Uutta Tiedekirjassa 1/2001

UUTTA TIEDEKIRJASSA 1/2001

100 Faces from Finland. A Biographical Kaleidoscope.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Studia Biographica 2.
Vammala 2000, 625 s.
ISBN 951-746-215-8, ISSN 1456-2138
Sid. 245,–
Edited by Ulpu Marjomaa. Translated by Roderick Fletcher.
100 Faces from Finland contains a selection of significant individuals who, in their own spheres of life, have made important contributions to the development of Finnish society. The collection contains in equal numbers persons prominent for their contributions to society and representatives of the arts and sciences. The summit of political life is represented by the Presidents of the Republic, the less exalted ranks of society by church builders and hunters. Cultural figures known to an international public – from the architect Alvar Aalto to the composer Jean Sibelius or from the painter Helene Schjerfbeck to the glass artist Tapio Wirkkala – are also presented in the book.

Aalto, Minna
Vapauden ja velvollisuuden ristiriita. Kehitysromaanin mahdollisuudet 1890-luvun lopun ja 1900-luvun alun naiskirjallisuudessa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 790.
Helsinki 2000, 232 s.
ISBN 951-746-223-9, ISSN 0355-1768
Nid. 145,–
Yksilön ja hänen elinympäristönsä välinen suhde on kehitysromaanin keskeinen kuvauskohde, mutta onko viime vuosisadan vaihteen naiskirjallisuuden näkökulmasta naisilla ja miehillä samat mahdollisuudet kehittää omaa yksilöllisyyttään ja rakentaa suhdettaan ympäröivään yhteiskuntaan? Millainen on naisten ja miesten kehitystarinoiden ero? Entä miten suomalaisten naisten kirjoittamat romaanit eroavat angloamerikkalaisten naisten kirjoittamista kehitysromaaneista ja ns. heräämisromaaneista. Minna Aallon tutkimus etsii vastausta edellä esitettyihin kysymyksiin ja lähestyy naisten kehitysromaaneja 1890-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomenkielisen naiskirjallisuuden näkökulmasta.

Aikasalo, Päivi
Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia. Naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle.
Suomen Muinaismuistoyhdistys. Kansatieteellinen Arkisto 47.
Vammala 2000, 320 s.
ISBN 951-9057-41-2, ISSN 0355-1830
Nid. 130,–
Teos kuvaa suomalaisten naisten pukeutumisihanteita ja vaatevalintoja 1920-luvulta 1960-luvulle saakka. Pukeutumisihanteita kuvataan erityisesti Kotilieden artikkeleiden ja mainosten kautta; haastatellut naiset kertovat myös omat tarinansa. Teoksesta välittyy suomalaisten naisten jokapäiväinen elämä ja sen arkiset pukeutumispulmat – niin 1920-luvun uudenlaisen muodin vaatimukset kuin 1940-luvun pula-ajan kekseliäät ratkaisutkin. Vaatevalintojen monia ulottuvuuksia ja ristiriitaisina näyttäytyviä pukeutumisihanteita tarkastellaan osana muuttuvaa suomalaista yhteiskuntaa.

Castrén, Anna-Maija
Perhe ja työ Helsingissä ja Pietarissa. Elämänpiirit ja yhteiskunta opettajien sosiaalisissa verkostoissa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 803.
Helsinki 2001, 211 s.
ISBN 951-746-240-9, ISSN 0355-1768
Nid. 145,–
Mikä on tärkeää sosiaalisten suhteiden muodostumisessa ja ihmisten liittymisessä yhteen? Sukulaisuus, sosiaalinen ja kulttuurinen tausta, harrastukset, ammatti, asuinpaikka? Tässä kirjassa tarkastellaan erilaisista ihmissuhteista ystävien, tuttavien, sukulaisten, naapureiden ja työtovereiden kesken kokoonpantuja verkostoja sekä pohditaan sitä, mikä liittää ihmisiä yhteen. Kahdesta kaupungista kerätty aineisto antaa tilaisuuden vertailla perheen ja työn elämänpiirejä sekä yhteen liittymisen tapoja suomalaisessa ja venäläisessä yhteiskunnassa. Aineisto tarttuu jokapäiväisen elämän suhteisiin ja nostaa havainnollisesti esiin kulttuurisia erityispiirteitä, jotka helposti jäävät stereotyyppisten luonnehdintojen varjoon.

Ciaravolo, Massimo
En ungdomsvän från Sverige. Om mottagandet av Hjalmar Söderbergs verk i Finland 1895–1920.
Svenska litteratursällskapet i Finland & Söderbergsällskapet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 621, Söderbergsällskapets skriftserie 11.
Ekenäs 2000, 270 s.
ISBN 951-583-053-2, ISSN 0039-6842 (SLS), ISSN 1100-4304 (Söderbergsällskapet)
Nid. 160,–
Hjalmar Söderberg (1869–1941), den mest kända flanörförfattaren i svensk litteratur, skapade en suggestiv bild av sekelskiftets Stockholm med sina historietter och romaner. I Finland blev han en förebild – för att inte säga en kultfigur – för minst två generationer finlandssvenska författare, som i början av 1900-talet ville skapa en motsvarande storstadsprosa i Helsingfors. Massimo Ciaravolo, forskare i skandinavisk litteratur vid universitetet Milano, analyserar hur framför allt kretsen kring tidskriften Euterpe och de s.k. dagdrivarna mottog och influerades av Söderbergs verk.

Etnomusikologian vuosikirja 2000.
Suomen etnomusikologinen seura.
Saarijärvi 2000, 192 s.
ISSN 0783-6821
Nid. 135,–
Toimittanut Jarkko Niemi.
Sisältö: Vesa Kurkela, Ilpo Saunio ja suomalainen etnomusikologia; Markus Mantere, Etnomusikologia, etnografia ja taidemusiikin tutkimus; Taru Leppänen, Länsimainen taidemusiikki, "rotu" ja etnisyys – postkoloniaalinen viulistin identiteetti Sibelius-viulukilpailussa; Pirkko Moisala, Sukupuolen esittyminen tanssiravintolassa – reflektoiva raportti monikulttuurisesta kenttätyökokeilusta; Helmi Järviluoma, Muisti ja ääniympäristöt Euroopan kylissä; Heikki Uimonen, Kenen äänet, kenen ympäristö? Äänimaisema-tutkimuksen metodologiaa; Antti-Ville Kärjä, Meidän vahanukkemme televisiossa – suomalaisten musiikkivideoiden varhaishistoriaa; Marko Aho, "ELÄMÄÄ SUUREMMAT" – Suomi-iskelmän kuolemattomat iskelmädiskurssin antiteeseinä; Marko Niemelä, Robert Johnson, blues ja rakastamisen vaikeus: mentaalihistoriallinen katsaus deltabluesin lyriikkaan; Ewa Dahling, On Polish Folkdances and the Finnish Polska; Marko Jouste, Melodinen variointi porosaamelaisen Kaapin-Jounin joiussa; Risto Pekka Pennanen, Commercial recordings and music research.

Folket. Studier i olika vetenskapers syn på begreppet folk.
Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 626.
Ekenäs 2000, 215 s.
ISBN 951-583-059-1, ISSN 0039-6842
Nid. 160,–
Redaktör Derek Fewster.
Folket är ett centralt begrepp i det moderna samhället och används både i politisk retorik och inom många vetenskaper. Men det är ett mångtydigt begrepp, som under olika tider och i olika sammanhang har definierats och avgränsats på olika sätt. Denna bok visar hur olika vetenskaper – historia, kyrkohistoria, arkeologi, etnologi, folkloristik, konsthistoria, litteraturvetenskap, språkvetenskap, demografi och medicin – har sett på folket och vad dessa uppfattningar har betytt för vetenskapernas syn på sig själv och för samhällsutvecklingen.

Gardberg, Carl Jacob
Gamla staden i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer intill mitten av 1800-talet.
Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 625.
Helsingfors 2000, 174 s.
ISBN 951-583-058-3, ISSN 0039-6842
Sid. 240,–
Lyckliga omständigheter har bidragit till att gamla Borgå än i dag kan uppvisa prov på olika byggnadsstilar. Kvarteren kring kyrkan och rådhuset har bevarats intakta sedan 1700-talet då förödande bränder förstörde stora delar av det medeltida byggnadsbeståndet. I återuppbyggnadsarbetet av staden efter 1760 kan tydlig influens skönjas från samtida stora byggnadsprojekt i Finland. I boken skildras stadens ursprung och historia, dess befolkningsstruktur, de olika befolkningsgruppernas gårdar och hus jämte byggnadshistoria och byggnadsteknik.

Gudsöga, djävulstagg. Diktoniusstudier.
Svenska litteratursällskapet i Finland. Skrifter 619.
Helsingfors 2000, 233 s.
ISBN 951-583-051-6, ISSN 0039-6842
Nid. 160,–
Utgivna av Agneta Rahikainen, Marit Lindqvist och Maria Antas.
Författaren Elmer Diktonius (1896–1961) var en kulturell mångsysslare. Han var med om att skapa och utforma den litterära modernismen i Finland och deltog aktivt i samhällsdebatten. I sin ungdom studerade han musik och närde också drömmar om en karriär som tonsättare. I Gudsöga, djävulstagg belyser en rad framstående forskare hans mångsidiga produktion ur olika synvinklar. Vi möter såväl författaren som polemikern, journalisten, kritikern och kompositören Diktonius. I boken ingår också noterna till tio sånger komponerade av Diktonius.

Harrinvirta, Markku Olavi
Strategies of Public Sector Reform in the OECD Countries. A Comparison.
Finska Vetenskaps-Societeten - Suomen Tiedeseura. Commentationes Scientiarum Socialium 57.
Saarijärvi 2000, 216 s.
ISBN 951-653-308-6, ISSN 0355-256X
Nid. 150,–
During the last two decades developed countries have experienced a significant change in the goals, role and structures of their public sectors. Compared to the 1980's the public sector today seems to be more results-oriented, heterogeneous and market-oriented. This study examines the background and nature of this change, and especially the reform policies that different countries and governments (1980–1995) have adopted to change the course of the modern welfare state and administration. The findings of the study underline the role of political and social institutions in the process of structural transformation of the state and society.

Heikkilä-Halttunen, Päivi
Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden institutionalisoituminen ja kanonisoituminen 1940–1950-luvulla.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 781.
Pieksämäki 2000, 527 s.
ISBN 951-746-233-6, ISSN 0355-1768
Nid. 180,–
Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi kertoo, millä keinoin ja kenen toimesta lasten- ja nuortenkirjallisuus teki itsensä salonkikelpoiseksi myös kirjallisen eliitin silmissä. Teos herättää nostalgisia lukumuistoja erityisesti sodan jälkeen syntyneessä suuressa ikäluokassa. Se nostaa esiin monia aiheettomasti unohtuneita, aikanaan suosittuja lasten- ja nuortenkirjailijoita. Tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys sotienjälkeisestä suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Teos taustoittaa kiinnostavasti myös uusimmassa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa tapahtuvia muutoksia.

Heikkinen, Antero
Kirveskansa ja kansakunta. Elämän rakennusta Kuhmossa 1800-luvun jälkipuolella.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 794.
Vammala 2000, 289 s.
ISBN 951-746-217-4, ISSN 0355-1768
Sid. 160,–
Kirveskansa ja kansakunta on jatkoa Antero Heikkisen aikaisemmin julkaisemille teoksille Kirveskansan elämää ja Kirveskansan murros. Se on aiempien osien tapaan itsenäinen teos. Kirja kertoo kuhmolaisista ihmisistä aikana, jolloin Suomessa käynnistyi voimallinen uudenaikaistuminen ja alkoi rakentua suomalainen kansakunta.

Hoitotyön muistot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kansanelämän kuvauksia 52.
Hämeenlinna 2000, 384 s.
ISBN 951-746-191-7, ISSN 0453-2201
Sid. 180,–
Toimittaneet Helga Tahvanainen & Juha Nirkko.
Suomalaisen hoitotyön muistot ulottuvat 1920-luvun pitkospuilta 1990-luvun sairaalakäytäviin, sotien melskeestä kunnalliskodin rauhaan, Helsingin Lastenlinnasta Sevettijärven terveyskeskukseen. Sairaanhoitajat, perushoitajat, terveydenhoitajat, lastenhoitajat, kätilöt ja muutkin hoitotyötä tehneet kuvaavat vaiheitaan opiskeluajasta viimeiseen työpäivään. He puhuvat potilaan kohtaamisesta, tekniikan ja asenteiden kehityksestä, erilaisten työyhteisöjen rakenteesta ja siitä, miten kutsumusammatti vaikuttaa yksityiselämään.

Hosiaisluoma, Yrjö
Lauri Viljanen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 798.
Pieksämäki 2000, 405 s.
ISBN 951-746-207-7, ISSN 0355-1768
Sid. 180,–
Runoilija-professori Lauri Viljanen (1900–1984) oli vuosikymmenien ajan merkittävä vaikuttaja suomalaisessa kulttuurielämässä. Hän loi huomattavan uran sekä lyyrikkona, kriitikkona, esseistinä, tutkijana että suomentajana. Dosentti Yrjö Hosiaisluoman teos kertoo sekä Lauri Viljasen elämän, kirjallisen tuotannon että tutkijanuran vaiheista. Viileänä klassistina tunnetusta Viljasesta löytyy myös vahva romanttinen puoli. Elämä ja runous kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin.

Itkuja Karjalasta, Inkeristä, Suomesta : Laments from Karelia, Ingria, Finland
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. SKSCD 3. 2000
CD-levy 130,–
Toimittaja/Editor Anneli Asplund. Käännökset/Translations Susan Sinisalo.
Alkuperäisäänitteitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston, Suomen kielen nauhoitearkiston ja Turun yliopiston Folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkiston kokoelmista. CD-levyyn liittyy tekstivihko, jossa kerrotaan itkujen taustasta ja tallenteista. Itkuvirret ovat ikivanhaa naisten rituaalirunoutta, lauluja, jotka liittyivät elämän tärkeisiin murrosvaiheisiin. Levyllä kuullaan häiden ja hautajaisten eri vaiheissa tai vainajan muistajaisissa esitettyjä itkuja itämerensuomalaisten kansojen piiristä.

Joutsivuo, Timo & et al.
Renessanssin tiede
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tietolipas 167.
Vammala 2000, 446 s.
ISBN 951-746-220-4, ISSN 0562-6129
Nid. 160,–
Renessanssin tiede on mukaansatempaava, kiehtova kertomus eurooppalaisen tieteen värikkäästä historiasta. Renessanssin tiede laajenee teoksessa kiinnostavaksi panoraamaksi renessanssin maailmankuvasta, jossa tieteessä tapahtuneet muutokset olivat osa uuden, modernin maailman syntyä. Tieteen kentän laajentuessa sivistyneistö alkoi yliopistojen ulkopuolellakin kiinnostua tieteen maailmasta. Renessanssin tiede liittää ajan tiedemiehet ja heidän keksintönsä laajempaan historialliseen ja kulttuuriseen yhteyteensä.

Kajanto, Iiro
Latina, kreikka ja klassinen humanismi Suomessa keskiajalta vuoteen 1828
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tietolipas 169.
S.l. 2000, 328 s.
ISBN 951-746-201-8, ISSN 0562-6129
Nid. 160,–
Iiro Kajannon postuumina julkaistava Latina, kreikka ja klassinen humanismi -teos on ensimmäinen suomenkielinen klassillisen filologian asemaa ja merkitystä Suomen opillisessa kulttuurissa käsittelevä yleisesitys. Teos lähtee liikkeelle Suomen keskiajan katolisesta kulttuurista ja latinan juurtumisesta kirkon ja opetuksen kieleksi. Humanismi, joka nosti antiikin kulttuurin ja kielet esikuvakseen, siirtyi saksalaisessa muodossa uskonpuhdistuksen myötä Suomeen. Turun Akatemian perustaminen nosti klassisen filologian harrastuksen maassamme ennen näkemättömään kukoistukseen. Isonvihan jälkeen alkoi klassisen humanismin vähittäinen taantuminen Suomessa. Vuosisadan lopulla elettiin vielä uushumanismin väliaikainen nousu.

Kelkettelyeänijä eli vienankarjalaisia joikuja : Viena Karelian Yoiks
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. SKSCD 4. 2000
CD-levy 130,–
Toimittaja/Editor Maari Kallberg.
Vienankarjalainen joiku on jo hiipunut lauluperinteen laji, jota on esiintynyt pienellä alueella Vienan Karjalan länsiosassa. Joikutekstit ovat eeppisiä ja runomitaltaan vapaita, mutta joikualueen eteläosissa esiintyy myös lyyrisiä joikuja kalevalamitalla. Joikujina ovat useimmiten naiset, mutta joikujen aiheina nuoret miehet ja heidän elämäänsä liittyvät asiat: aika ennen naimisiinmenoa, sotilasaika ja myöhäisemmissä joiuissa myös juopottelu. Naiset esiintyvät joiuissa osana miesten elämää, äiteinä ja morsiaimina. Karjalaisten joikujen huomiota herättävin piirre on kertosäe, jota kutsuttiin mm. nimillä hehetys ja luikahdus.

Kilpeläinen, Hannu
Valamo – karjalaisten luostari? Luostarin ja yhteiskunnan interaktio maailmansotien välisenä aikana.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 799.
Helsinki 2000, 524 s.
ISBN 951-746-227-1, ISSN 0355-1768
Nid. 180,–
Hannu Kilpeläisen teos on ensimmäinen suomalainen tieteellinen selvitys Laatokan Valamon elämästä, merkityksestä ja asemasta 1900-luvun alun yhteiskunnallisessa kehyksessä. Kilpeläinen selvittää niin ikään Valamon keskeisen aseman karjalaisten uskonnossa kautta vuosisatojen aina Valamon esikristillistä "karjalaisten velhojen" kulttipaikan menneisyyttä myöten. Valamoa on pidetty milloin "Bysantin säteenä Pohjolassa", milloin "karjalaisen uskonnon kotilietenä" tai "turmelevan venäläisvaikutuksen" kauhistuttavana pesäkkeenä. Ortodoksisen Karjalan väestölle Valamo on ollut kuitenkin osa uskonnollista, sosiaalista ja jopa taloudellista elämää.

Kirveennummi, Anna & Räsänen, Riitta
Suomalainen kylä. Kuvattuna ja muisteltuna.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 777.
Jyväskylä 2000, 283 s.
ISBN 951-746-159-3, ISSN 0355-1768
Sid. 420,–
Suomalainen kylä tuo päivänvaloon vuosikymmeniä arkistoissa olleen tutkimusaineiston esitellen 15 kylää tai taloryhmää eri puolilta Suomea. Kylä nähdään menneen ja nykyisen vuoropuheluna: näkyvillä mutta kadonneena, lähestyttävänä ja koettavana paikkana. Kylä oli ja on maaseudun asutuksen ja sosiaalisen elämän keskus, yhteisyyden tuottaja ja säilyttäjä, lapsuuden tai suvun kotipaikka, asuttu maisema ja elinympäristö. Kylät nähdään kansatieteilijän ja taiteilijan löytöinä, rakennetun ja eletyn elämän "muistomerkkeinä", valokuvattuina ja piirrettyinä, karttoina ja näkyminä, kertomuksina ja muisteluksina.

Koivuniemi, Jussi
Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870–1939.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Bibliotheca Historica 64.
Helsinki 2000, 263 s.
ISBN 951-746-231-X, ISSN 1238-3503
Nid. 160,–
Jussi Koivuniemen teoksessa kuvataan Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalista järjestystä, sen pitkänaikavälin muutosta. Esille nousevat erityisesti teollisten suhteiden, yhdyskunnan rakenteen ja ulkoisten vaikutusten merkitys. Voidaan sanoa, että järjestystä hallitsi tasapainoilu työrauhan takaamiseen tähtäävän tehdasvallan ja työväen sosiaalisen tasavertaisuuden sekä vaikutusvallan välillä. Tässä kokonaisuudessa Nokian paperi- ja kumitehdasyhdyskunnan kehitys 1800-luvun lopun yhden tehtaan tehdaspaternalismista 1930-luvun valkoiseen tehdasvaltaan kuvaa laajemminkin tehdasyhdyskuntien järjestystä Suomessa.

Kähkönen, Esko S.
Dialogisuuden ongelma islamin esittämisessä. Falaturin ja Tworuschkan teologis-pedagogisen ohjelman tausta ja toteutuminen.
Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura. Julkaisuja 226.
Vammala 2000, 235 s.
ISBN 952-9791-40-2, ISSN 0356-9349
Nid. 110,–
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan keskeisiä lähtökohtia ja virtauksia, jotka vaikuttavat islamista välitettävään kuvaan ja kohtaamisen edellytyksiin niin islamilaisilla tahoilla kuin uskonnontutkimuksessa ja uskonnonpedagokiikassa. Pääkysymykseksi nousee, millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia liittyy islamin esittämiseen "dialogisella", ymmärtävällä tavalla. Tällaista lähestymistapaa on etsitty Falaturin ja Tworuschkan "kulttuurienvälisessä kasvatustutkimuksessa", joka on toteutettu islamilais-kristillisenä yhteishankkeena Saksassa. Hanke muodostaa merkittävän aineiston tämän tutkimuksen analyysille.

Laestadius, Lars Levi
Lappalaisten mytologian katkelmia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tietolipas 170.
Vammala 2000, 379 s.
ISBN 951-746-204-2, ISSN 0562-6129
Nid. 155,–
Toimittanut Juha Pentikäinen. Suomentanut Risto Pulkkinen.
Herätysliikejohtajana parhaiten tunnettu Lars Levi Laestadius (1800–1861) oli monipuolinen tiedemies: kasvitieteilijä, uskonnonfilosofi sekä etnografi ja mytologi. Viimemainittu rooli lienee vähiten tunnettu. Vasta nyt tieteellisesti suomeksi toimitettu Lappalaisten mytologian katkelmia jäi painamatta yli puoleksitoista vuosisadaksi. Laestadius kirjoitti saamelaisten mytologian omien kenttäkokemustensa ja ekologisen asiantuntemuksensa nojalla keskellä omaa uskonnollista murrostaan. Mytologia oli hänelle yleistä kansanuskoa, jonka asiantuntemus on noidilla erilainen kuin jokamiehen kertomuksissa.

Larjavaara, Meri
Présence ou absence de l'objet. Limites du possible en français contemporain.
Suomalainen Tiedeakatemia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Humaniora 312.
Saarijärvi 2000, 299 s.
ISBN 951-41-0889-2, ISSN 1239-6982
Nid. 140,–
Éternuer des interjections, plonger le monde du silence ou éclater une vitrine – ou admirer tout court: quels sont les procédés productifs qui permettent au verbe d'apparaître avec un schéma actanciel différent du schéma conventionnel? L'auteur s'intéresse surtout à la relation entre le schéma conventionnel et le schéma non conventionnel mais attesté, en tenant compte du fait que la langue n'existe que dans son emploi. Chemin faisant sont discutées des questions théoriques telles que les traits définitoires de la transitivité sémantique, sa relation à la présence de l'objet et la fluidité de la fonction objet.

Leppänen, Taru
Viulisti, musiikki ja identiteetti. Sibelius-viulukilpailu suomalaisessa mediassa 1995.
Suomen etnomusikologinen seura. Julkaisuja 6.
Vaasa 2000, 230 s.
ISBN 951-96171-3-2, ISSN 0785-2746
Nid. 130,–
Vuonna 1995 käyty Sibelius-viulukilpailu herätti laajaa huomiota suomalaisessa mediassa. Tutkimuksessa tarkastellaan mediassa käytyä keskustelua kulttuurisen ja feministisen musiikintutkimuksen näkökulmista. Viulisti, musiikki ja identiteetti analysoi musiikintutkimuksen ja muun musiikin kentän tietämisen tapoja pohtimalla musiikin ja viulistin identiteettien rakentumista autonomian, sukupuolen, kansallisuuden, etnisyyden ja 'rodun' käsitteiden avulla.

Lähteenoja, Pentti
Metsäpolitiikka ja verotus
Suomalainen Lakimiesyhdistys. Julkaisuja, A-sarja 226.
Jyväskylä 2000, XXVI + 348 s.
ISBN 951-855-182-0, ISSN 0356-7206
Sid. 350,–
Suomessa ei ole aiemmin julkaistu oikeustieteellistä väitöskirjaa metsäverotuksesta. Tästä johtuen aihepiiriin liittyy runsaasti voimassa olevan oikeustilan selvittämisen tarvetta. Väitöskirjassa käsitellään metsätalouden tuloverotus niin tuloverolain, maatilatalouden tuloverolain kuin myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain perusteella. Lisäksi tarkastellaan kiinteistöverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta metsätalouden kannalta. Lopuksi arvioidaan eri metsäverojärjestelmiä seuraavilla kriteereillä: veropohjan laajuus, verotuksen tehokkuus, oikeudenmukaisuus, neutraalisuus sekä vastaavuus metsäpolitiikan tavoitteisiin.

Möller, Pontus & Paulsen, Karl Johann & Knorring, Gotthard von
Ätterna Knorring
Genealogiska Samfundet i Finland & Släktföreningen von Knorring r.f. & Svenska släktföreningen von Knorring. Skrifter utgivna av Genealogiska Samfundet i Finland - Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 55.
Jyväskylä 2000, 414 s.
ISBN 952-5130-053, ISSN 0355-3175
Sid. 295,–
Innehåll: Pontus Möllers förord; Karl Johann Paulsen, Ätten von Knorring i Tyskland och Baltikum; Pontus Möller, I Sverige och Finland introducerade ättegrenar; Pontus Möller, Den svenska ointroducerade ättegrenen von Knorring; Gotthard von Knorring, Knorring-vapet.

Naurava työläinen, naurettava työläinen. Näkökulmia työväen huumoriin.
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 13.
Saarijärvi 2000, 220 s.
ISBN 951-98296-1-X, ISSN 0782-2332
Nid. 80,–
Toimittaneet Joni Krekola, Kirsti Salmi-Niklander ja Johanna Valenius.
Artikkelit: Vesa Kurkela, Työväeniltamat, valistus ja karnevaali; Kustaa H. J. Vilkuna, Herranperkeleet ja nakumannit. Säätyläistön ja rahvaan välinen ristiriita suomalaisessa kansanomaisessa huumorissa 1550 - 1850; Anne Heimo, "Se oli simmost sukkelaa aikaa". Mikä sammattilaisia vuodessa 1918 naurattaa? Tuija Saarinen, Heikan Jussi. Katsaus kyläsuutarin huumoriin; Katja Laitinen, Naurettavan surkeaa kyykkimistä. Mansikanpoimintakokemukset humoristisena työpaikkafolklorena; Anu-Hanna Anttila, "Ja tahmeeta on kuin Konosen kävely..." Työläismiehen rekonstruointi rituaalien avulla; Johanna Valenius, "We don't use the word 'Republican' in this house!". Luokan ja sukupuolen politiikkaa amerikkalaisessa tilannekomiikassa; Mikko Laitamo, Luokkanaurua valkokankaalla; Hannu Salmi, "Mä joka päivä töitä teen". Suomalaisen iskelmän työläinen 1950-luvulta 1980-luvulle.

Nautica Fennica 2000 : The Maritime Museum of Finland. Annual Report
Museovirasto & Suomen Merihistoriallinen Yhdistys.
Vammala 2000, 125 s.
ISBN 951-616-062-X, ISSN 1235-9122
Nid. 100,–
Toimittajat /Editors Ismo Malinen et al.
Nautica Fennica 2000 tarjoaa niin hylyistä kuin merihistoriasta kiinnostuneille tietoa Suomen rannikon hylyistä ja niiden tutkimuksesta. Teoksessa on artikkeli vuoden 1999 kohutuimmasta hylkylöydöstä Suomessa, vuonna 1771 uponneesta hollantilaisesta Vrouw Mariasta, Linjalaiva Kronprins Gustav Adolfista ja Perniön Yliskylän venepolttohaudasta.

Oppiminen ja työ
Kansanvalistusseura & Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Aikuiskasvatus 2000,4.
Vaasa 2000, 125 s.
ISSN 0358-6197
Nid. 45,–
Päätoimittaja Reijo Raivola.
Artikkelit: Reijo Miettinen, Konstruktivistinen oppimisnäkemys ja esineellinen toiminta; Päivi Tynjälä & Kaija Collin, Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkökulmia; Osmo Kivinen & Heikki Silvennoinen, Koulussa ja työssä oppimisen ehdot ja mahdollisuudet; Annikki Järvinen & Esa Poikela, Työssä oppimisen refleksiivisyys ja kontekstuaalisuus; Terttu Tuomi-Gröhn, Työssä oppimisen teoreettisia lähtökohtia. Katsaus erilaisiin transfer-käsityksiin; Petri Haltia, Näyttötutkintojen vaatimusten määräytyminen. Mitä työssä opitusta tunnustetaan?

Pantti, Mervi
"Kansallinen elokuva pelastettava". Elokuvapoliittinen keskustelu kotimaisen elokuvan tukemisesta itsenäisyyden ajalla.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 774, Suomen elokuva-arkiston julkaisuja.
Helsinki 2000, 520 s.
ISBN 951-746-157-7
ISSN 0355-1768
Nid. 180,–
Viime vuosikymmeninä elokuvapolitiikka on saanut mediassa osakseen vähintäänkin yhtä paljon huomiota kuin kotimaiset ensi-illat. Yhtenä keskustelun aiheena on ollut, millaisia elokuvia valtion varoilla tulisi tukea. Valtion elokuvapalkintojärjestelmän käynnistäminen 1961 merkitsi elokuvan virallista hyväksymistä täysi-ikäiseksi taiteeksi. "Kansallinen elokuva pelastettava" asettaa tehtäväkseen selvittää itsenäisyyden ajalta, mitä merkityksiä kotimaiseen elokuvaan on elokuvan tukemista koskevassa keskustelussa liitetty ja miten nuo merkitykset ovat muuttuneet ajan mukana.

Paulaharju, Samuli
Metsän satua ja totta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Helsinki 2000. 2. p., 32 s.
ISBN 951-746-236-0
Nid. 20,–
Jälkipuhe Pekka Laaksonen.
Samuli Paulaharjun viehättävä runokirjanen ilmestyi vuonna 1945, postuumina, vuosi kirjailijamestarin kuoleman jälkeen. Se oli tarkoitettu muistoksi lastenlapsille ja samalla myös ystävien lapsille.

Paulaharju, Samuli
Tunturien yöpuolta. Vanhoja tarinoita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.
Jyväskylä 2000, 152 s.
ISBN 951-746-174-7
Nid. 53,–
Samuli Paulaharju oli perinteenkeräämisen suurmies, tallentaja, suurenmoinen kertoja. Hänen teoksissaan nähty ja näkijä ovat molemmat täydesti läsnä. Siirtymistään tarinantallentajasta tarinankertojaksi Paulaharju perusteli puhumalla halustaan "ymmärtää ja sanoa julki Lapin elämää vanhalta tarulliselta, pakanalliselta pohjalta". Paulaharjun kieleltäänkin tunturituulena viuhuva kerronta poraa syvälle ikiaikaisimpaan Lappiin.

Paulinus (Lillienstedt), Johannes
Magnus Principatus Finlandia. Suomen suuriruhtinaskunta. Vuonna 1678 pidetyn kreikankielisen runopuheen editio, runosuomennos, suorasanainen käännös sekä tausta ja selitykset.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 784.
Pieksämäki 2000, 254 s.
ISBN 951-746-193-3, ISSN 0355-1768
Sid. 180,–
Toimittaneet Tua Korhonen, Teivas Oksala & Erkki Sironen.
Magnus Principatus Finlandia (Suomen Suuriruhtinaskunta) on kansalliskirjallisuutemme ensimmäinen merkittävä runomuotoinen Suomen kuvaus. Maaliskuussa 1678 runopuheen esitti Upsalan yliopistossa klassiseksi kreikaksi sen laatija, vain 22-vuotias suomalainen Johan Paulinus. Finlandia kuvailee monipuolisesti Suomen luontoa, suomalaisten luonnetta, elämää, uskontoa, sotamainetta – Turun Akatemiaakaan unohtamatta. Lopussa rukoillaan maalle rauhaa ja Kaarle XI:lle suojelusta.

Siiskonen, Harri
Myrkyttäkää, ruiskuttakaa, hävittäkää... Ruotsalaisten ja suomalaisten maatalouden ammattilehtien kasvinsuojeluvalistus 1940–1980.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Historiallisia Tutkimuksia 209.
Vammala 2000, 211 s.
ISBN 951-746-211-5, ISSN 0073-2559
Nid. 160,–
Toisen maailmansodan aikana kehitetyt uudet kasvinsuojeluaineet olivat osaltaan vauhdittamassa tehomaatalouden läpimurtoa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Maatalouden ammattilehdistä tuli ensivaiheessa tärkeä kasvinsuojelutietouden levityskanava viljelijöille. Torjunta-aineista välitettiin pelkästään positiivista kuvaa aina 1950-luvun lopulle saakka. Luonnonsuojelutahojen ja kriittisten tutkijoiden kiinnostuminen kemiallisten kasvinsuojeluaineiden aiheuttamista terveys- ja ympäristöhaitoista pakotti ammattilehdet tarkistamaan kasvinsuojeluvalistuksen sisältöä ja tavoitteita. Kasvinsuojelukysymykset yhteiskunnallistuivat ja politisoituivat ammattilehtienkin palstoilla.

Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 3. R-Ö.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.
Jyväskylä 2000, 503 s.
ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768
Sid. 453,–
Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen.
Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä on yhteensä yli 9000 sana-artikkelia. Kolmannessa ja viimeisessä osassa selvitetään sanojen taustaa välillä raadella – öylätti. Artikkeleissa esitellään hakusanan keskeisiä johdoksia, sanojen erikoismerkityksiä sekä esiintymistä murteissa ja kirjakielemme eri kehitysvaiheissa. Lainasanoista ilmoitetaan lähdekieli ja vastaava lähtömuoto. Kunkin artikkelin lopussa oleva kirjallisuusviitteistö antaa tiivistetyn katsauksen sanan tutkimushistoriaan ja ohjaa tarvittaessa alkuperäislähteille.

Suutari, Pekka
Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana.
Suomen etnomusikologinen seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 7, Ruotsinsuomalaisten arkiston julkaisuja 4.
Helsinki 2000, 319 s.
ISBN 91-971351-3-5, ISSN 0785-2746
Nid. 130,–
Teos kertoo siitä, mistä harvemmin puhutaan: ruotsinsuomalaisesta tanssimusiikista, sen vastaanotosta, historiasta ja nykypäivästä. Tekijä on itse mukana Göteborgin ruotsinsuomalaisten tansseissa, haastattelee yleisöä, kuuntelee musiikkia, sukeltautuu ennakkoluulottomasti hänelle itselleen alunperin vieraaseen ympäristöön. Tuloksena on pioneerityö, joka kertoo ruotsinsuomalaisen tanssimusiikin sukupolvia ylittävästä merkityksestä, muusikoiden soittomotiiveista ja ruotsinsuomalaisten itse tuottamista äänitteistä, joissa "hiki haisee ja haitari soi".

Teivainen, Teivo
Enter Economy, Exit Politics. Transnational Politics of Economism and Limits to Democracy in Peru.
Valtiotieteellinen yhdistys.
Helsinki 2000, 304 s.
ISBN 951-98514-0-2, ISSN 0785-1928
Nid. 120,–
This book deals with situations where many politically relevant decisions are made in institutions and contexts that are defined as economic. It analyzes the restrictions to democratic politics that this kind of economism tends to constitute or reproduce. The analysis builds on existing approaches to capitalist globalization, especially world-systems analysis and transnational historical materialism. Compared to these approaches, however, the focus is more on normative issues, in particular on how the sphere of validity of democratic norms is limited. In this task, critical and democratic theories provide important analytical insights.

Tiede ja Ase 58
Suomen Sotatieteellinen Seura.
Jyväskylä 2000, 226 s.
ISSN 0358-8882
Nid. 115,–
Toimituskunta Ilkka Ranta et al.
Sis. mm.: Juhani Kaskeala, Suomi eurooppalaisessa kriisinhallintaoperaatiossa; Klaus Törnudd, Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muuttuminen; Vesa Nissinen, Sotilasjohtamisen tutkimuksesta ja koulutuksesta; Kaarle Törrönen, Valmiuslain toimivaltuusesitysten perustelemisen ja perustelujen retoriikasta; Alpo Juntunen, Geopolitiikka – perusta Venäjän aatteelle; Stefan Forss, Venäjän ydinaseopin erityispiirteet; Aki Huhtinen, Tietoyhteiskunta ja -sodankäynti; asioiden ja ihmisten johtamisen integraatio; Kauko I. Rumpunen, Molotovin-Ribbentropin salaisen sopimuksen salaisuudesta.
(Koonnut R. M.)