Tutkimustoiminnan pitkäaikainen vahvistaminen

Uutisia   16.9.2021 8.09

Kesä ja alkusyksy ovat olleet uhkakuvien ja vetoomusten aikaa: kantautuuko tutkijoiden, yliopistojen ja järjestöjen ääni? Huolia on monia. Näkyvimpinä niistä ovat tieteen pitkäaikainen rahoitus, erityisesti Suomen Akatemian rahoitus ja laajemmin veikkausvoittovarojen väheneminen ja budjettirahoitukseen siirtyminen, sekä IPCC:n uusin raportti ja ilmastotoimien riittävyys. Yleisenä toiveena on, että tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksista. Tämä kaikki heijastui myös hallituksen syyskuun budjettineuvotteluihin.

Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus on pienentynyt merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2009 Suomessa käytettiin TKI-toimintaan 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta vuonna 2019 osuus on laskenut vain 2,8 prosenttiin. Samaan aikaan Suomen merkittävimmät kilpailijamaat ovat kyenneet kasvattamaan omien TKI-investointiensa määrää. Tavoite nostaa TKI-investointien määrä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää merkittäviä yksityisiä sekä julkisia investointeja.

Pääministeri Sanna Marinin kesäkuussa kokoon kutsuman parlamentaarisen TKI-ryhmän työ on määrä valmistua loppuvuoden aikana. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttäisi keskimäärin noin 600 miljoonan euron vuosittaisia lisäpanostuksia, josta julkisen rahoituksen osuus on noin 200 miljoonaa euroa ja yksityisen noin 400 miljoonaa.

Hallitus on budjettineuvottelujen tuloksena päätynyt perumaan Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen vuodelle 2022 suunnitellut 40 miljoonan euron leikkaukset. Sen sijaan vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin suunniteltujen tutkimusrahoitusleikkausten tilanne jäi avoimeksi. Leikkausaikeen taustalla olivat supistuneet rahapelituotot, joita ei kompensoitaisi täysin. Hallituksen on määrä sopia tämän vuoden loppuun mennessä uudesta rahapelituottojen korvaavasta mallista, joka tulisi voimaan vuonna 2024.

Ammatilliset akateemiset järjestöt ovat vaatineet pikaisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Vetoomuksen ovat tehneet lisäksi 13:n yliopiston hallitusten puheenjohtajat ja elinkeinoelämä. Myös Tieteellisten seurain valtuuskunta on mukana vetoomuksessa, jossa todetaan, että määräaikainen rahoitus ei korvaa pitkäjänteisiä panostuksia tutkimukseen. Sadat tieteentekijät osallistuivat syyskuun alussa Twitterissä kampanjaan #minätutkin, jossa he kertoivat ytimekkäästi, mitä he tutkivat.