Ilmastopaneelin raportti: Erityisesti ruokavalinnat vähentäisivät tehokkaasti kuluttajien päästöjä

Image
Mies seisoo kaupungissa ja katselee autotielle päin.

Ilmastopaneelin raportti: Erityisesti ruokavalinnat vähentäisivät tehokkaasti kuluttajien päästöjä

8.12.2022

Suomen ilmastopaneeli arvioi, että nykyiset politiikkatoimet eivät riitä turvaamaan Suomen ilmastotavoitteita. Tämän vuoksi yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja. Ilmastopaneelin mukaan kuluttajien roolin vahvistamiselle on ilmastopolitiikassa selkeä tarve.

Ilmastopaneelin juuri ilmestynyt raportti selvittää, miten voitaisiin edistää sitä, että kuluttajien kysyntä kohdistuisi jatkossa nykyistä vähähiilisempiin asioihin. Raportissa tarkastellaan asiaa asumisen, ruuan, liikkumisen ja muun kulutuksen osalta.

”Jos suuri joukko kuluttajia valitsee ilmastovaikutuksiltaan parhaita, vähähiilisiä ruokatuotteita, tavaroita ja palveluja ja yritykset reagoivat vähähiilisen kysynnän kasvuun vähentämällä päästöjään entistä nopeammin, on mahdollista saada aikaan vielä huomattavasti lisää päästövähennyksiä”, Ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä sanoo.

Suuri potentiaali ruokavalion muutoksilla

Ilmastopaneelin raportin mukaan suomalaiset pystyvät pienentämään hiilipäästöjä varsinkin tekemällä muutoksia siihen, mitä he syövät. On silti huomattava, että päästöt eivät välttämättä pienene Suomessa, ellei ruoka- ja maatalouspolitiikka reagoi kulutuksen muutoksiin ohjaamalla ruoantuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan.

Päästöt vähenevät arvion mukaan noin 20–50 prosenttia, jos ihminen siirtyy sekasyönnistä nykyisten ravitsemussuositusten mukaisiin kasvisperäisempiin ruokavalioihin. Eläinproteiinien, erityisesti punaisen lihan, niukentaminen vähentäisi päästöjä tehokkaasti. Nykyisten aikuisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä enintään puoli kiloa viikossa.

Ilmastopaneelin raportti pitää tärkeänä sitä, että ruuan ilmastovaikutuksista kerrottaisiin kuluttajille esimerkiksi pakkausmerkinnöin. Julkisuudessa on keskustelu runsaasti ruokahävikin vähentämisestä, mutta raportin mukaan sen päästövähennyspotentiaali on selvästi vähäisempi kuin ruokavaliomuutoksen ja tuotevalintojen vaikutukset.

Öljylämmityksestä luopuminen kiihdyttäisi päästövähennyksiä

Asuminen ja liikkuminen tuottavat nykyisin suuremman osan suomalaisten hiilijalanjäljestä kuin ruoka, mutta tilanne on muuttumassa etenkin sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentyessä. Arvion mukaan ruuan tuottamien päästöjen osuus suomalaisten päästöistä kasvaa vuoteen 2030 mennessä.

Asumisen päästöjen vähenemistä voitaisiin kuitenkin kiihdyttää, jos öljylämmitteisten omakotitalojen omistajat vaihtaisivat lämmitysmuotoa. Muita keinoja asumisen hiilipäästöjen pienentämiseen olisivat muun muassa kaukolämmön tarpeen pienentäminen ja puun polton vähentäminen. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi ilmalämpöpumppujen määrää lisäämällä.

”Kuluttajien tekemien asuinrakennusten energiatehokkuustoimenpiteiden merkitystä korostaa se, että ne edesauttavat energiamurroksen toteuttamista koko yhteiskunnassa ja ovat myös keino pienentää kotitalouksien kuluja”, Seppälä sanoo.

Liikkumisen päästöjä hiillitsisi se, että henkilöautolla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasvaisi. Sitä tukisi esimerkiksi joukkoliikenteen hyödyntäminen, kimppakyydit, kulkeminen jalan tai pyörällä ja etätyöskentely. Näitä pystyttäisiin tukemaan esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Myös sähköautojen yleistyminen leikkaisi liikenteen synnyttämiä päästöjä.

Vain tarpeeseen ostaminen suositeltavaa

Lisäksi suomalaiset voisivat tuottaa merkittäviä päästövähennyksiä muun kulutuksen eli tavaroiden ja palvelujen alueella, jos he ostaisivat vain tarpeeseen. Vaikka tämä vähentäisi päästöjä kokonaisuudessaan, se ei suurelta osin vaikuttaisi Suomen päästöihin, sillä tavaroiden päästöt lasketaan niiden tuottajamaiden päästöiksi.

Kuluttajien toimilla on silti väliä ostoksillakin.

”Jos suhteellisen pienikin osa kuluttajista alkaa suosimaan ilmastoystävällisiä tuotteita, yritykset joutuvat reagoimaan markkinoiden kysyntään. Yhä useammat yritykset toimivat silloin omaehtoisesti ja etupainotteisesti ilmastopäästöjensä vähentämiseksi. Tällaisella järjestelmätason muutoksella voi olla hyvin suuri päästövähennyspotentiaali tulevaisuudessa”, raportti kertoo.

Raportti ei kartoita sitä, miten yksittäinen kuluttaja voisi vähentää omaa hiilijalanjälkeään mahdollisimman paljon. Sen tavoitteena on tunnistaa ne kuluttajien toimenpidealueet, joihin yhteiskunnan kannattaisi suunnata vielä ohjauskeinoja kotitalouksien päästövähennysten jouduttamiseksi.

Suomen ilmastopaneeliin kuuluu jäseniä suomalaisista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Sen tehtävä on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa myös suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Kuvan lähde: Miikka Luotio, Unsplash