Suomen Madridin instituutti (Instituto Iberoamericano de Finlande) vihittiin käyttöön keväällä 1997. Instituutin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria, tiedettä ja talouselämää espanjaa ja portugalia puhuvissa maissa, erityisesti Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa, sekä toisaalta parantaa näiden alueiden tuntemusta Suomessa.
Toiminta aloitettiin Madridin Complutense-yliopiston luovuttamasta pienestä työhuoneesta käsin, mutta jo tämän vuoden alussa instituutti sai käyttöönsä uudet 235 neliön lisätilat Madridin keskustasta, läheltä Saksan ja Ison-Britannian kulttuuri-instituutteja sekä Pohjoismaiden lähetystöjä. Toiminta on myös voimakkaasti laajentumassa Latinalaiseen Amerikkaan, jonne instituutti ja sitä ylläpitävä Iberialais-amerikkalainen säätiö on luomassa omaa asiamiesverkostoa. Lisäksi Buenos Airesin entisen merimieskirkon yhteyteen on perusteilla oma toimipiste.
Madridin Complutense-yliopiston toimipiste keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän opettajien ja opiskelijoiden neuvontapisteeksi rakennettaessa verkostoja Suomen ja toiminta-alueen yliopistojen välillä. Tämä toiminta onkin ollut erityisen vilkasta CIMO:n ja Madridin instituutin suunnattua vuoden 1998 huhtikuussa erityisen kampanjan vaihto-ohjelmista kiinnostuneille. On arvioitu, että CIMO:n, instituutin ja Suomen suurlähetystön ylläpitämällä Expolingua-tapahtuman standilla kävi viime vuonna lähes 20 000 vierasta neljän päivän aikana. Myös tulevaisuudessa CIMO ja instituutti ovat organisoimassa yhdessä samantapaisia tilaisuuksia Madridiin ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Normaalin neuvontatyön ohella instituutti on järjestänyt useita tieteellisiä kokouksia, kuten kansainvälisen oikeusfilosofian konferenssin sekä Latinalaisen Amerikan tutkijoiden foorumin. Vuonna 1998 instituutti aloitti myös oman tieteellisen julkaisusarjan Acta Ibero-Americana Fennica, joka jakaantuu kahteen alasarjaan Series Hispano-Americano ja Series Lusitano-Brasiliensis. Sarjassa on julkaistu tähän mennessä kaksi espanjankielistä monografiaa. Kirjoille on lisäksi luotu omat levityskanavat, joita on käytetty myös eräiden muiden tieteellisten teosten jakeluverkkona pientä korvausta vastaan.
Varsinaista omaa aktiivista tutkimustoimintaa instituutti ei vielä ole ottanut ohjelmistoonsa, mutta senkin aika koittanee. Instituutti on tosin jo nyt mukana eräässä EU:n rahoittamassa Alfa-ohjelman tieteellisessä hankkeessa sen lisäksi, että instituutti on antanut voimakasta institutionaalista tukea muutamille suomalaisten yliopistojen projekteille, jotka ovat kohdistuneet Espanjaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Instituutin rooli asiantuntijatehtävissä on myös korostunut kahden toimintavuoden aikana ja se onkin saanut tehtäväkseen suorittaa esimerkiksi useita evaluaatioita tieteellisistä hankkeista.
Instituutin edustaja kutsuttiin viralliseksi tarkkailijaksi Euroopan parlamentin ja Latinalaisen Amerikan parlamentin XIV konferenssiin Brysseliin maaliskuussa 1999; konferenssissa valmisteltiin mm. EU:n ja Latinalaisen Amerikan valtionpäämiesten ensimmäisessä huipputapaamisessa Riossa kesäkuussa esille tulevia kysymyksiä taloudesta koulutusyhteistyöhön.
Uusissa tiloissa Madridissa instituutin tarkoituksena on järjestää myös kieli- ja kulttuurikoulutusta espanjan ja portugalin kielialueella toimiville suomalaisen talouselämän, hallinnon, tieteen ja kulttuurin edustajille. Lisäksi Madridin Complutense-yliopiston työpiste pysyy edelleen instituutin käytössä; tämä mahdollistaa yliopiston luentosalien ja juhlasalien varaamisen instituutin tilaisuuksiin.
Suomalaiselta tiedeyhteisöltä instituutti toivoo aloitteellisuutta tämän sillanpääaseman hyödyntämisessä. Yhteistyötä voitaisiin varmasti myös tiivistää muidenkin suomalaisten tiedeinstituuttien välillä vaikkapa klassiseen arkeologiaan liittyvissä hankkeissa.

Martti Pärssinen
Johtaja, Suomen Madridin instituutti
 

Suomen Ranskan instituutti

Suomen Ranskan instituutin yksi kolmesta päätehtävästä on kehittää yliopistoyhteistyötä Ranskan ja Suomen välillä. Instituutissa on pidetty sen kohta yhdeksänvuotisen historian aikana kymmeniä seminaareja ja kollokvioita eri tieteenaloilta, erityisesti arkkitehtuurin, humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Luonnontieteitä ja teknisiä tieteitä on edustanut tänä aikana kymmenkunta tilaisuutta. Tilaisuudet ovat olleet joko asiantuntijaseminaareja, jatko-opiskelijoille tai suurelle yleisölle osoitettuja tilaisuuksia. 
Ranskan instituutti sijaitsee Pariisin latinalaiskortteleissa, Cluny-museon ja Sorbonnen yliopiston välissä. Välittömässä läheisyydessä ovat kuuluisimmat lyseot, St Louis ja Henri IV, Collège de France, Conférence des Grandes Ecoles -päämaja, ja monet "Suuret koulut ", esimerkiksi Ecole Polytechnique, Ecole Normale Supérieure, Ecole des Beaux Arts, useat yliopistot , Paris I-VI sekä monet tutkimuslaitokset. Lähellä ovat myös monet kulttuuri-instituutiot, esimerkiksi Institut du Monde Arabe.
Kollokviot ja seminaarit voivat olla yhdensuuntaisia: kerrotaan suomalaisesta tutkimuksesta pariisilaisille tutkijoille tai jatko-opiskelijoille. Ne voivat olla myös kahdenvälisiä tai kansainvälisiä, monenkeskisiä. Jälkimmäinen suuntaus näyttää  tulevaisuudessa voittavan jalansijaa. Keväällä 1999 järjestetään kansainvälinen kollokvio aiheesta "La France et la musique nordique, relations franco-nordiques de 1900 à 1939" monenkeskisenä yhteistyönä, mutta pääosin suomalaisella rahoituksella. Syksyllä 1999 kansainväliset assyriologit kokoontuvat Pariisiin, instituuttiin ja Sorbonneen.
Vaikka humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat olleet luonnollisesti esillä eniten tähänastisessa yliopistoyhteistyössä, on kiinnostusta luonnontieteiden ja teknisten tieteiden puolella esiintynyt myös. Keväällä 2000 järjestetään Helsingin yliopiston Bioteknologian laitoksen ja Pierre ja Marie Curie -yliopiston ja Pasteur-instituutin kanssa kollokvio instituutissa. 
Tietoyhteiskuntayhteistyö Ranskan kanssa on niinikään poikimassa monia hankkeita teknisten tieteiden alalla, joissa Ranskan insituutilla on myös oma roolinsa. Instituutilla on suhteellisen tilavat näyttelytilat, joissa voi tuoda esille myös tuotekehittelyn tuloksia. Instituutti keskustelee parastaikaa C.N.R.S.:n kanssa mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä eri tieteenaloilla. 
Instituutin rooli on yhä enemmän toimia myös konsulttina eri rahoituskanavien suhteen. Yliopistoyhteistyön rahoitus on tähän asti ollut lähes kokonaan kotimaista ja korkeakouluihin tukeutuvaa. Tarkoituksena on tutkia tapauskohtaisesti mahdollisimman laajasti eri rahoitusmahdollisuudet, myös ranskalaiset ja kansainväliset.

Iris Schwanck
Johtaja, Suomen Ranskan instituutti

Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokousseminaarissa 19.3. kulttuuri- ja tiedeinstituuttien johtajat esittelivät omia laitoksiaan.