Tutkimus: Masentuneet saavat keskimäärin muita harvemmin lapsia

Image
Aikuinen pietelee pientä vauvaa käsissään.

Tutkimus: Masentuneet saavat keskimäärin muita harvemmin lapsia

28.11.2022

Helsingin yliopiston tutkijat tarkastelivat vuosina 1960–1980 Suomessa syntyneiden tietoja ja havaitsivat, että masentuneet ihmiset ovat saaneet lapsia harvemmin kuin muut ihmiset. Heidän perhekokonsa ovat myös jääneet keskimäärin pienemmiksi kuin muilla ihmisillä.

Masennusdiagnoosin saaneilla miehillä on ollut tutkimuksen mukaan 30 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin miehillä, joilla ei ollut diagnosoitua masennusta. Masennusdiagnoosin saaneilla naisilla vastaava todennäköisyys on ollut 15 prosenttia pienempi.

Masennus jaetaan vaikeusasteeltaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Miehillä jopa lievä masennus on ollut tutkimuksen mukaan yhteydessä pienempään lapsen saamisen todennäköisyyteen. Naisilla yhteys löytyi vain vakavan masennuksen kohdalla.

Diagnosoidulla masennuksella ja lapsettomuudella näytti olevan yhteys varsinkin korkeammin koulutettujen joukossa. Kun korkeammin koulutetut masentuneet ovat saaneet vähemmän tai eivät ollenkaan lapsia, tutkijat eivät havainneet samanlaista yhteyttä masennuksen ja lapsen saamisen välillä vähemmän koulutetuilla ihmisillä.

Masennus on ollut yhteydessä myös hieman alhaisempaan ikään ensimmäisen lapsen syntyessä. Saadessaan ensimmäisen lapsensa masennusdiagnoosin saaneet miehet olivat keskimäärin 33-vuotiaita ja naiset 31-vuotiaita. Koko väestössä ensimmäisen lapsensa saavien saavien miesten keski-ikä oli 34 vuotta ja naisten 32 vuotta.

Masennus tuottaa huomattavaa kärsimystä ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen. Se myös alentaa masentuneen työkykyä ja lisää työkyvyttömyyden todennnäköisyyttä. Uusi tutkimustieto antaa tutkijoiden mukaan jälleen yhden syyn lisää panostaa masennuksen varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon.

”Tutkimustuloksemme edelleen alleviivaavat helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen ja matalan kynnyksen interventioiden ja terapioiden tärkeyttä”, psykologian professori Marko Elovainio sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Sen tulokset on julkaistu Journal of Obstetrics and Gynecology -tiedelehdessä.

Kuvan lähde: Unsplash