Tieteessä tapahtuu 3/2020 on ilmestynyt

Uutisia   11.6.2020 8.04

Uusimman lehden artikkeleiden aiheita ovat tietokirjat, tekoälyn tulevaisuus, sanan olemus, valtiotieteiden perustaminen Helsingin yliopistoon ja israelilainen fyysikko Jacob Bekenstein.

Pääkirjoituksessa Timo Miettinen kuvaa, kuinka koronakriisi on muuttanut tutkijan arkea myös humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden osalta. Arto Mustajoki analysoi, mikä tekee tietokirjasta kansainvälisen bestsellerin. Osmo Kuusi ja Sirkka Heinonen pohtivat artikkelissaan tekoälyn vaikutuksia työllisyyteen ja perustulon käyttöönottoon. Jukka Kortti hahmottelee suomalaisen korkeakoulupolitiikan muutoksia, kun Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta täyttää 75 vuotta. René Gothóni pyrkii selventämään, mikä yhteys filosofisessa hermeneutiikassa on sanoilla, käsitteillä ja totuudella. Osmo Pekonen tuo esiin tuntemattomaksi jääneen fyysikon Jacob Bekensteinin ja mustat aukot.

Teivo Teivainen kysyy esseessään, pelastaako tekoäly suomen kielen. Iiris Kestilä nostaa katsauksessaan esiin alkuperäiskansatutkimuksen eettiset kysymykset arkistoaineistojen näkökulmasta. Ilkka Niiniluoto summaa laajassa, henkilökohtaisessa puheenvuorossaan totuuskeskustelun, jota on käyty Tieteessä tapahtuu -lehdessä runsaan vuoden ajan.

Koronakriisi heijastuu myös lehden kolumneihin. Nelli Piattoeva toivoo, että kriisin jälkeen löydettäisiin uusia tapoja tieteen kohtaamisiin myös kansainvälisesti. Vesa Heikkinen kuvaa hämmennystä, kun kriisin keskellä erilaiset tekstilajit törmäävät, määräyksistä ja ohjeista asiantuntijoiden suosituksiin. Muistikuvissa Kalevi Mattila nostaa esiin Yrjö Väisälän ja Liisi Oterman sekä Tuorlan observatorion aikaansaannokset. Kirja-arvosteluissa esillä on kirjoja antiikin kulttuurin harrastuksesta keskiajan myytteihin sekä espanjantaudista leppäkerttuihin.