Allardt, Erik
The History of the Social Sciences in Finland 1828–1918. Finnish Society of Sciences and Letters. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, 17b. Ekenäs 1997, 145 s. ISBN 951-63-290-X Nid. 120,-

Enwald, Liisa
Kaiken liikkeessä lepo. Monihahmoitteisuus Mirkka Rekolan runoudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 659. Pieksämäki 1997, 265 s. ISBN 951-717-968-5, ISSN 0355-1768 Nid. 155,-
Mirkka Rekolan 1954 alkanutta tuotantoa, runoja ja aforismeja, on sanottu vaikeatajuisiksi ja merkitykseltään hämmentävän täysiksi. Miten ambiguiteetti, monihahmoitteisuus, modernin lyriikan tunnuspiirre, luonnehtii Rekolan ilmaisua? Liisa Enwaldin tutkimus selvittää monihahmoitteisuutta Rekolan runoudessa ja valaisee sitä runsain esimerkein.

Gr¸nthal, Satu
Välkkyvä virran kalvo. Suomalaisten kaunokirjallisten balladien motiivit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 664. Rauma 1997, 269 s. ISBN 951-717-969-3, ISSN 0355-1768 Nid. 150,-
Balladit ovat rakkauden ja kuoleman dramaattisia kertomuksia. Kansanballadien pohjalta kumpuavan kaunokirjallisen balladilajin toi suomalaiseen runouteen A. Oksanen, joka julkaisi 1853 Koskenlaskijan morsiamet. Satu Grünthalin tutkimuksen kohteena on noin 550 kaunokirjallista balladia A. Oksasesta Aulikki Oksaseen, jonka Päättömän tytön balladi ilmestyi 1992. Balladeja tarkastellaan motiivien näkökulmasta. Balladimaailman perushahmoja ovat kauniit mutta pelottavat välitilan naiset, kuten valkea neito, merenneito ja metsänneito, maailmaa valloittamaan lähtevä ratsastava mies sekä häntä kotona odottava nainen. Balladien tärkein ja kestävin tunne on intohimo. Maanpäällistä onnea balladit eivät lupaa, mutta oikeat rakastavaiset voivat saada toisensa kuolemassa.

Hippokrates. Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja 1996. Vt. päätoimittaja Anto Leikola. Suomen Lääketieteen Historian Seura. Vantaa 1996, 181 s. ISSN 0781-5859 Nid. 90,-
Sisältö: Anto Leikola, Otto E. A. Hjelt, "Suomen lääketieteen historian isä"; Juhani E. Railo, Johan Leche (1704–1764) lääkäri ja luonnontieteilijä; Leena Tuuteri, Pediatrikens historia i Finland under 1700- och 1800-talen; Kalle Meurman, Döbeln ja hänen lääkärinsä – totta ja tarua; Heli Vanto, Naisen korkein kutsumus – sairaanhoitajattaren koulutus ja elämäntapa vuosisadan vaihteen Suomessa; Heikki S. Vuorinen, Terveyden markkinat ja lääketieteen etiikka antiikin aikana; Maijastina Kahlos, Lääketieteellisiä kirjoittajia myöhäisantiikissa. Latinankielinen länsi 300- ja 400-luvuilla; Timo Joutsivuo, Vanhuus, välitila ja gerontologia lääketieteellisessä kirjallisuudessa myöhäiskeskiajalla ja renessanssissa; Heino Gustavson, Viron sairaanhoitajien historiasta vuoteen 1941 saakka; Jukka H. Meurman, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen museo; Hindrik Strandberg, Kaija Pakkalan kirjoitukset lääketieteen ja terveydenhuollon historiasta 1951–1989.

Junttila, Ulla-Kirsti et al.
Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena. Suomen kuntatekniikan yhdistys / Suomen Betonitieto Oy. Suomen kuntatekniikan yhdistys, julkaisu 14. Forssa 1997, 144 s. ISBN 952-5075-02-8 Nid. 250,-
Julkaisu käsittelee betoni- ja luonnonkivituotteiden käyttöä päällysterakenteena ja esittelee sekä suunnittelijoita että rakentajia silmälläpitäen kootusti rakenteiden suunnitteluperusteet, tuotteet, tuotteiden laatuvaatimukset, rakentamisohjeet ja valmiin rakenteen laatuvaatimukset. Julkaisu korvaa kymmenen vuotta vanhan Betoniset päällystuotteet ja reunatuet -käsikirjan.

Juntunen, Alpo
Valta ja rautatiet. Luoteis-Venäjän rautateiden rakentamista keskeisesti ohjanneet tekijät 1890-luvulta 2. maailmansotaan. Suomen historiallinen seura. Jyväskyl„ 1997, 210 s. ISBN 951-710-053-1 Sid. 120,-
Viime vuosisadan lopulla Venäjän Pohjola oli harvaan asuttua periferiaa, erillään valtakunnan ydinalueista. Imperiumin johtoa luoteiset alueet ja niiden asukkaat alkoivat kiinnostaa vasta suurpolitiikan myötä: ainoa avoin väylä Venäjältä maailman merille kulki näiden alueiden kautta. Keisarillinen hallitus alkoi suunnitella ja rakentaa pohjoiselle rannikolle ulottuvia rautateitä. Vallankumous ei keskeyttänyt toimintaa, vaan se oli jopa aikaisempaa tehokkaampaa. Viidessä vuosikymmenessä Luoteis-Venäjälle luotiin infrastruktuuri, jonka pohjalta Pohjolaan voitiin rakentaa supervallan tehokkain sotateollinen kompleksi. Samalla laajat Luoteis-Venäjän alueet alistettiin keskushallituksen alaisuuteen, ja venäläissiirtolaisuuden vuoksi pienet suomalais-ugrilaiset kansat jäivät vähemmistöksi omassa maassaan.

Kaisto, Janne
"Tiesi tai olisi pitänyt tietää." Varallisuusoikeudellinen tutkimus perustellun vilpittömän mielen vaatimuksista KK 11:4 ja 12:4 sekä VKL 14 :n mukaan." Suomalainen Lakimiesyhdistys. Julkaisuja A-sarja N:o 212. Vammala 1997, 486 s. ISBN 951-855-164-2, ISSN 0356-7206 Sid. 460,-

Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätystä. Toimittaneet Anna Maria Viljanen ja Minna Lahti. Suomen Antropologinen Seura. Vammala 1997, 317 s. ISBN 952-9573-15-4 Nid. 125,-
Professori Matti Sarmelan 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistun kirjan teemana on antropologinen kenttätyö. Antropologisen nykykeskustelun inspiroimana kirjassa tarkastellaan kulttuurin ja etnografian käsitteissä kiteytyviä kysymyksiä. Antropologit, folkloristit, kansatieteilijät ja uskontotieteilijät pohtivat etnografioiden paikantamisen, kirjoittamisen ja menetelmien eri vaihtoehtoja. He kertovat myös kokemuksiaan kenttätöissä eri puolilla maailmaa ja erilaisissa yhteisöissä, Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, Euroopassa, suomensukuisten kansojen parissa Venäjällä ja myös Suomessa.

Koskela, Lasse
Luettelo suomalaisista kirjallisuudentutkimuksista 1986–1994. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 50, osa 1. Tampere 1997, 487 s. ISBN 951-717-934-0, ISSN 0355-0176 Nid. 145,-

Koskenlinna, Markus
Structural features of selenium(IV) oxoanion compounds. Suomalainen Tiedeakatemia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Mathematica Dissertationes 262. Helsinki 1997, 52 s. ISBN 951-41-0796-9, ISSN 0066-1961 Nid. 24,-

Lehtola, Veli-Pekka
Rajamaan identiteetti. Lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 665. Pieksämäki 1997, 301 s. ISBN 951-717-974-X, ISSN 0355-1768 Nid. 155,-
1920- ja 1930-luvun kaunokirjailijat loivat uutta käsitystä lappilaisuudesta ja Lapin maakunnallisesta identiteetistä. Se pohjautui uudisasukkaan maailmankuvaan, jossa "outoa maata" pyrittiin ottamaan haltuun myös henkisesti. Rajamaan identiteettiä luonnehtii voimakas toiseuden kokemus, ääriolojen tavoittelu ja ristiriitainen suhde alueen alkuperäisiin asukkaisiin, saamelaisiin. Lehtolan Rajamaan identiteetti on ensimmäinen laaja tutkimus Lapin-kirjallisuuden klassikoista. Se kuvaa kahden kulttuurin välistä rajamaastoa sekä identiteettien muuttuvuutta ja rakentamista.

Liito-oravan metsä. Kuvat ja kuvatekstit Benjam Pöntinen, teksti Antero Mäkelä. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Helsinki 1997, 112 s. ISBN 951-9381-63-5 Sid. 198,-
Kahden eri syystä liito-oravaa tarkkailleen miehen, luontokuvaajan ja tutkijan, näkemys tästä uhanalaisesta lajista ja sen asuinympäristöstä. Kirja esittää uusimman tietouden liito-oravasta ja kertoo myös muista sen asuttaman metsän eläimistä kuvin ja sanoin.

Nuorva, Vesa
Luottamus ja epäilys. Painopisteen muutos harmonisesta traagiseen Miguel de Unamunon uskonkäsityksessä. Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura. Julkaisuja 205. Jyväskylä 1997, 332 s. ISBN 952-9791-18-6, ISSN 0356-9349 Nid. 140,-
Miguel de Unamuno (1864–1936) oli espanjalainen filologi, filosofi, kirjailija, yliopistomies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häntä pidetään Espanjan kirjallisuuden merkittävimpänä esseistinä. Unamuno ei ollut ammattiteologi, mutta hän kirjoitti laajan teologis-filosofisen tuotannon lähtökohtanaan oma uskonnollinen kokemuksensa.
Ensimmäisessä Unamunoa käsittelevässä suomalaisessa väitöskirjassa tarkastellaan Unamunon käyttämiä käsitteitä analysoimalla Unamunon uskonkäsityksen sisältöä ja selvitetään hänen uskonkäsityksensä painopistealueita ja sitä järjestäviä prinsiippejä.

Repo, Matti
Uskon lahja vai rakkauden päämäärä? Johann Arndtin käsitys vanhurskauttamisesta ja uniosta. Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura. Julkaisuja 206. Jyväskylä 1997, 395 s. ISBN 952-991-19-4, ISSN 00356-9349 Nid. 140,-
Johann Arndt (1555–1621) tunnetaan pietismin isänä. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet suomalaiseenkin luterilaisuuteen. Arndt oli myös kiistelty henkilö, sillä hän kokosi pääteoksensa Vier Bcher vom wahren Christentum suurelta osin mystiikan, spiritualismin ja paracelsismin sitaateista. Hän muutti tekstiä kirjan eri painoksissa mukauttaakseen sen luterilaisen ortodoksia edellytyksiin. Aikaisemmin Arndtin pääteoksen eri painoksia ei ole vertailtu keskenään eivätkä hänen alkuperäiset korostuksensa ole tulleet huomioitu. Tässä tutkimuksessa Arndtin esittämää vanhurskauttamisoppia on tarkasteltu lähdekritiikin ja systemaattisen analyysin avulla eritelty siinä risteäviä näkemyksiä. Arndt on rakentanut keskenään jännitteisistä aineksista teologian, joka painottaa uudistumista Kristuksen kaltaiseksi.

SilÈn, Beatrice
Agentadverbialet i modern svenska. Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 607. Studier i Nordisk Filologi 76. Utgivna genom Ann-Marie Ivars. Ekenäs 1997, 222 s. ISBN 951-583-036-2, ISSN 0039-6842 (skrifter, ISSN 0356-0376 (studier) Hft. 120,-
Beatrice SilÈn har i sin avhandling studerat agentadverbialet i passiva satser och perfekt participfraser med utgÂngspunkt i funktionell och kognitiv grammatik. Undersökningen baserar sig p ett empiriskt material bestÂnde av sÂväl sakprosa som litterära texter.

Sivuoja-Gunaratnam, Anne
Narrating with Twelve Tones: Einojuhani Rautavaara's First Serial Period (ca. 1957–1965). Suomalainen Tiedeakatemia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Humaniora 287. Saarijärvi 1997, 272 s. ISBN 951-41-0823-X, ISSN 1239-6982 Nid. 160,-
Anne Sivuoja-Gunaratnamin väitöskirjan aiheena on Einojuhani Rautavaaran ensimmäinen dodekafoninen kausi, joka ajoittuu neljän vuosikymmenen taakse. Tuolloin Rautavaara matkusti ulkomaille opiskelemaan dodekafonista tekniikkaa. Opinnot johtivat sävellystyylin muutokseen: neoklassikosta tuli dodekafonikko. Rautavaaran ensimmäisen dodekafonisen kauden teoksia olivat mm. Ave Maria, Modificata, Prevariata, Jousikvartetot 2 ja 3, Cantot I–II, Kaivos, Sinfonia nro 3, Arabescata, Puhallinoktetto ja Oboekvartetto, joita Sivuoja-Gunaratnamin tutkimuksessa on lähestytty tarkastelemalla niiden syntyhistoriaa ja lehdistövastaanottoa ajan suomalaisessa kulttuurikontekstissa. Lisäksi sävellyksiä on analysoitu narratologisesta näkökulmasta.

Suomen hopeaveroluettelot 1571. Savo. - Finlands silverskatteregister 1571. Savolax. Toimittanut - redigerat av Matti Walta. Suomen historiallinen seura. Suomen historian l„hteit„ V:8. Jyväskylä 1996, 182 s. ISBN 951-710-042-6, ISSN 0081-9425 Nid. 120,-

Valtion kansainv6auml;lisoikeudellinen vastuu. Oikeudenvastaisuuden poistavat olosuhteet. Syyksiluettavuus. Vastatoimet. Toimittanut Ilkka Saarinen. Ius Gentium. Acta Societatis Fennicae Iuris Gentium B VII. Helsinki 1997, 251 s. ISBN 951-95253-9-4, ISSN 0357-0335 Nid. 120,-

Widerspruch. Luthers Auseinandersetzung mit Erasmus von Rotterdam. Referate des dritten Nordischen Forums f¸r das Studium von Luther und lutherischer Theologie in MagleÂs, Dänemark 2.–5.3.1995. Herausgegeben von Kari Kopperi. Luther-Agricola-Gesellschaft. Schriften 37. Saarijärvi 1997, 116 s. ISBN 951-9047-41-7, ISSN 1236-9675 Nid. 90,-

Vilkko, Anni
Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 663. Tampere 1997, 234 s. ISBN 951-717-971-5, ISSN 0355-1768 Nid. 145,-
Omaelämäkerta on ollut parina viime vuosikymmenenä eri tieteenaloilla monenlaisten kysymystenasettelujen kohteena. Anni Vilkon tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu tavallisen suomalaisen naisen omaelämäkertoihin. Teoksen kahdeksassa artikkelissa tutkijan kanssa puhuvat Suomessa viime vuosikymmeninä elämäkertakilpailuihin osallistuneet naiset. Omaelämäkertaa lähetytään kerronnan ja luennan vuoropuheluna tukeutumalla tekstilingvistisiin ja narratologisiin menetelmiin sekä sosiologisiin, feministisiin ja kirjallisuudentutkimuksen teorioihin. Miten eletty ja koettu elämä jäsentyy omaelämäkerraksi ja miksi elämäkerta kerrotaan niin kuin se kerrotaan? Mikä on muistelemisen ja kirjoittamisen suhde? Mitä omaelämäkerran kirjoittaminen merkitsee tekijälleen? Kenelle kirjoittaja kertoo? Kuinka lukija kohtaa tekstin, millaiset välineet hänellä on sen ymmärtämiseen?

Willamo, Heikki
Viljami ja piilolan väki. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Forssa 1996, 47 s. ISBN 951-9381-64-3 Sid. 78,-
Valokuvin kuvitettu tarina Viljami vaivaishiiren elämästä autioituneen piilolan pihapiirissä.

Vuorinen, Jyri
Taideteos merkkinä. Johdatus semioottiseen taidekäsitykseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tietolipas 149. Helsinki 1997, 331 s. ISBN 951-717-945-6, ISSN 0562-6129 Nid. 140,-
Ovatko taideteokset merkkejä ja jos ovat niin millä tavalla ne eroavat muista merkeistä? Mikä tekee tällaisista taidemerkeistä meille tärkeitä? Jyri Vuorinen esittelee näihin kysymyksiin tarjottuja vastauksia lähtien semiotiikan perustajista Saussuresta ja Peircestä ja edeten sitten uudempiin ajattelijoihin. Teos on historiallinen johdatus taidesemiotiikan ydinkysymyksiin, mutta samalla siinä pohditaan koko semioottisen lähestymistavan mielekkyyttä: Kun taideteosta kutsutaan merkiksi, mitä viime kädessä tarkoitetaan? Ja mitä olisi järkevä tarkoittaa?

Åttio Âr Edith Södergran. Verk och reception 1916–1995. En bibliografi. Sammanställd av Carita Backman och Siv Storå. Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 606. Ekenäs 1996, 224 s. ISBN 951-583-035-4, ISSN 0039-6842 Inb.160,-
(Koonnut ela.)