Uutisia lehden numerosta 1/2019

Uutisia   14.2.2019 8.02   Päivitetty 8.4.2019 10.05

Tieteen päiviä seurasi lähes 18 000 ihmistä

Viiden päivän ja yhden yön aikana (9.–13.1.2019) Tieteen päivillä ja sen oheistapahtumissa vieraili yli 12 000 kävijää. Verkossa tapahtuman suoria videolähetyksiä seurasi lähes 6 000 ihmistä. Tieteen päivien ajankohtaisia puheenaiheita olivat tieteen julkisuus, tekoäly ja rohkeus tavallisessa elämässä. Päivien aikana julkaistiin myös Tieteen päivien kirja Kaikenlaista rohkeutta(Gaudeamus).

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu tapahtuma, johon on vapaa pääsy. Ohjelman perusrunko koostuu Helsingin yliopiston päärakennuksessa järjestettävistä luentokokonaisuuksista ja paneelikeskusteluista. Päärakennuksen ohjelma keräsi tällä kertaa yhteensä noin 7 800 kiinnostunutta kuulijaa. Kaksipäiväinen Tiedettä kaupungissa -tapahtuma kokosi Basson pop up -tilaan 100 kävijää. Tapahtumasta tehtyjä radiolähetyksiä sekä suoraa lähetystä verkossa seurattiin vilkkaasti. Kruununhaassa järjestettyyn Tieteiden yöhön osallistui yli 3 200 ihmistä. Yläaste- ja lukioikäisille suunnattu Nuorten päivä puolestaan keräsi Helsingin yliopiston Kielikeskukseen yli 500 koululaista. Esiintyjiä Tieteen päivillä oli kaiken kaikkiaan yli 300.

Tieteen päivien kahden suurimman salin streemaukset ovat nähtävissä tallenteina YouTubessa, Tiedetv-kanavalla. Seuraavat Tieteen päivät Helsingissä järjestetään tammikuussa 2021. Sitä ennen Tieteen päiviä vietetään Tampereella (25.–26.1.2019), Oulussa (8.–9.2.2019), Mikkelissä (9.–10.4.2019), Joensuussa (23.8.2019), Kuopiossa (24.8.2019), Rovaniemellä (6.–7.9.2019) ja Turussa (28.–29.9.2019).

Palkittuja

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto, on myönnetty vuonna 2018 Helsingin yliopiston parodontologian professori Timo Sorsalle. Hän on tehnyt kansainvälisesti tunnustettua translationaalista hammaslääketieteellistä tutkimusta 1980-luvulta lähtien.

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnot on myönnetty Helsingin yliopiston matemaattisen fysiikan professori Jari Lukkariselleja Jyväskylän yliopiston teoreettisen fysiikan professori Tero Heikkilälle. Lukkarisen tutkimustyössä kehitetään ja sovelletaan menetelmiä fysiikasta nousevien kysymysten matematiikkaan. Heikkilän tutkimustyö painottuu nanomittakaavan rakenteiden fysikaalisiin ilmiöihin, erityisesti niiden sähköisiin ja lämmönjohto-ominaisuuksiin.

Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt vuoden 2019 Äyräpää-palkinnon molekyylilääketieteen huippututkijalle, professori Olli Kallioniemelle. Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinnon sai Lääkäri 2019 -tapahtumassa keliakiatutkimuksen pioneeri, emeritusprofessori Markku Mäki.

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty emeritusprofessori Seppo Hentilälleteoksesta Pitkä varjot. Muistamisen historia ja politiikka(Siltala). Kunniamaininnan sai tutkijatohtoriTuomas Aivelokirjastaan Loputtomat loiset(Like). Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto.

Vuoden Professori 2019 on Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelä. Hän on ääni- ja aistimaisemien, musiikin ja kulttuurin tutkija, joka on luonut uusia, koulutus- ja tieteenalojen rajoja ylittäviä opetusmetodeja. Valinnan tekee Professoriliitto.

Vuoden tiedetoimittaja on turkulainen Kalevi Rantanen. Hän on vapaa tiedetoimittaja, joka kirjoittaa niin maakunnallisiin sanomalehtiin kuin aikakaus- ja asiakaslehtiin. Tiedeviestintäpalkinnot saivat Yliopisto-lehden ja Politiikasta-verkkojulkaisun tekijät. Palkinnot myöntääSuomen tiedetoimittajain liitto.

Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta tutkijaa akatemiapalkinnoin. Tieteellisestä rohkeudesta palkitaan akatemiatutkija Arri PriimägiTampereen yliopistosta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta akatemiatutkija Mari PihlatieHelsingin yliopistosta. Priimägin tutkimuskohteena on valo ja sen vuorovaikutus eri materiaalien kanssa. Pihlatie tutkii maaperän, kasvien ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta.

Tieteen tila 2018

Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsauksen tulokset kertovat, että bibliometrisillä mittareilla tarkasteltuna Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla. Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistyöstä tohtorit tekevät edelleen vain noin kuusi prosenttia. Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ovat vähentyneet merkittävästi.

Suomen top 10 -indeksi on kohonnut 2010-luvulla ja on vuosien 2012–15 tieteellisille julkaisuille 1,12, kun maailman keskitaso on 1. Edellisessä katsauksessa havaittu nousu on jatkunut. Monet keskeiset verrokkimaat ovat kuitenkin edelleen selvästi Suomea edellä. Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri.

Tutkimuksen ja osaamisen keskittymien (ekosysteemien) sekä ilmiöpohjaisuuden merkitys korostuvat tieteen teossa jatkossa. Tieteen tila 2018 -katsauksen suosituksissa todetaan, että laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Tieteen tila 2018 -katsauksen johtopäätöksiin ja suosituksiin voi tutustua verkossa: www.aka.fi/tieteentila.

Tiedeneuvontahanke

Suomalaisen Tiedeakatemian vetämä tiedeneuvonantohanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmivuotisen 600 000 euron tuen. Tiedeneuvonantojärjestelmä kokoaa ja jalostaa tutkimustietoa edelleen välitettäväksi sekä oma-aloitteisesti että toimeksiantoihin vastaten. Järjestelmän ydin on Suomen tiedeakatemioiden jäsenten ja muiden tieteentekijöiden muodostama riippumaton tiedeyhteisö. Kohderyhmänä ovat erityisesti päätösten valmistelijat ja päätösten tekijät.

Tiedeneuvonantohankkeen akatemiasihteeriksi on valittu dosentti Jaakko Kuosmanen. Tiedeneuvonantohankkeen tarkoituksena on vahvistaa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden välistä dialogia. ”Suomessa tieteen arvostus on maailman kärkitasoa. Tämä luo erinomaisen pohjan maailman parhaan tiedeneuvonannon järjestelmän rakentamiselle”, arvioi Kuosmanen.

Nuorten tutkijoiden arki

Jatkuva epävarmuus ja uranvaihtomietteet ovat nuorten tutkijoiden arkea. Tieteentekijöiden liitto perää tutkijanuran alkutaipaleelle enemmän ammattimaisuutta. Tieteentekijöiden liiton nuorten tutkijoiden työryhmä toteutti vuonna 2017 kyselyn, josta paljastuu tutkijanuran alussa olevien karu todellisuus. Kyselyn tulokset on koottu nyt raporttiin, joka on otsikoitu ”Hullun hommaa?”. Vastaajia kertyi yhteensä 1 870. Heistä suurin osa tekee väitöskirjaa, ja noin neljäsosa oli äskettäin väitelleitä.

Vastaajista 73 % kokee huolta työuransa epävarmuudesta. Peräti 72 %:lla oli ollut väitöskirjaprojektin aikana kaksi tai useampi rahoituslähde – työsuhde, apuraha tai vastaava. Yhden tai kahden vuoden työsopimukset eivät ole harvinaisia ja apurahat myönnetään tyypillisesti vuodeksi kerrallaan. Peräti 30 % vastaajista oli ollut työttömänä väitöskirjatyönsä aikana.

Pidemmät rahoituskaudet mahdollistaisivat täysipainoisen keskittymisen väitöskirjatyöhön, vähentäisivät uraan liittyvää epävarmuutta sekä lyhentäisivät tutkinnon suorittamiseen kuluvaa aikaa. Kyselyyn vastanneilla keskimääräinen tohtorintutkinnon suoritusaika oli yli kuusi vuotta, mikä on selvästi enemmän kuin tavoitteena oleva neljä vuotta.

PoDoCo-ohjelma

Tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies-ohjelma rahoitti syksyn hakukierroksellaan 17 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia. Yhteensä sata tohtoria on siirtynyt ohjelman tukemana elinkeinoelämän palvelukseen.

Rahoitetut projektit edustavat useita eri tieteenaloja ja toimialasektoreita, kotieläin- ja maitotaloustieteistä psykologiaan ja ympäristötekniikkaan sekä koneiden valmistuksesta arkkitehtipalveluihin ja tukkukauppaan. PoDoCo-tohtorit edustavat myös useita kansallisuuksia ja ohjelman rooli erityisesti ulkomaalaistaustaisten tohtoreiden työllistymisessä yksityiselle sektorille on merkittävä.

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 1.3–15.4.2019. Ohjelmaan voi osallistua mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö toimialasta riippumatta. PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat useat säätiöt, mikä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain. Ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Suomeen on nimetty uusi kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli. Sitran koordinoimana viisi vuotta sitten aloittaneen paneelin vetovastuun jakavat vuoden 2019 alusta Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen ympäristökeskus (SYKE). Asiantuntijapaneeli tukee kestävään kehityksen vaikuttavaa päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua Suomessa tuomalla siihen tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä sekä edistää monimutkaisten ympäristö-, talous- ja sosiaalisten kysymysten yhteensovittamista. 

Paneeli toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa kestävän kehityksen toimikunnan kanssa. Toimikunta vastaa YK:n globaalin Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanosta ja sen vauhdittamisesta Suomessa. Asiantuntijapaneeli tukee ja haastaa toimikunnan työtä monitieteellisellä osaamisellaan.

Paneelin toimintaa koordinoi erikoistutkija Katriina Soini(Luke) ja puheenjohtajana jatkaa professori Eeva Furman(SYKE). Paneelin ensimmäisiä tehtäviä on pohtia, mitä toimenpiteitä kestävän kehityksen politiikassa uudella eduskunnalla ja hallituksella on sekä millaista tutkimusta tarvitaan.

Julkaisufoorumin päivitysarviointi valmistui

Asiantuntijapaneelit kävivät vuoden 2018 aikana lävitse tieteellisten julkaisusarjojen ja kirjakustantajien korkeimmat tasoluokat 2 ja 3. Kaikkiaan päivitysarvioinnissa nostettiin 550 kanavan tasoluokkaa ja 270 kanavan tasoluokkaa laskettiin. Uudessa luokituksessa tasoluokkaan 3 sijoittuu 740 julkaisukanavaa ja tasoluokassa 2 kanavia on yhteensä 2 486. Julkaisufoorumin ohjausryhmä vahvisti luokituksen 13.12.2018, ja uusi luokitus astui voimaan 1.1.2019. Uutta luokitusta käytetään julkaisuihin, joiden julkaisuvuosi on 2019 tai myöhempi.

Ensisijaisia arviointikriteerejä ovat julkaisukanavien tieteellinen laatu, vaikuttavuus ja arvostus tiedeyhteisössä. Asiantuntija-arvioinnin tukena hyödynnettiin tiedeyhteisöltä saatuja ehdotuksia, viittausindikaattoreita, Norjan ja Tanskan luokituksia sekä tietoa avoimesta saatavuudesta. Eri tieteen- ja tutkimusalojen edustukseen tasoluokissa 2 ja 3 kiinnitettiin erityistä huomiota. 

Paneelikohtaiset kiintiöt määrittävät, kuinka suuren määrän julkaisusarjoja kukin paneeli voi sijoittaa tasoluokkiin 2 ja 3. Kiintiöiden laskentaperusteena käytetään tietoa tasoluokan 1–3 lehdissä vuosittain julkaistavien artikkelien kokonaismäärästä (julkaisuvolyymi). Tason 2 lehdet saavat käsittää enintään 15 % ja tason 3 lehdet enintään 5 % paneelin lehtien yhteenlasketusta julkaisuvolyymistä. Kiintiöt tasapainottavat luokitusta eri tieteenalojen väillä.  

Seuraava päivitysarviointi toteutetaan vuoden 2022 aikana. Vuosien 2019–21 aikana paneelit kokoontuvat kerran vuodessa syksyisin käsittelemään tiedeyhteisöltä saatua palautetta. Välivuosina luokitukseen on mahdollista tehdä yksittäisiä korjauksia. Vuoden 2019 kokouksissa käsitellään palaute, joka on annettu JUFO-portaalin kautta 31.8.2019 mennessä.

Lähes 1 400 uutta kanavaa sai tasoluokan

Vuoden 2018 aikana Julkaisufoorumi-luokitusta täydennettiin arvioimalla 1 368 tasolle 1 ehdolla ollutta kanavaa. Puolet näistä lisättiin tieteellisten julkaisukanavien perustasolle 1 ja puolet jäivät tasolle 0. Uusista julkaisukanavista 202 oli kirjakustantajia ja 1 166 lehtiä tai sarjoja. Kirjakustantajat jäivät lehtiä useammin tasolle 0, sillä kustantajien verkkosivuilla on usein lehtiä huonommin saatavilla tietoa esimerkiksi vertaisarvioinnista, joka on tason 1 keskeinen kriteeri.  

Yksittäisiä konferensseja koskevia ehdotuksia ei usein voida käsitellä, sillä vuodesta 2016 lähtien konferenssiartikkelit saavat tasoluokan pääasiassa julkaisukanavana toimivan kustantajan tai julkaisusarjan perusteella. Yksittäinen konferenssi voidaan arvioida vain, jos sillä on oma ISSN-tunnuksellinen julkaisusarja tai jos sen tasoluokan katsotaan poikkeavan kustantajan tai julkaisusarjan tasoluokasta.  

Uudet julkaisukanavat arvioidaan pääsääntöisesti, kun ne ovat ilmestyneet vuoden ajan. Lisäksi julkaisukanavasta tulee olla saatavilla riittävästi aineistoa arvioinnin tueksi. Tämän vuoksi useat vuoden 2018 aikana toimintansa aloittaneet kanavat tulevat arvioitavaksi vasta vuoden 2019 puolella. 

Täydennysarvioinnin yhteydessä käsitellään vuosittain myös nostoehdotuksia tasoluokasta 0 tasoluokkaan 1 sekä laskuehdotuksia tasoluokkaan 0. Vuonna 2018 arvioitiin uudelleen 362 tasolla 0 tai 1 olevan julkaisukanavan tasoluokka. Ehdotuksista yli puolet johti tasoluokan muutokseen. Uudelleenarviointi tehdään tavallisesti aikaisintaan vuosi edellisen arvion jälkeen. 

Julkaisufoorumi-seminaari maaliskuussa

Julkaisufoorumi järjestää 20.3.2019 klo 12–16 kaikille avoimen seminaarin, jonka aiheena on Julkaisufoorumin vuoden 2018 päivitysarviointi, Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet sekä luokituksen vastuullinen käyttö. Seminaariin on vapaa pääsy ja sitä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Ohjelmasivu ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta https://bit.ly/2RDi59U

Lisätietoja: julkaisufoorumi@tsv.fi

Juhlivat tieteelliset seurat vuonna 2019

Ekonomiska Samfundet i Finland (125 vuotta)

Suomen Metsätieteellinen Seura (110)

Suomen Maataloustieteellinen Seura (110)

Sosiaalipoliittinen yhdistys (110)

Suomalaisten Kemistien Seura (100)

Entomologiska Föreningen i Helsingfors – Helsingin Hyönteistieteellinen Yhdistys (100)

Suomen Tieteellinen Kirjastoseura (90)

Suomen Kielen Seura (90)

Nordenskiöld-samfundet i Finland (80)

Suomen Sotahistoriallinen Seura (75)

Svenska skolhistoriska föreningen i Finland (70)

Suoseura (70)

Yhdyskuntasuunnittelun seura (60)

Tieteellinen Hypnoosi (60)

Lääketieteellinen Radioisotooppiyhdistys (60)

Lapin tutkimusseura (60)

Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning (60)

Suomen Vesiyhdistys (50)

Suomen Tähtitieteilijäseura (50)

Suomen Egyptologinen Seura – Egyptologiska Sällskapet i Finland (50)

Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet (50)