Tieteen päivät etsii elämää
Seuraavat Tieteen päivät (10.–13.1.2001) järjestetään otsikolla "Tiede ja elämä". Aihetta tullaan koukkimaan vanhan tavan mukaan oikealta ja vasemmalta, ylhäältä ja alhaalta. Niin luonnontieteellisiä kuin humanistis-yhteiskuntatieteellisiä tarkasteluja erilaisiin elämän oleminaispiirteisiin.
Ohjelman runko valmistuu syksyn aikana.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin professori Carl G. Gahmberg, muina järjestelytoimikunnan jäseninä ovat dosentti Hannu Heikkilä, dosentti Paavo Hohti, professori Seppo Honkapohja, professori Urpo Kangas, dosentti Tapio Markkanen, professori Riitta Nikula, professori Marja-Liisa Riekkola sekä professori Heikki Solin (lisätietoja päivistä: Tieteen päivien pääsihteeri Jan Rydman, puh. 09- 228 69 227

Tieteen päivien kirja valmistui
Vuoden 1999 Tieteen päivien esitelmäsarjan pohjalta toimitettu kirja Matkalla tulevaisuuteen (toim. Jan Rydman, julk. Tieteellisten seurain valtuuskunta) on ilmestynyt kesäkuun alussa – sopivasti loma-, mökki- ja rantalukemistoksi.
Kaksien edellisten Tieteen päivien kirjojakin lienee vielä saatavissa (Tutkimuksen etulinjassa 1995, ja Maailmankuvaa etsimässä 1997, julk. WSOY).

Politiikka ei enää kiinnosta
Vaali vaalilta äänestämättä jättäminen tuntuu vain lisääntyvän. Eikö politiikka siis enää kiinnosta? Vaalitutkijat yrittävät toisinaan kaunistella tilannetta esittämällä, että äänestämättä jättäminen, varsinkin nuorilla, olisi tietoinen ja selkeä poliittinen valinta. Epäilen. Kommunikaatiovälineitä ja poliittisia oikeuksia piisaa, mutta silti mikään ei enää mene perille eikä kiinnosta. Tilannetta ei auta politiikankin muuttuminen ja muuttaminen kiitos nykyisen mediakulttuurin yleiseksi viihdemössöksi.
Politiikka-lehden pääkirjoituksessa (1/1999) päätoimittaja Jaana Kuusipalo pitääkin paradoksaalisena sitä, että "kansalaisten osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan oli aktiivisinta – tai siltä se ainakin näyttäytyy tutkimusten välityksellä – vuosisadan vaihteessa, jolloin enemmistö väestöstä oli vielä vailla poliittisia oikeuksia. Suomenkielisyyden ja -mielisyyden sekä sivistys- ja kansanvalistustavoitteiden avulla suomalaista kansalaisyhteiskuntaa rakentaneen fennomaanisen liikkeen innoittamat kansalaisliikkeet vetivät rahvasta mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Piiat, rengit ja tehtaantyöläiset osallistuivat myös työväenliikkeeseen ja oppivat politiikassa tarvittavia valmiuksia esimerkiksi kansanvalistuskursseilla. Joka töllin emäntä koetettiin saada vähintään äänestämään ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa vuonna 1907."
Yhdysvalloissa äänestysprosentit jäävät jonnekin 50 prosentin tuntumaan. Jos ja kun meilläkin kehitys käy samaan suuntaan, onko äänioikeudesta vähitellen tulossa turha ja tarpeeton, paljon rahaa kuluttava ylellisyys? Ja vaaleista galluppeineen osa television ja iltapäivälehdistön viihdemössöä, poliitikoista (ml. presidentit ja presidenttiehdokkaat) kertakäyttökulutustavaroita? Ei hyvältä näytä

Tohtorit – nuo kelvottomat fakki-idiootit
Filosofian tohtori Heikki Kuutti on tutkinut toimitusten tapaa rekrytoida uusia toimittajia. Uudessa Journalismikritiikin vuosikirjassa 1999 (Tiedotustutkimus 1/1999 erikoisnide) hän tiivistää tuloksensa: toimitukset etsivät hyviä tyyppejä, eivät liian koulutettuja fakki-idiootteja.
Toimituksissa "journalistiset kyvyt" nähtiin Kuutin mukaan synnyinlahjoina. Usein hän sai vastaukseksi kommentin "Toimittajaksi synnytään, tohtoriksi opiskellaan". Siis toimittajat, nuo Jumalan armosta syntyneet, ovat yhteiskunnallista eliittijoukkoa ja parhaimmistoa?
Heikki Kuutin kyselyssä kolme neljästä toimituksesta ilmoitti, että tohtoreita ei kaivata toimituksiin. Tohtorien yleisiksi ongelmiksi toimituksissa nähtiin Kuutin mukaan "toimitustyössä tarvittavan laaja-alaisuuden puuttuminen, tohtorien heikoksi arvioitu kyky reagoida nopeasti toimitustyössä esiin nouseviin tilanteisiin ja vähäiseksi mielletty halukkuus yhteistyöhön toimituksen sisällä." Kuutin mukaan yleisten käsitysten mukaan tohtorit olisivat yksinäisinä kammioissaan nyhertäviä ja pikkutarkkuuksiin kompastelevia, arkitodellisuudesta vieraantuneita teoreetikoita.
Toimitukset haluavat erityisesti palkata toimittajia, jotka pystyvät "tekemään juttua aiheesta kuin aiheesta." Tohtorien nähtiin olevan "oman asiantuntemuksensa vankeja." Tältä todellisuus usein valitettavasti vaikuttaakin: asiantuntemuksesta viis, kunhan lennokasta juttua piisaa. Mutta toimittajathan ovatkin syntymälahjakkaita kaiken asiantuntijoita?
Kuutti itse huomauttaa, että hänen kyselyynsä vastanneet toimitukset eivät lainkaan pohtineet sitä mahdollisuutta, että "tohtorit pystyisivät laajentamaan asiantuntemuksensa piiriä soveltamalla jo olemassa olevaa tutkimuskompetenssiaan muihin tutkimusalueisiin."
Kuutti arvelee, että suomalaiset tiedotusvälineet eivät kylläkään pystyisi hyödyntämään tohtoritaustaisia toimittajiaan edes mahdollisessa imagollisessa  markkinoinnissaan, "koska Suomesta puuttuu selkeä laatulehdistö, johon tohtoreita on rekrytoitu esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä." Suomalaiset sanomalehdet ovat omaksuneet Kuutin mukaan "täydenpalvelun periaatteen" eli asian ja viihteen yhdistämisen sisällössään.
Kuutti huomauttaa terävästi, että journalisti on lähinnä "tiedon teknikko, ja hänen suhteensa tietoon ja kerrottaviin asioihin on hyvin käytännöllinen ja ulkokohtainen ja (tavallaan) yleisöä kosiskeleva." 
Kaikki tohtorit eivät varmaankaan ole lainkaan hyviä toimittajia, eivät edes hyviä kirjoittajia. Mutta syntymälahjakkaat skribentitkin taitavat olla kiven alla. Yleensä kaikki hyvä vaatii kovaa työtä ja opiskelua, ei sen enempää. Ehkä tohtorit sentään ovat hyviä opiskelijoita.
Vaikka tohtori onkin, kelvannee Heikki Kuutti itse kuitenkin sanomalehdelle: hän työskentelee nyt tutkijana Jyväskylän yliopistossa, mutta on virkavapaalla sanomalehti Keskisuomalaisesta.

Muinaiskulttuurit vetävät
Tiedekeskus Heurekan Muinaiset kulttuurit -näyttely alkaa kavuta kohti kaikkien aikojen yleisöennätystä; kävijöitä on ollut jo yli 200 000. Suosion vuoksi näyttelyn päättymispäivä on siirretty elokuun lopulta vuoden 2000 maaliskuulle. Tähän mennessä eniten väkeä Heurekaan ovat vetäneet dinosaurukset.

Valtuuskunnan juhlat syksyllä
Tieteellisten seurain valtuuskunta viettää syksyllä 100-vuotisjuhliaan. Onnittelujen vastaanotto on perjantaina 1. lokakuuta Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 13-18. Onnitteluaikoja voi varata numerosta 09- 228 69 221.
Pääjuhlaa vietetään seuraavana päivänä 2. lokakuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa sekä Kalastajatorpalla.

Jan Rydman