Kvanttitietokoneen käsite lienee tullut viime vuosina tutuksi useimmille tieteestä kiinnostuneille. Kvanttimekaniikkaan perustuvalla laskennalla on periaatteessa huikea suorituskyky tietyissä tehtävissä ja kvanttitietokoneen rakentamiseen tähtäävät kokeet ovat täydessä vauhdissa ympäri maailmaa. Tosin tällaisen äärimmäisen herkän, atomitasolla toimivan koneen rakentamista pidetään erittäin vaativana ja pitkän aikavälin tehtävänä. Fysiikan ja laskennan rajoja uudelleenmäärittävänä käsitteenä kvanttitietokone on kuitenkin jo lunastanut paikkansa merkittävien tieteellisten ideoiden joukossa. On erinomaista, että saataville on nyt tullut suomenkielinen populaariteos aiheesta.

Kirja alkaa yleisillä ajatuksilla kvanttimekaniikasta, sen tulkinnoista, ja tietokoneiden prosessoreiden kehityksestä yhä pienemmiksi. Sitten seuraa pohdintoja termodynamiikasta, reversiibelistä tietokoneesta sekä laskennan ja fysiikan yhteyksistä. Varsinainen kvanttitietokoneen käsittely aloitetaan historiallisella johdannolla, jonka jälkeen esitellään perusteellisesti ja helppotajuisesti kvanttilogiikan perusperiaatteet, tärkeimmät algoritmit ja kvanttitietokoneen rakentamismahdollisuudet erilaisia fysikaalisia systeemejä käyttäen. Nimenomaan kvanttitietokoneen perusajatuksen, logiikan, algoritmien ja toteutustavan tarkassa mutta silti erittäin hyvin popularisoidussa esittämisessä kirja on parhaimmillaan. Yhteydet termodynamiikkaan ja reversiibelin tietokoneen historia käsitellään tarkemmin kuin monissa kvanttitietokonetta käsittelevissä artikkeleissa, tämän vuoksi kirjasta löytyy jotain uutta kvanttitietokoneiden asiantuntijallekin.

Nämä tarkastelut ovat kirjan alussa; pelkästään kvanttitietokoneesta kiinnostunut lukija voikin hypätä kolmen ensimmäisen luvun yli, vaikka ne ovatkin kiinnostavia fyysikkolukijalle. Julian Brown on selvästi tutustunut kirjallisuuteen tarkasti ja konsultoinut alan todellisia asiantuntijoita. Kirjassa nimittäin osataan paitsi antaa arvo alan tunnetuille nimille ja heidän kontribuutiolleen, myös tuoda esiin tutkijoita, joiden varhainen mutta ei niin suurta julkisuutta saavuttanut työ on vienyt alaa huomattavasti eteenpäin. Joskus kuuluisat fyysikot ovat inspiroituneet näistä varhaisista töistä, ymmärtäneet niiden merkityksen ja osanneet laajentaa niitä sekä hankkia asialle julkisuutta. Esimerkkinä voidaan mainita Benioffin töiden merkitys Feynmanille, joka ensimmäisenä toi kvanttitietokoneajatukset laajemman yleisön tietoon. Sekä kvanttitietokoneen periaatteen esittelyssä että historiantuntemuksessa ja eri henkilöiden kontribuutioiden painottamisessa kirja on luotettava.
 

Monimaailmainen todellisuus?
 

Kirjan ainoa ongelma on Brownin ilmeinen viehtymys kvanttimekaniikan tulkintoihin, erityisesti niin sanottuun monimaailmatulkintaan (multiuniversumitulkinta). Sen mukaan todellisuus koostuu rinnakkaisista maailmankaikkeuksista, joissa kussakin toteutuu yksi kvanttimekanisen systeemin mahdollisista mittaustuloksista (kvanttimekaniikka on todennäköisyysteoria, jossa mahdollisia mittaustuloksia samalle systeemille voi olla useita). Multiuniversumitulkinta ei ole suuressa suosiossa fyysikoiden keskuudessa. Monet fyysikot kokevat, että kvanttimekaniikan tulkintojen pohtiminen ja arvioiminen on heidän pääasiallisen tehtäväkenttänsä ulkopuolella. Sen sijaan useimmat ovat sitä mieltä, että tulkintojen tutkimus on kiinnostava filosofian haara.

Kirja sopii moneen käyttöön: luonnontieteilijät, matemaatikot, tietojenkäsittelyopin asiantuntijat, ja näistä asioista kiinnostuneet ei-ammattilaiset pitävät sitä varmasti varsin hauskana iltalukemisena.

Lisäksi se on erinomainen apu kaikille, jotka opettavat aiheeseen liittyviä asioita koulu- tai yliopistotasolla, tai popularisoivat niitä esimerkiksi lehdistöön ja televisioon. Perusasiat esitetään selkeällä tavalla, ja nämä esitykset sopivat melkein sellaisenaan opetukseen tai tiedonvälitykseen. Lisäksi kirjan anekdootteja ja historiatietoa voi käyttää kevennyksenä. Multiuniversumi- ja muut tulkinnat kannattaa sen sijaan jättää huomiotta, ellei ole alan

erityisasiantuntija. Tulkinnat menevät selvästi filosofian puolelle, mikä sinänsä ei tietenkään ole ongelma: suurin kritiikin aihe onkin se, että multiuniversumitulkintaa korostetaan kirjassa huomattavasti enemmän kuin sen vähäinen suosio fyysikkopiireissä antaisi olettaa.

Multiuniversumitulkinnan puolestapuhujan David Deutschin ansiot kvanttitietokoneen kehittämisessä tunnustetaan toki yleisesti, vaikkei hänen kanssaan oltaisikaan tulkintakysymyksissä samoilla linjoilla.

On erinomaista, että kvanttitietokoneista on nyt olemassa helppolukuinen, selkeä ja hauska suomenkielinen populaariteos. Sellaista ovat varmasti kaivanneet monet asiasta kiinnostuneet, jotka ovat tähän saakka joutuneet tyytymään lehtiartikkelien suppeisiin esityksiin. Kirjasta hyötyvät myös ne, joiden toimenkuvaan kuuluu modernin tietojenkäsittelytieteen tai fysiikan opettaminen ja popularisointi.
 

Kirjoittaja on fysiikan professori Jyväskylän yliopistossa.