Erik Allardt keskustelijana

Uutisia   17.9.2020 6.20   Päivitetty 24.9.2020 7.20

Akateemikko Erik Allardt (1925–2020) kuoli elokuun lopulla Helsingissä 95-vuotiaana. Hän oli pohjoismaiden tunnetuimpia yhteiskuntatieteilijöitä ja ”modernisoituvan Suomen sosiologi”, niin kuin oppilaat ja työtoverit kuvasivat häntä nekrologissaan (Helsingin Sanomat 28.8.2020). Allardtin päätutkimuskohteita olivat yhteiskunnan rakenne, sen muuttuminen ja ristiriidat, poliittinen radikalismi, hyvinvointi ja kielelliset vähemmistöt. Hänen oppilaansa ovat muistelleet häntä ja hänen huumorintajuaan Facebookissa. Allardtille tärkeitä asioita olivat myös jalkapallo, hampurilainen ja pullo halpaa punaviiniä. Jalkapallo symbolisoi hänelle nuoruuden pelikenttiä, hampurilainen Yhdysvaltoja ja halpa punaviini kursailematonta elämänasennetta.

Allardt oli tutkijan- ja opettajanuransa lisäksi monipuolinen tiede- ja yhteiskuntapoliittinen keskustelija. Tieteessä tapahtuu -lehden arkistossa on yhteensä viisi hänen kirjoitustaan. Hän kirjoitti lehdessä (7/1999) mm. tieteellisten seurojen paikasta tieteessä ja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa ”tutkijoiden yhteistyöllä saavutetulla yhteisymmärryksellä ratkaistaan, mikä on sekä totta, virheellistä että hedelmällistä tieteellisessä työskentelyssä”. Kirjoitus perustui puheeseen Tieteellisten seurain valtuuskunnan satavuotisjuhlassa. Vuonna 2002 hän tarkasteli yliopistosivistyneistön asemaa ja tehtäviä. Hän näki, että akateemisilla tutkijoilla on useita ja monivivahteisia tehtäviä. ”On tärkeätä, ettei yliopistosivistyneistön moninaisuutta byrokraattisten rationalisointien ja yhdenmukaisuutta korostavan tiedepoliittisen hahmottamistarpeen takia pyritä hävittämään. Yliopistosivistyneistön moninaisuus on tosiasia, josta myös suomalainen yhteiskunta selvästi hyötyy.”