Turku on Suomen keskiaikaa tutkivalle lähes ainoa paikka missä kaupunkimaisen asutuksen kulttuurikerrokset ovat useiden metrien paksuiset. Toki Turussakin suurin osa keskiaikaisista kerrostumista on ehtinyt tuhoutua myöhempien rakennustöiden takia.
Jäljelle jäänyttä onkin tutkittu viime vuosina ahkerasti. Mutta loppu on tullut sillekin: Tämän hetken kiintoisimmat kerrostumat ovat Åbo Akademin tontilla, kerrostumat ajoittuvat 1300-luvulle. Kun tontille suunniteltiin uudisrakennusta, tiedettiin, että tontilla on arvokasta tutkittavaa. Tutkijat joutuivatkin "pelastuskaivauksiin" viime vuoden puolella.
"Keskeisin syy ongelmiin ja tutkimuksellisiin poikkeusratkaisuihin oli Åbo Akademin säätiön joustamaton kanta aikatauluun, jonka kuluessa tutkimukset tontilla oli saatava päätökseen", valittavat Mika Lavento ja Georg Haggrén Suomen arkeologisen seuran julkaisemassa Muinaistutkija-lehdessä 1/1999 ("Keskiajan tutkimista ja tuhoamista Turussa").
Kirjoittajat myöntävät, että säätiö on käyttänyt runsaasti varoja tontin kaivaukseen. Mutta säätiön imagon kannalta olisi ehkä kuitenkin kannattanut olla aikataulujen suhteen hieman pitkämielisempi koska kohde oli huomattava.

Luonnontieteellistä kirjallisuutta piisaa

Toisin kun viime vuosina on valiteltu, en itse usko että luonnontieteellisellä  yleistajuisella kirjallisuudella, menee enää kovinkaan huonosti. Tarjontaa voisi ehkä pitää jopa varsin hyvänä, viimeisen vuoden aikanakin useita kymmeniä niteitä. Erityisesti Art House, Terra Cognita ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ovat julkaisseet varsin kunnioitetavassa määrin matemaattis-fysikaalis-biologis-tähtitieteellistä kirjallisuutta. Suurista kustantajista WSOY on myös julkaissut jonkin verran näiltä aloilta, joskin ehkä pykälää "helpompaa" tavaraa – poikkeuksena tietysti fyysikko Kari Enqvistin tuotanto. Muiden kustantajien ohjelmassa tämän sortin kirjallisuus on lähinnä satunnaista. Tammen haaviin sentään osui mainio Simon Singhin Fermat'n viimeinen teoreema.
Sen havainnon joutuu kyllä tekemään, että lähes koko tämän alan tuotanto on käännöskirjallisuutta. Suomalaiset kirjoittajat ovat näillä aloilla nykyisin kovin harvassa.

Mammutit eivät kuolleetkaan sukupuuttoon 10 000 vuotta sitten

Viime vuosiin asti on luultu, että mammutit kuolivat sukupuuttoon jääkauden lopulla yli 10 000 vuotta sitten. Venäläisen Sergei Vartanyanin löydöt Itä-Siperiasta osoittavat kuitenkin mammutin eläneen vielä tuhansia vuosia myöhemmin eristyksissä Wrangelin saarella.
Dosentti Juha Karhu ja professori Matti Saarnisto Geologian tutkimuskeskuksesta tekivät Wrangelin saarelle tutkimusmatkan kesällä 1997 yhdessä Vartanyanin kanssa. Runsas löytöaineisto on osittain analysoitu ja tulokset kertovat lähes kaikkien löytyneiden hampaiden olevan kovin nuoria, nuorin iältään noin 4000 vuotta ja siten samanikäisiä aiempien löytöjen kanssa.
Wrangelin saaren tutkimus on osa pohjoisen Euraasian ympäristöön kohdistuvaa kansainvälistä tutkimusmielenkiintoa, erityisesti liittyen ilmastotutkimukseen – mm. ihmisen vaikutukseen ilmastoon.
Saarnisto esitelmöi aiheesta Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksessa 8. helmikuuta.

Siri-eepos

Suomalais-intialainen tutkijaryhmä on saanut valmiiksi kahdeksanvuotisen urakan, etelä-intialaisen tulunkielisen Siri-eepoksen julkaisutyön. Projektin tuloksena ilmestyy kolme nidettä Suomalaisen Tiedeakatemian Folklore Fellows' Communications -sarjassa.
Ensimmäinen nide on Turun yliopiston Kalevala-instituutin johtajan Lauri Hongon kirjoittama laaja johdanto eepostutkimuksen metodiikkaan ja Siri-eepoksen kulttuuriseen taustaan. Kaksi seuraavaa nidettä sisältävät itse eepoksen alkukielisenä ja englanniksi käännettynä.

"Lue tämä"

Akateemikko Olli Lehdon kirjoittama Kansainvälisen matemaattisen unionin (IMU) historia Mathematics Without Borders (Springer-Verlag 1998) on saanut maailmalla hyvän vastaanoton. Yhdysvaltalaisen The Mathematical Association of Americanin verkkojulkaisussa MAA Online kehottaa jo otsikossaan tarttumaan kirjaan oikopäätä. Otsikko kuuluu "Read This!" Arvioitsija päättää kirjoituksensa toteamukseen "It would fit nicely in the mathematics collection of any library."
Kirjasta kiinnostuneet voivat suorittaa pikatutustumisen kirjan antiin lukemalla vaikkapa Lehdon artikkelin kirjansa teemoista Tieteessä tapahtuu -lehdessä 4/1998 – Kirjakaupoistamme kirjaa kun ei löydy paitsi erikseen tilaamalla.

Valtuuskunnalle mitali

Valtuuskunnan 100-vuotisjuhlintaan liittyen on kuvanveistäjä Toivo Jaatinen suunnitellut valtuuskunnalle mitalin. Mitali on juhlan kunniaksi luovutettu mm. Tasavallan presidentille, pääministerille, opetusministerille ja eduskunnan puhemiehelle.

Kallistolla meri?

Jupiterin toiseksi suurimman kuun Kalliston jäisen pinnan alla saattaa olla vettä, kertoo Tähdet ja avaruus -lehti (6/1998). Missä vettä, siellä elämää? Saattaa olla, mutta Jupiterin kuista Europan pinnan alla arvellaan elämän todennäköisyys suuremmaksi, koska tämä kuu on lähempänä Jupiteria ja siis lämpimämpi.

Muinaiset kulttuurit suosiossa

Tiedekeskus Heurekan Muinaiset kulttuurit -näyttely kerää hyvin yleisöä. Helmikuun alkuun mennessä kävijöitä on ollut yhteensä 150 000. Näyttely on avoinna elokuun loppuun saakka; kaikkiaan heurekalaiset odottavat kävijöitä jopa 300 000.

Jan Rydman