Ajatus 53. Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja. Teemanumero: Tieto. Toimittajat Sirkku Hellsten ja Markus Lammenranta.Suomen Filosofinen Yhdistys. Vammala 1997, 244 s. ISBN 951-9264-32-9, ISSN 0355-1725. Nid. 95,-
Sisältö: Ilkka Niiniluoto, Tieto-kollokvion avaussanat; Juha Sihvola, Tiedon mahdollisuus ja uskomusten oikeuttaminen hellenistisessä filosofiassa; Mikko Yrjönsuuri, Duns Scotus intuitiivisesta tiedosta; Lilli Alanen, Skepticism och rationalitet i Decartes' tänkande; Olli Koistinen, Spinozan tietoteoria; Juhani Pietarinen, Tieto ja mekaaninen liike; Markus Lammenranta, Tiedon luonne; Riku Juti, Tieto, datum ja havainto – erään klassisen ongelman hahmotelma; Tuomo Aho, Muistoista; S. Albert Kivinen, Apriorisesta tiedosta; Veikko Rantala, Tiedon esittäminen ja kongnitiiviset mallit; Sami Pihlström, Tieto ja toiminta; Matti Sintonen, Tieto ja luonnon valinta; Sirkku Hellsten, Moraalisen tiedon justifikaatio: tietämättömyyden verho vs. traditiot; Katri Kaalikoski, Moraaliset tosiasiat ja naturalismin mahdollisuus; Matti Häyry, ja Marjaana Kopperi, Millaista tietoa ihmisestä tarvitaan moraalin perustaksi?; Arto Haapala, Esteettinen tieto; Heta Häyry, Tieto ja vastuu; Eerik Lagerspetz, Tieto ja tulevaisuus; Ilkka Niiniluoto, Tietoyhteiskunta.

Ajatus 54. Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja. Päätoimittaja Heta Häyry,. Suomen Filosofinen Yhdistys. Vammala 1997, 268 s. ISBN 951-9264-33-7, ISSN 0355-1725. Nid. 95,-
Sisältö: Erik Allardt, Yhteiskuntatieteemme filosofisista juurista; Timo Kaitaro, Olivatko valistusfilosofit Decartesin vai Locken perillisiä?; Janne Hiipakka – Markku Keinänen – Anssi Korhonen, Kombinatorinen modaliteettiteoria; Petri Ylikoski, Realismi ja regressio – ongelmia dispositioiden ontologiassa; Risto Vilkko, Paul Bernaysin idealisoitu todellinen; Joakim Molander, Vad är ett privat språk?; Ari Peuhu, Fodor ja kausaalis-informationaalinen denotaatio: naturalistisen semantiikan tuho?; I. A. Kieseppä, Mitä tieteenfilosofia kertoo approksimaatiosta?; Jyrki Konka, Rationaalisuus ja säännön seuraaminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; Martti Kuokkanen, Näkökulmia nyrkkeilyyn; Petter Portin, Perinnöllisyystieteen transsendenssi; Juha Himanka, Heidegger harkitsee tiedettä. Kommentti Pauli Pylkölle; Bernt österman, Om generell värdeteori; Olli Lagerspetz, Att tro andra och tro på andra; Sirkku Hellsten, From methodological individualism to moral individualism; Veli-Matti Värri, Hyvä kasvatus kasvatusfilosofian ajattomana perusongelmana; Kristian Klockars, Arvet från Sartre – en regressiv-progressiv studie av en avhandlings praxis.

Fennoscandia Archaelogica XIV. Editor J.-P. Taavitsainen,. Suomen arkeologinen seura. Ekenäs 1997, 72 s. ISSN 0781-7126. Nid. 70,-
Sisältää artikkelit: Ilmo T. Kukkonen – Mirja Miettinen – Arto Julkunen – Annina Mattson, Magnetic prospecting of Stone Age red orche graves with a case study from Laukaa, Central Finland; Deborah J. Shepherd, The ritual significance of slag in Finnish Iron Age burials; Kalevi Wiik, How far to the south in eastern Europe did the Finno-Ugrians live?; Elias Härö, Die Steintafeln mit den Wappen der Familie Tott an der Mauer der Burg Olavinlinna. Lisäksi huomioita, uutisia ja kirja- arvosteluja.

Finnisch-Ugrische Forschungen. Zeitschrift für finnisch-ugrische Sprach- und Volkskunde. Unter Mitwirkung von Fachgenossen herausgegeben von Alho Alhoniemi et al,. Band 54, Heft 3. Suomalais-Ugrilainen Seura. Vammala 1997, s. 229–418. ISBN 952-5150-08-9. ISSN 0355-1253. Nid. 50,-
Artikkelit: Terho Itkonen, Reflections on Pre-Uralic and the "Saami- Finnic protolanguage"; Johanna Laakso, On verbalizing nouns in Uralic; Berhard Wälchli, Mordwinisch und ältere baltische Wortsemantik. Lisäksi kirja- arvosteluja.

Karttunen, Klaus
India and the Hellenistic World. The Finnish Oriental Society. Studia Orientalia 83. Saarijärvi 1998, X + 439 s. ISBN 951-9380-35-3, ISSN 0039-3282. Nid. 240,-

Kruskopf, Erik
En konstens världsman. Bertel Hintze 1901–1969. Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 611. Helsingfors 1998, 206 s. ISBN 951-583-041-9, ISSN 0039-6842. Hft. 170,-
Bertel Hintze är främst känd för sin insats som långvarig chef för Helsingfors Konsthall, ett uppdrag han skötte i 40 år, och för sin monumentala monografi över Albert Edelfelt. Under nästan ett halvsekel var han därtill verksam som konstkritiker, forskare, utställningsarrangör, konstexpert och rådgivare samt som konstsamlare. Boken ger en fascinerande bild av en person som utövat stort inflytande på konstlivet i Finland under 1900-talet.

Lähivertailuja 9. Suomalais-virolainen kontrastiiviseminaari 3.–5.5.1996 Lammi. Toimetanud Riho Grünthal ja Reet Kasik. Suomalais-Ugrilainen Seura & Suomalais-ugrilainen laitos. Castrenianumin toimitteita 53. Saarijärvi 1998, 120 s. ISBN 952-5150-10-0, ISSN 0355-0141. Nid. 50,-
Suomalaisissa yliopistoissa työskentelevät viron kielen lehtorit ovat vuodesta 1985 alkaen järjestäneet kontrastiiviseminaareja. Nyt julkaistut artikkelit esittelevät suomen ja viron kontrastiiviseen tutkimukseen liittyviä aiheita, joihin nykyiset yliopisto-opettajat ja muut kielentutkijat ovat paneutuneet. Alussa luodaan katsaus suomalais-virolaisen kontrastiivianalyysin menneisyyteen ja ongelmiin, sitä seuraavat yksityiskohtaisemmat artikkelit eri näkökulmista – tutkimushistorian, kieliopin, kielenkäytön tai vaikkapa kaksikielisyyden ja vieraskielisessä ympäristössä puhuttavan viron kielen kannalta.

Nurmiranta, Eeva-Kaarina
Pappi tuomiolla. Julkisoikeudellinen tutkimus papin opin, virkatoiminnan ja elämän valvonnasta vuosina 1940–1989. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Julkaisuja A-sarja N:o 215. Vammala 1998, 450 s. ISBN 951-855-167-7, ISSN 0356-7206. Sid. 420,-

Sananjalka. Suomen Kielen Seuran vuosikirja 39/1997. Toimituskunta Aimo Hakanen et al.. Suomen Kielen Seura. Vammala 1997, 249 s. ISBN 951-9232-52-4 (nid.), ISBN 951-9232-53-2 (sid.), ISSN 0558-4639. Nid 100,- / Sid. 160,-
Vuosikirjaan sisältyvät artikkelit: Alho Alhoniemi, Fennougristiikan monet kasvot; Mauno Koski, Selkä; Kaisa Häkkinen, Kuinka ruotsin kieli on vaikuttanut suomeen; Ilkka Hirvonen, Mikä on sanojen juhla ja joulu germaanis-skandinaavinen alkuperä?; Tuomas Huumo, Partitiivisubjekti ja tilajatkumot; Kirsi Elsayed, Infinitiivin subjekti manipuloinnin kohteena; Teppo Korhonen, Pääsiäiskortti; Mikko Kero, "Viinalla ajaminen" – omavaraistalouden vaihdantaperinne ja sen katoaminen; Liisa Saariluoma, Romaaniteorian asema kirjallisuudentutkimuksessa; Kerttu Saarenheimo, Elina Vaara ja Viro; Minna Aalto, Helmi Setälä vuosisadan alun naiskirjailijana. Lisäksi niteeseen sisältyy katsauksia ja arvosteluja.

SKY 1997. Suomen kielitieteellisen yhdistyksen vuosikirja 1997 – Språkvetenskapliga föreningens i Finland Årsbok 1997 – 1997 Yearbook of the Linguistic Association of Finland. Edited by Timo Haukioja, Marja-Liisa Helasvuo, and Matti Miestamo,. Suomen kielitieteellinen yhdistys. Åbo 1997, 188 s. ISBN 0785-3157. Nid. 100,-
Articles: Scott DeLancey, What an Innatist Argument Should Look Like; Geoffrey K. Pullum, – Barbara C. Schoulz, Theoretical Linguistics and the Ontology of Linguistic Structure; Esa Itkonen, The Social Ontology and the Linguistic Meaning; Urpo Nikanne, Lexical Conceptual Structure and Syntactic Arguments; Esa Penttilä, Holistic Meaning and Cognition; Jarno Raukko, The Status of Polysemy in Linguistics: From Discrete Meanings to Default Flexibility; Anna Solin, Debating Theoretical Assumptions: Readings of Critical Linguistics.

Stam, Per
Krapula. Henry Parland och romanprojektet Sönder,. Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 612. Stockholm 1998, 408 s. ISBN 951-583-042-7, ISSN 0039-6842. Hft. 180,-
Henry Parland (1908–1930) är en av den moderna svenska litteraturens mest fascinerande gestalter, och samtidigt relativt okänd. Per Stam har haft tillgång till Parlands litterära kvarlåtenskap, bl.a. tidigare av forskningen outnyttjade brev samt andra tidigare icke beaktade källor. Han redogör för de kulturella och socialpolitiska miljöer i det sena 1920-talets Helsingfors och Litauen, där den unge Parland rörde sig.
I avhandlingen behandlar författaren Parlands produktion från 1929 och 1930. I fokus står den ofullbordade roman Parland skrev under dessa år, Sönder , och författaren lyfter fram det pågående och föränderliga i romanprojektet. Romanen befinner sig i ett intressant spänningsfält mellan den finlandssvenska modernism som format den unge Parland, fransk romankonst, rysk futurism och rysk formalism.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86/1996. Toimittanut Hannu Mustakallio,. Suomen kirkkohistoriallinen seura. Jyväskylä 1997, 431 s. ISBN 952-5031-09-8, ISSN 0356-0767. Nid. 150,-
Vuosikirjan artikkeleissa käsitellään mm. Olavi Maununpojan opiskelua Pariisissa, naisen asemaa lestadiolaisessa herätysliikkeessä 1800-luvulla, brittien ja venäläisten pyhiinvaelluksia Palestiinaan sekä uskontokritiikin ja ateistisen kasvatuksen lähtökohtia Neuvostoliitossa. Niteeseen sisältyy laaja kirjallisuuskatsausten osasto, jossa esitellään yhteensä 60 teosta.

Talve, Ilmar
Finnish Folk Culture. Finnish Literature Society. Studia Fennica. Ethnologica 4. Tampere 1998, 386 s. ISBN 951-746-006-6, ISSN 1235-1954. Nid. 174,-

Vallenius, Erkki
Kansankodin kuokkavieraat. II maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneet suomalaiset kaunokirjallisuuden kuvaamina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 692. Helsinki 1998, 268 s. ISBN 951-746-017-1, ISSN 0355-1768. Nid. 145,-
Toisen maailmansodan jälkeen, varsinkin 1960-luvulta lähtien, Ruotsiin on muuttanut pysyvästi liki puoli miljoonaa suomalaista. "Kansankodin kuokkavieraat" pyrkii selvittämään, miten kaunokirjallisuus – siirtolaiskirjallisuus – on kuvannut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia. Siirtolaisuus merkitsee maahanmuuttajalle yhtäkkistä ja kertakaikkista elämäntavan ja kulttuurin muutosta, luopumista perinteisestä, opitusta ja totutusta elämäntavasta, muuttoa uuteen, teollistuneeseen ja kapungistuneeseen työ- ja asuinyhteisöön, moderniin maailmaan. Siirtolaiskirjallisuus kuvaa ja problematisoi tätä prosessia ja ihmistä siinä, hahmottaa siirtolaisen elämänkaarta.

V. I. Lytkinin satavuotismuisto. Helsingissä 15.12.1995 järjestetyn permiläisten kielten symposiumin esitelmiä. Toimittanut Johanna Laakso,. Suomalais-Ugrilainen Seura & Castrenianumin laitokset. Castrenianumin toimitteita 52. Vammala 1998, 128 s. ISBN 952-5150-07-0, ISSN 0355-014. Nid. 50,-
V. I. Lytkin (1895–1981), kirjailijanimeltään Il'l'a Vas', oli sekä runoilija ja äidinkielensä komin tärkeä kehittäjä että fennougristi. Hän oli merkittävimpiä Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten syntyperäisistä tutkijoista. Permiläisten kielten tutkimus ja viljelys ovat olleet keskeisiä kiinnostuksen kohteita Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisessa laitoksessa, jossa muistettiin Il'l'a Vas'in syntymän sadatta vuosipäivää symposiumilla. Siellä pidetyissä esitelmissä käsiteltiin sekä Lytkinin elämänvaiheita että permiläisten kielten kysymyksiä. Niteeseen on koottu suurin osa näistä esitelmistä.

(Koonnut ela.)

TAKAISIN ALKUUN

 

TAKAISIN LEHDEN SISÄLLYSLUETTELOON