Tieteessä tapahtuu 3/2019 on ilmestynyt

Uutisia   2.5.2019 15.27   Päivitetty 2.5.2019 15.45

Uusimman lehden artikkeleissa aiheina on tarinallistuva mediaympäristö, pragmatistinen totuuskäsitys, filosofin herääminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, euron luominen ja Suomen kansainvälinen tiede-edustus.

Pääkirjoituksessa Marianne Liljeström pohtii tieteenalojen jälkeistä aikaa – milloin se muuttuu tieteidenvälisyyden retoriikasta käytännöksi. Maria Mäkelä esittelee artikkelissaan kertomuskriittisen näkökulman mediaympäristöömme, jossa tarinoilla on vahva ote. Sami Pihlström pohtii, kuinka pragmatismi selviää ”totuudenjälkeisessä ajassa”. Bernt Österman analysoi Georg Henrik von Wrightin Vietnam-kannanoton vaikutusta hänen myöhempään toimintaansa. Vesa Kanniaisen mielestä Euroopan rahaliitto on osoittautumassa vuosisadan virheeksi.  Panu Nykänen kuvaa, kuinka Suomi on tiedeakatemioiden kautta edustettuna tärkeimmissä tieteen kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Katsauksissa kirjoitetaan Suomen luomutuotannosta ja Sri Lankan buddhalaisesta kulttuurista. Tieteen kohtaamisia -kolumnissa Riitta Mustonen pohtii disruption-käsitettä tieteessä, jossa nimenomaan pienet tutkimusryhmät voivat ravistella tutkimuksen valtavirtaa. Kirjallisuusosastossa arvioidaan eri sotien jälkiä, tieteen mittaamista, yhteiskunnallista selittämistä, entisajan puutarhoja ja Suomen tieteellistä kirjastoseuraa.