovat metsien käsittely ja avoimien alueiden, kuten niittyjen ja ketojen, umpeenkasvu.

Punaisen kirjan sanoma on linjassa myös ennen joulua julkaistun Suomen luontotyyppien uhanalaistumista koskevan selvityksen kanssa. Sen keskeinen tulos oli, että luontotyypeistämme noin puolet on uhanalaisia ja uhanalaistuminen on jatkunut edellisen, kymmenen vuotta sitten toteutetun, arvioinnin jälkeen.

Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin nyt viidettä kertaa. Arviointi on toteutettu asiantuntijatyöryhmissä noin 180 asiantuntijan voimin. Suomen lajien Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Arvioiduista lajeista 2 667 on uhanalaisia. Lisätietoja: punainenkirja.laji.fi.

 

Arktisen kaivostoiminnan hyödyt ja haitat

Kaivostoiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia arktisille alueille, mutta usein hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti. Samalla kaivostoiminta muuttaa ympäristöä ja haitalliset vaikutukset kestävät vuosikymmeniä. Myös Suomessa keskustellaan näistä riskeistä.

Aihetta valottaa Luonnonvarakeskuksen (Luke), Lapin yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen GovAda-tutkimus, joka kokoaa yhteen arktisen alueen metalli-, hiili-, jalokivi- ja teollisuusmineraaleja koskevat tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut.

Julkaisut osoittavat, että kaivosten ympäristövaikutukset heijastuvat vuosikymmenien päähän ja ne koskevat sekä maa- että meriekosysteemejä. Vaikutukset syntyvät pääasiassa raskasmetalleista, jotka kertyvät kasveihin ja eläimiin, ja voivat aiheuttaa muutoksia lajien lisääntymismenestyksessä ja tätä kautta heikentää monimuotoisuutta.

”Riskien ja haittojen ennaltaehkäisyä koskevia ympäristötutkimuksia on yllättävän vähän, samoin kuin ilmastomuutoksen vaikutuksia ennakoivia tutkimuksia. Esimerkiksi ikirouta-alueiden sulaminen saattaa lisätä hapanta kaivosvalumaa, joka voi lisätä kaivoksista maaperään kulkeutuvien raskasmetallien määrää”, kertoo julkaisun vastuukirjoittaja professori Anne Tolvanen Lukesta.

 

Tiedon tähden -kiertue

Kotimaiset tiedelehdet esittäytyvät yliopistokaupungeissa kevään kuluessa. Kiertue alkoi Oulussa 25.2.2019 ja jatkui Jyväskylään (13.3.) ja Rovaniemelle (14.3.). Seuraavat paikat ovat Pori (21.3.), Joensuu (4.4.) ja Kuopio (25.4.). Tampereen päivämäärä vahvistuu myöhemmin. Listaa täydennetään kevään edetessä.

Kiertue nostaa esille tiedelehtien merkityksen tutkimukselle, opetukselle, oppimiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Samalla tiedelehtien taustayhteisöjä innostetaan verkostojensa vahvistamiseen, jäsenhankintaan ja kirjoittajien rekrytointiin.

Tiedon tähden -kiertueen tapahtumien sisältö vaihtelee paikkakunnittain. Ohjelmassa on asiantuntijaluentoja tiedejulkaisemisesta, tietoiskuja avoimesta tieteestä, tiedelehtitoreja ja lehdentekoon johdattelevia työpajoja. Mukana on yli 50 kotimaista tiedelehteä. Kiertuetta rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto.

Ideasta ja järjestelyistä vastaavat koordinaattori Esko Clarke Sario, Heidi Enwald (Informaatiotutkimuksen yhdistys ITY ry), Riitta Koikkalainen (Suomen tiedekustantajien liitto) ja Terhi Kouvo (Aikuiskasvatus-lehti). Tiedustelut: tiedontahden@outlook.com.

 

Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnot

Suomen Kulttuurirahasto jakoi vuosijuhlassaan neljä suurpalkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saivat psykologien emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen, kuvataiteilija, kirjailija Mauri Kunnas, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja kuoronjohtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki.

Keltikangas-Järvisen työn tavoitteena on ollut lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, erilaisuuden ymmärtäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Hän on myös kouluttanut suuren määrän tutkijoita. Helena Ranta on toiminut kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien jäsenenä, johtajana ja kouluttajana kaikilla mantereilla.

 

Euroopan komissio palkitsi MyData Global -järjestön

MyData Global -järjestö on yksi yhdeksästä EU-komission Next-Generation Internet -palkinnon saajista. Palkinto annetaan hankkeille, jotka rakentavat uutta ihmiskeskeistä, reilua ja ja kestävää internetiä. Järjestön päämaja on Suomessa.

Järjestö perustettiin neljä kuukautta sitten. Ennen järjestön perustamista MyData-liike on järjestänyt kansainvälistä konferenssia, joka on tuonut henkilötiedon asiantuntijoita Helsinkiin kolmena vuotena peräkkäin ja luonut MyDatan ympärille maailmanlaajuisen yhteisön. Järjestössä on jo nyt yli 500 jäsentä, mukaan lukien 70 organisaatiota, yli 40 maasta ja kuudesta maanosasta. Lisätietoja: https://mydata.org/.

 

Kirja ajasta

Aika on aivan muuta kuin mitä vaistomme antaisi ymmärtää. Aika on innoittanut filosofeja ja taiteilijoita, mutta ajan synty ja suunta ovat tieteen suuria ongelmia. Aika kulkee hitaammin tai nopeammin paikasta tai nopeudesta riippuen, menneisyys ja tulevaisuus eroavat vähemmän kuin ajattelemme, eikä maailmankaikkeus piittaa nykyhetkestämme lainkaan. Italialaisen fyysikon Carlo Rovellin Ajan suunta (suom. Hannu Karttunen, Ursa 2018) purkaa ajan mysteeristä vyyhtiä tieteen, filosofian ja taiteen avulla. Entropiasta Einsteiniin ja kvanttiteoriaan käsityksemme ajasta on kokenut mullistuksia. Aikaa ymmärtääksemme meidän täytyy ymmärtää, miten vajavaiset aistimme ja muistimme luovat aikaa.