Uutta Tiedekirjassa 2000/1
Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille Toimittanut SuviSirkku Talas.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 756.
Jyväskylä 1999, 341 s.
ISBN 951-717-978-2
ISSN 0355-1768
Sid. 186,-
”Elämä on väliin sellainen, että se vaatii kaikki voimat”, huokaa 85-vuotias Aino Sibelius kirjeessään. Hänen pitkään elämäänsä mahtui harvinaisen paljon; suurta onnea, mutta myös raskaita surun jaksoja. Aino Sibelius (1871-1969) syntyi Elisabeth ja Alexander Järnefeltin suomenmieliseen kulttuurikotiin. Avioliitossaan Jean Sibeliuksen kanssa Aino joutui paljolti vastaamaan käytännön asioista. Taloudenhoito, koulun pito perheen tyttärille, puutarhatyöt, kirjeenvaihto, kutsujen emännöinti ja yhteyksien hoito sukulaisiin jäi Aino Sibeliuksen vastuulle. Arjen vastapainoksi seurattiin tarkasti musiikkielämää, tavattiin naapureita Tuusulan taiteilijayhteisössä, ja Aino Sibelius osallistui mahdollisuuksien mukaan myös miehensä ulkomaanmatkoille. Tähän kokoelmaan on koottu Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille. Eniten viestejä on 1880-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuvuosiin. Kirjeet kertovat Suomen taiteen kultakaudesta, itsenäistyvän maan vaikeista vuosista ja taiteilijayhteisön elämästä. Ennen kaikkea ne kuitenkin kertovat sukulaisistaan huolta kantavasta lämpimästä ihmisestä, jonka kasvaminen nuoresta neidosta suurperheen äidiksi ja suuren säveltäjän puolisoksi ja tukijaksi ei aina ollut helppoa.
Ajatus 56. Suomen Filosofisen Yhdistyksen
Vuosikirja. Päätoimittaja Heta Gylling.
Suomen Filosofinen Yhdistys.
Vammala 1999, 280 s.
ISBN 951-9264-37-X
ISSN 0355-1725
Nid. 95,-
Suomen Filosofinen Yhdistys vietti 125-vuotisjuhliaan Helsingissä 17.-18.10.1998. Tässä niteessä julkaistaan juhlan kunniaksi järjestetyn kollokvion ”Näkökulmia suomalaisen filosofian historiaan” esitelmiä. Ajatuksen 56. nide sisältää lisäksi tavanomaiseen tapaan erilaisia filosofisia teemoja käsitteleviä artikkeleita. Mukana on myös Filosofisen Yhdistyksen kokousesitelmiä ja filosofian alalta tohtoriksi väitelleiden suomalaisten väitösluentoja.
Canth, Minna
Kauppa-Lopo. Agnes.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.
Tampere 1999, 156 s.
ISBN 951-746-123-2
Nid. 43,-
Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen. Editor Matti
Huurre.
The Finnish
Antiquarian Society & The Archaeological Society of Finland.
Jyväskylä 1999, 377 s.
ISBN 951-9057-36-6
Nid. 200,-
Ari Siiriäinen is
professor of archaeology at the
University of Helsinki, Finland. For his 60th birthday on November
16, 1999, his friends, colleagues, and students along the decades wanted to
congratulate him with this book. The book contains 32 articles on archaeology,
cultural anthropology and geology from Finland and all around the world.
Etnomusikologian vuosikirja 1999. Toimittanut Jarkko Niemi.
Suomen etnomusikologinen seura.
Helsinki 1999, 155 s.
ISSN 0783-6821
Nid. 135,-
Vuosikirja sisältää mm. artikkelit: Some results of a computerized comparative analysis of the Balto-Finnic runotunes; Shamanism and folk music as ethnosurvival factors; The experience of ethnological reconstruction of Nenets shamanistic ritual on the topic “prediction of the future”; Musiikkitekstit, kontekstit ja populaarimusiikin tutkimus; 1800-luvun sointikuva ja populaarimusiikki: lähtökohtia varhaisen populaarimusiikin soinnin tutkimiseen; Unto Mononen, Olavi Virta ja tango Suomen kansan valittuina; Radio työpaikan äänimaisemassa.
Harrison, Edward
Yön pimeys. Maailmankaikkeuden arvoitus. Suomennos Hannu Karttunen.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Julkaisuja 71.
Jyväskylä 1999, 333 s.
ISBN 952-5329-00-3
Sid. 195,-
Yötaivaan pimeyden voi jokainen paljain silmin havaita, mutta taivaan mustuus on kuitenkin ollut tähtitieteilijöille arvoitus. He ovat kauan pohdiskelleet pimeän yötaivaan arvoitusta ja esittäneet monia mielenkiintoisia ratkaisuja.Mikäli maailmankaikkeus on ääretön ja täynnä tähtiä, yötaivaan pitäisi loistaa kauttaaltaan kirkkaana. Miksi se on kuitenkin musta? Edward Harrison tutkii Yön pimeydessä -teoksessa maailmankaikkeuden arvoituksen johtolankoja – ja esittää elegantin ratkaisunsa ongelmaan.
Heininen, Simo
Mikael Agricola raamatunsuomentajana.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 761.
Vammala 1999, 301 s.
ISBN
951-746-112-7
ISSN 0355-1768
Nid. 165,-
Mikael Agricolan kirjallinen toiminta keskittyi Raamatun suomentamiseen. Pääteos, suomenkielinen Uusi testamentti, ilmestyi painosta kahdenkymmenen vuoden työn jälkeen 1548. Tämän lisäksi Agricola suomensi noin neljänneksen Vanhasta testamentista. Tämä tutkimus selvittää, miten Agricola suomensi Raamattua. Mitä pohjatekstejä hänellä oli käytössään? Käänsikö Agricola mieluiten kreikasta, latinasta, saksasta vai ruotsista? Millaisia virheitä hän teki ja mistä ne johtuivat? Miten sanatarkka käännös on? Minkä tasoinen on ensimmäinen raamatunsuomennos? Tutkimuksen lähdepohjana ovat Agricolan 1544 ilmestyneen rukouskirjan 127 raamatullista tekstiä. Agricola julkaisi lähes puolet näistä teksteistä myöhemmin uudestaan. Aineisto antaa siten mahdollisuuden tarkastella, miten hän muokkasi ja paranteli aikaisempaa suomennostaan.
Helkkula-Lukkarinen, Mervi
Construction de la
scène d'énonciation dans À la recherche du temps perdu.
Société
Néophilologique. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki LVII.
Espoo 1999, 283 s.
ISBN 951-9040-10-2
ISSN 0355-0192
Nid. 215,-
Hippokrates. Suomen Lääketieteen Historian Seuran 16. vuosikirja. Päätoimittaja Ilkka Alitalo.
Suomen Lääketieteen Historian Seura - Finlands Medicinhistoriska Sällskap.
Rauma 1999, 178 s.
ISSN 0781-5859
Nid. 90,-
Suomen Lääketieteen Historian Seuran 16. vuosikirja on aihepiiriltään monipuolinen. Siinä tarkastellaan suomalaista tautinimistöä, esitellään kirurgian, sairaanhoidon, eläinlääkinnän ja hammaslääketieteen sekä Viron farmasian uranuurtajien elämäntyötä. Kielitieteilijä ja sukututkija kirjoittavat yhteyksistään lääketieteeseen, tutkija Galenoksen auktoriteetistä renessanssin lääketieteessä. Artikkelit Töölön terveyslähteen historiasta ja Savon rahvaan ravitsemuksen tilasta palauttavat mieleen entisaikojen hoitomenetelmät ja elämän niukkuuden.
Hoppu, Petri
Symbolien ja sanattomuuden tanssi. Menuetti Suomessa 1700-luvulta nykyaikaan.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 767.
Vammala 1999, 497 s.
ISBN
951-746-144-5
ISSN 0355-1768
Nid. 185,-
Menuetti on vanhimpia tunnettuja tansseja Suomessa. Aurinkokuninkaan hovista se löysi tiensä suomalaisiin talonpoikaistupiin 1700-luvulla, ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla se on säilynyt elävänä perinteenä paikoin meidän päiviimme asti. Petri Hopun teoksessa tutkitaan menuetin kahtalaista luonnetta: se on ollut yhtäältä seremoniallinen ja arvokas tanssi, mutta toisaalta myös vauhdikas ja improvisoitu tanssi. Hoppu lähestyy menuettia ennen kaikkea sosiaalisena ilmiönä, joka on ollut olennainen osa ruumiillisesti rakentunutta todellisuutta. Tutkimuksen perustana ovat historialliset dokumentit, ennen kaikkea perinnearkistojen tallenteet, ja hänen oma kenttätyönsä.
Hyytiä, Osmo
Karjalais-Suomalainen neuvostotasavalta 1940-1956. Kansallinen tasavalta?
Suomen historiallinen seura.
Tampere 1999, 210 s.
ISBN 951-710-114-7
Nid. 150,-
Karjalais-Suomalaisesta neuvostotasavallasta on tiedetty hyvin vähän. Se perustettiin heti talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940. Uuteen tasavaltaan liitettiin lähes kokonaisuudessaan Suomen rauhanteossa luovuttamat alueet. Sen johtoon tuli useita Terijoen hallituksen jäseniä. Tasavalta likvidoitiin ja liitettiin Venäjän federatiiviseen neuvostotasavaltaan pian Porkkalan palautuksen jälkeen heinäkuussa 1956. Mikä oli Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan kiireisen perustamisen perimmäinen tarkoitus ja miten se liittyi Suomen ja Neuvostoliiton vaihteleviin suhteisiin? Oliko Karjalais-Suomalainen neuvostotasavalta ”kansallinen tasavalta”? Kansallinen väestö – suomalaiset, karjalaiset, vepsäläiset – oli koko tasavallan olemassaolon ajan vähemmistönä. Miten Suomen ja Neuvostoliiton suhteet vaikuttivat tasavallassa noudatettuun kansallisuuspolitiikkaan? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Osmo Hyytiän Petroskoin ja Moskovan arkistojen materiaaliin perustuvassa tutkimuksessa.
Häkkinen, Sakari
Köyhät kerettiläiset. Ebionit kirkkoisien teksteissä.
Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura. Julkaisuja 223.
Vammala 1999, 341 s.
ISBN
952-9791-37-2
ISSN 0356-9349
Nid. 100,-
Kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa. Tutkijoita on jatkuvasti askarruttanut kysymys ensimmäisten ”kristittyjen” uskosta. Mitä he ajattelivat Jeesuksesta? Pitivätkö he häntä neitseestä syntyneenä Jumalana? Vastausta tähän kysymykseen on jo 1800-luvun lopulta haettu kirkkoisien kirjoituksista, jotka kertovat juutalaiskristityistä. Yksi kirkkoisien juutalaiskristityistä käyttämä nimitys on ’ebionit’, suomeksi ’köyhät’. Kristinuskon kannalta juutalaiskristillisyyden tutkimus on erityisen haasteellista, sillä kirkkoisät pitivät ebioneja kerettiläisinä. Sakari Häkkisen tutkimus on ensimmäinen suomenkielinen ebioneista kirjoitettu monografia. Se valaisee kristinuskon pääuoman kehitystä kolmen vuosisadan aikana yhä kauemmas juutalaisista juuristaan. Teos haastaa lukijan kysymään kristinuskon perusteita ja pohtimaan muutoksen ja uudistumisen välttämättömyyttä. Lisäksi se auttaa ymmärtämään juutalaisuuden ja kristinuskon välistä suhdetta.
Kaila, Lauri
A revision of the
Nearctic species of the genus Elachista s.l. III. The bifasciella, praelineata, saccharella
and freyerella groups (Lepidoptera, Elachistidae).
Finnish Zoological and
Botanical Publishing Board. Acta Zoologica Fennica 211.
Vammala 1999, 235 s.
ISBN 951-9481-56-7
ISSN 0001-7299
Nid. 411,-
Kaksi tietä nykyisyyteen. Tutkimuksia kirjallisuuden, kansallisuuden ja kansallisten liikkeiden suhteista Suomessa ja Virossa. Toimittaneet Tero Koistinen et al.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 755.
Pieksämäki 1999, 418 s.
ISBN
951-746-073-2
ISSN 0355-1768
Nid. 165,-
Kaksi tietä nykyisyyteen on monitieteellinen antologia kansallistunteesta, kansallisista liikkeistä ja nationalismista. Teoksen pääpaino on kirjallisuuden ja kansallisten liikkeiden välisissä suhteissa Suomessa ja Virossa. Artikkeleissa on käsitelty laajasti myös kansallisuuskysymyksiin liittyviä viimeaikaisia teorioita. Suomalaiset ja virolaiset tutkijat ovat lähestyneet kohteitaan kirjallisuuden, historian, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Kokoelma kattaa aikakauden 1800- luvun ”kansallisesta heräämisestä” lähelle nykypäivää, EU-Suomeen ja Viron ”laulavaan vallankumouksen” asti.
Kalevalan hyvät ja hävyttömät. Toimittaneet Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 746.
Rauma 1999, 175 s.
ISBN
951-746-089-9
ISSN 0355-1768
Nid. 188,-
Oliko Väinämöinen sankari vai luuseri? Miksi Kyllikki lähti kylille? Miksi Louhi ei kelvannut itsenäistyvän Suomen ja kansallistunnon puolustajaksi? Minkälainen kansanrunotausta on Kullervon tarinalla? Oliko Lemminkäinen todellakin naistenmies vai sittenkin vain äidin helmoihin takertunut peräkamarin poika? Kalevalan hyvät ja hävyttömät luonnehtii eepoksen keskeisiä henkilöitä. Tässä ’Kalevalan kuka kukin on´-teoksessa tarkastellaan kulttuurimme myyttisistä vaikuttajista esitettyjä tieteellisiä, poliittisia ja taiteellisia tulkintoja. Ne valaisevat sekä eeposta että sen tulkitsijoita ja paljastavat Kalevalasta seikkoja, jotka vaikuttavat myös nykylukijan maailmankuvassa. Toisin silmin katsoen voi kyllikkejä, lemminkäisiä, kullervoja ja ainoja nähdä myös omassa kodissaan tai ainakin naapurissa.
Kivi, Aleksis
Nummisuutarit. Komedia
viidessä näytöksessä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.
Tampere 1999, 146 s.
ISBN 951-746-128-3
Nid. 43,-
Kuure, Tapio et al.
Kutsuuko yhteiskunta? Nuoret jäsenyyksiä lunastamassa ja haastamassa.
Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto. Julkaisuja 10.
Helsinki 1999, 222 s.
ISBN 951-96930-9-2
Nid. 100,-
Nuoret elävät jäsenyyksien ruuhkassa. Nyky-yhteiskuntaan kiinnittymisen elementit muotoutuvat jännitteisessä tilassa, jota leimaa yhtäältä joustavuus, toisaalta kova kamppailu sosiaalisesta tunnustuksesta ja osallisuudesta. Tässä kirjassa puretaan nuorten jäsenyyksien lunastamista koskevia yhteiskunnallisia ehtoja sekä arkipäivän kokemuksia. Kirja tarjoaa monisärmäisen näkökulman siihen maisemaan, jossa nuorten yhteiskuntakelpoisuus rakentuu.
Leino, Eino
Tuonelan joutsen. Sota valosta. Väinämöisen kosinta. Karjalan kuningas.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.
Pieksämäki 1999, 301 s.
ISBN 951-746-126-7
Nid. 82,-
Manner, Olli
Kaukoputket. Käyttäjän opas. 2. laajennettu painos.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Julkaisuja 53.
Tallinna 1999, 208 s.
ISBN
951-9269-75-4
ISSN 0357-7937
Nid. 89,-
Miten kaukoputki toimii? Millainen on Newton-peilikaukoputki? Miten löydän Andromedan galaksin? Näkyvätkö Jupiterin kuut? Voinko valokuvata tähtiä kaukoputken avulla? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä oppaasta. Tähän toiseen laajennettuun painokseen on lisätty vasta-alkajille tarkoitettuja osia. Kirjassa kerrotaan kuinka harrastajan kaukoputket toimivat ja miten niitä käytetään tähtitaivaan kohteiden havaitsemiseen. Opas sopii niin aloittelijalle kuin hieman kokeneemmallekin kaukoputken käyttäjälle.
Mielikäinen, Aila
Mikkelin seudun murrekirja.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 764 & Kotiseudun murrekirjoja 15.
Jyväskylä 1999, 352 s.
ISBN 951-746-132-1
ISSN 0355-1768
Sid. 180,-
”Sitte on jo kauva…” , sanotaan Mikkelin seudulla eteläsavolaisittain menneistä tapahtumista. Eli siitä on kauan, kun Mikkelissä pidettiin pestuumarkkinoita, Hirvensalmea kiersivät täintappajat, ristiinalaiset kävivät yökengässä ja anttolalaisilla oli yhtiöhärkä. Ja kauan on siitäkin, kun nälkä ajoi ihmisiä mieron tielle tai kesätöitä haettiin Inkeristä saakka. Tästä kaikesta kertovat Mikkelin seudun murrekirjassa vanhat eteläsavolaiset, joiden haastatteluja on ehditty 1960- ja 1970-luvulla nauhoittaa arkistoihin. Kertojia on yhteensä 29, ja vanhimmat ovat syntyneet 1870-luvulla. Muisteltavina eivät ole vain oman elämän aikaiset tapahtumat, vaan myös vanhemmilta ja isovanhemmilta kuullut tarinat.
Namsarai ja muita matkaesseitä Kansanvalistusseuran kalentereista autonomian ajalta. Toimittanut Anneli Kajanto.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 754.
Pieksämäki 1999, 191 s.
ISBN 951-746-102-X
ISSN 0355-1768
Sid. 146,-
Vuonna 1874 perustettu Kansanvalistusseura alkoi julkaista kalenteriaan vuonna 1881. Kalenteri ilmestyi liki 80 vuoden ajan, viimeinen julkaistiin vuonna 1957. Kalenterista tuli nopeasti suosittu. Kalenteriosuuden lisäksi mukana oli ajankohtaisia artikkeleita ja syventäviä esseitä mitä moninaisemmista aiheista. Kirjoittajiksi saatiin oman aikansa nimekkäimpiä asiantuntijoita. Tähän kirjaan on koottu Kansanvalistusseuran kalentereissa vuosina 1881-1917 julkaistuja matkakuvauksia ja maantieteellisiä esseitä. Niissä kerrotaan suomalaisten tutkimusmatkoista ja löytöretkistä, suomalaisten siirtolaisten elämästä niin Siperiassa kuin Amerikassa sekä matkoista jo kadonneessa Suomessa. Kirjoittajina ovat mm. A. J. Mela, Teuvo Pakkala, Väinö Salminen ja Into K. Inha. Teoksessa on artikkeleiden alkuperäinen kuvitus.
Nenonen, Markku
Elokuvatarkastuksen synty Suomessa
(1907-1922).
Suomen historiallinen seura. Bibliotheca historica 46.
Helsinki 1999, 231 s.
ISBN 951-710-118-X
ISSN 1238-3503
Nid. 150,-
Sensuurilla ja ennakkotarkastuksella on aina huono kaiku, sillä niillä pyritään rajoittamaan tai estämään jotakin. Mutta miksi sensuuria sitten ylipäätään on ja kuka sitä tarvitsee. Tämä kirja antaa vastauksen siihen miksi ja milloin elokuvia ryhdyttiin tarkastamaan etukäteen myös Suomessa. Samalla kirjasta selviää miten Suomen tarkastushistoria poikkeaa kansainvälisestä kehityksestä. Elokuvatarkastus sidotaan osaksi laajempaa suomalaista yhteiskuntaa. Tarkastushistoria osoittaa, että elokuvatarkastuksen synty on sidoksissa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, jonka juuret ovat 1880-luvun Suomessa. Kirjassa on elokuvatarkastuksen syntyvaiheiden lisäksi selvitetty varhaiskauden elokuvan kehitystä.
Nurmi, Arja
A Social History of
Periphrastic DO.
Société
Néophilologique. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki LVI.
Espoo 1999, 222 s.
ISBN 951-96030-9-3
ISSN 0355-0192
Nid. 200,-
Oikarinen, Jarmo
The Middle East in
the American Quest for World Order. Ideas of Power, Economics, and Social Development in United States
Foreign Policy, 1953-1961.
Finnish Historical
Society. Bibliotheca historica 47.
S.l. 1999, 277 s.
ISBN 951-710-117-1
ISSN 1238-3503
Nid. 150,-
The Middle East in the
American Quest for World Order offers a reappraisal of the American conception
of a world order – beliefs and assumptions regarding potential international
harmony – and its influence on American foreign policy during the presidency of
Dwight D. Eisenhower from 1953 to 1961. Placed at the intersection of political
history and the history of ideas – between ideas and political action – this
study explores the idea of a world order as it can be discerned in the actual
political decision-making of U.S. foreign policy toward the Middle East. It
presents an account of a critical period in American foreign relations, and
offers keys to understanding the American conception of a world order, which
remains relevant to the present day.
Pakkala, Teuvo
Lapsia. Pikku ihmisiä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.
Tampere 1999, 187 s.
ISBN 951-746-127-5
Nid. 53,-
Palander, Marjatta
Savonlinnan seudun murrekirja.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 749.
Hämeenlinna 1999, 380 s.
ISBN 951-746-111-9
ISSN 0355-1768
Sid. 190,-
Savonranta, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju ja Sääminki (nykyinen Savonlinna) muodostavat Savonlinnan seudun murreryhmän. Vuosisatojen ajan Savonlinnan seutu oli Ruotsin ja Venäjän raja-aluetta, mikä osaltaan vaikutti eräänlaisen sekamurteiston syntyyn. Savonlinnan seudun murrekirjassa esittäytyvät nyt ennestään vähän tunnetut Itä-Savon murteet. Murrenäytteet on valikoitu Suomen kielen nauhoitearkiston äänitteistä. Pääpaino on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyneiden kielessä. Kirjassa on kertomuksia Puruveden nuottapyynnistä, tuulastuksesta ja selkäsiiman pidosta. Kirjan kertojilla on myös muistikuvia laivanrakennuksesta ja kauppamatkoista vesiteitä myöten aina Pietariin asti. Kertojat muistelevat lisäksi entisajan maanviljelys- ja kotitaloustöitä, metsästystä, juhlapyhien viettoa ja tautien parantamista. Myös taiat ja kummitukset ovat synnyttäneet monta tarinaa.
Palander-Collin,
Minna
Grammaticalization
and Social Embedding. I
THINK and METHINKS in Middle and Early
Modern English.
Société
Néophilologique. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki LV.
Espoo 1999, 294 s.
ISBN 951-96030-8-5
ISSN 0355-0192
Nid. 215,-
Where does grammar
come from? Do different social groups or men and women have different grammars?
These are some of the questions addressed in this work exploring the process of
grammaticalization, or the development of grammatical items in their social and
communicative context. The study is based on the computerized Corpus of
Early English Correspondence (1417-1681), which provides a relatively informal
setting for the study of language variation and change within the framework of
historical sociolinguistics.
Pekkanen, Tuomo - Pitkäranta, Reijo
Nuntii Latini. Latinankieliset uutiset. News in Latin V.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 769.
Vammala 1999, 254 s.
ISBN
951-746-135-6
ISSN 0355-1768
Nid. 125,-
Jo kymmenen vuotta Yleisradion Nuntii Latini on ihastuttanut latinisteja ympäri maailmaa. Se on tuonut arvoituksellisen latinalaisen säväyksen muutoin aika suoraviivaiseen pohjoiseen kuvaan Suomesta ja suomalaisista. Usein kysytäänkin, miksi tätä tehdään juuri Suomessa? Erään vastauksen esitti saksalainen sanomalehti Die Welt pääkirjoituksessaan heinäkuussa 1999. Lehti kertoi, että vaikka eräiden EU-kokousten kielivalinnoista jouduttiin keskustelemaan, Suomen puheenjohtajuus -verkkosivuilla oli myös latinankielinen viikkokatsaus. Lehden mukaan ”Euroopan reunalla sijaitseva maa voisi tuskin paremmin osoittaa yhteytensä Eurooppaan ja sen perinteisiin.” Latinaa sylimikrolla, latinitas et ordinatrum portabile: suomalaiset antavat hienovaraisesti ymmärtää että nykyajan Suomen perustana ovat perinteet, joita edelleen halutaan vaalia.
Rakenteita. Juhlakirja joka omistetaan Eeva Maija Viljolle hänen 60-vuotispäivänään 9. joulukuuta 1999. Strukturer. Festskrift tillägnad Eeva Maija Viljo på hennes 60-årsdag den 9 december 1999. Toimittaja/Redaktör Hanna Pirinen.
Taidehistorian seura - Föreningen för konsthistoria. Taidehistoriallisia tutkimuksia. Konsthistoriska studier 21.
Jyväskylä 1999, 138 s.
ISBN 951-97900-3-9
ISSN 0355-1938
Nid. 150,-
Raninen-Siiskonen, Tarja
Vieraana omalla maalla.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toimituksia 766.
Vammala 1999, 387 s.
ISBN
951-746-140-2
ISSN 0355-1768
Nid. 165,-
Talvi- ja jatkosota koskettivat syvästi suomalaisia. Sotien seurauksena yli 430 000 suomalaista joutui jättämään kotiseutunsa; monet jopa kahdesti. Suurimman siirtoväen ryhmän, lähes 407 000 henkeä, muodosti ns. karjalainen siirtoväki. Tutkimuksessa tarkastellaan karjalaisen siirtoväen muistelukerrontaa; millaisena koti-Karjala näyttäytyi vuosikymmenten päästä, kuinka uusilla asuinpaikoilla oli karjalaiset otettu vastaan, miten oli sopeuduttu ja synnytetty sie ja mie -tunnetta kansalaisjärjestöjen toiminnan avulla. Keski-Suomeen sijoittuneita karjalaisia on haastateltu 1980- ja 1990-luvuilla. Haastattelujen välissä kotiseutumatkat luovutettuun Karjalaan tulivat luvallisiksi. Tutkimuksessa käsitellään myös millaisen tunnemyrskyn syntymäkodin näkeminen aiheutti noin 50 vuoden kuluttua sen jättämisestä.
Saarinen, Risto
Sosiaalietiikka ja uskonnon eetos. Teologisia tutkielmia.
Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura. Julkaisuja 222.
Vammala 1999, 194 s.
ISBN
952-9791-36-4
ISSN 0356-9349
Nid. 100,-
Tässä artikkelikokoelmassa tarkastellaan kirkkojen ja uskonnon periaatteellista merkitystä yhteiskunnassa. Moderni aikakautemme korostaa uskonnollisen arvoperinnön valistuneita ja suvaitsevaisia piirteitä. Uskonto – kristinusko ja muut uskonnot – sisältää kuitenkin samalla kertaa sekä rauhan että konfliktien aineksia. Uskontojen suhde moderniin ajattelutapaan on siten monisärmäinen. Risto Saarinen kuvaa tutkielmissaan uskonnon ja aggression, uskonnon ja politiikan, kirkkojen ja modernin aikakauden välisiä vuorovaikutussuhteita.
Seppälä, Veli-Petri
Paratiisi on idässä. Lähi-idän kristittyjen ja syyrialaisen kirjallisuuden historiaa sekä kokoelma syyrialaisten isien opetuksia.
Suomen Itämainen Seura. Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja 29.
Vammala 1999, 364 s.
ISBN 951-9380-42-6
ISSN 0359-7938
Nid. 120,-
Paratiisi on idässä -teos koostuu kahdesta osasta. Ensin luodaan historiallinen katsaus Lähi-idän syyriankieliseen kristillisyyteen ja sen laajaan kirjallisuusperinteeseen. Mitä tapahtui alkuseurakunnan arameankieliselle puolelle ja miksi? Miten syyrialainen teologia eroaa latinalaisesta ja kreikkalaisesta? Mikä syyrialainen kirkko oli keskiajalla maailman levinnein kirkkokunta? Toinen osa on syyrialaisen kirjallisuuden antologia, johon on koottu lähes 300 syyrialaisten kirkkoisien opetusta yli tuhannen vuoden ajalta. Kokoelmassa seurataan pelastushistorian vaiheita maailman luomisesta aina tulevan maailman koittamiseen, Eedenin kadotetusta paratiisista taivaalliseen paratiisiin, joka jo on salaisesti meidän keskellämme. Teos tarjoaa orientaalisen perspektiivin kirkkohistoriaan. Kristinuskon 2000-vuotinen taival omilla synnyinseuduillaan on ollut tuskientäyteinen mutta värikäs – ehkä siksi, että paratiisikin on idässä.
Soini,
Tiina
Preconditions for
Active Transfer in Learning Processes.
The Finnish Society
of Sciences and Letters & The
Finnish Academy of Science and Letters. Commentationes Scientiarum Socialium
55.
Helsinki 1999, 165 s.
ISBN 951-653-302-7
Nid. 120,-
In modern rapidly
changing society human beings need a readiness to learn strategies which are
required for life-long learning. The critical question is how we should take
into consideration the possibilities of human beings to cope as members of a
changing society in a meaningful way. Active transfer is one of the most
important features of readiness to learn. The doctoral thesis of Tiina Soini
presents a model for the succesful application of complex theories and results in different scientific
domains (pedagogy, psychology, sociology and philosophy) to the analysis of
relevant problems in real-life contexts.
Suomen Tilastoseuran vuosikirja 1998.
Suomen Tilastoseura.
Helsinki 1999, 179 s.
ISSN 0355-5941
Nid. 80,-
Suomen Tilastoseuran 23. vuosikirja sisältää vuoden 1998 aikana järjestettyjen seminaarien alustuksia ja Leo Törnqvist -palkinnon saajan esitelmän. Ajankohtaiset tilastotieteelliset aiheet tai tilastotoimen merkittävät kysymykset ovat ohjanneet seminaarien teemojen valintaa. Vuosikirjaan on koottu kahden seminaarin esitelmiä: Statistics in Business and Finance sekä Kaupunki-indikaattorit – haasteena kaupunkien kehityksen kuvaaminen.
Uola, Mikko
"Suomi sitoutuu hajottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella.
Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 205.
Vammala 1999, 288 s.
ISBN
951-710-119-8
ISSN 0073-2559
Nid. 150,-
Suomelle syyskuussa 1944 sanellun välirauhansopimuksen 21. artiklan mukaan Suomen tuli hajottaa ”fascistiset eli hitleriläismieliset” järjestöt ja olla sallimatta neuvostovastaista propagandaa. Tämän artiklan perusteella Suomen hallitus lakkautti syys-lokakuussa 1944 lukuisia järjestöjä. Hallituksen toimet eivät riittäneet valvontakomissiolle, joka edellytti mm. suojeluskuntien ja Lotta Svärdin lakkauttamista osana ideologisiin tavoitteisiin tähdännneitä sodanjälkeisiä järjestelyjä. Suomen omalle äärivasemmistolle 21. artikla puolestaan tarjosi aseen maan sisäpoliittisessa taistelussa. Dosentti Mikko Uola tarkastelee tutkimuksessaan järjestöjen lakkauttamisprosessia, sen syitä ja seurauksia sekä mm. J. K. Paasikiven roolia välirauhansopimuksen 21. artiklan tulkintojen rajaamisessa.
Waris, Elina
Yksissä leivissä. Ruokolahtelainen perhelaitos ja yhteisöllinen toiminta 1750-1850.
Suomen historiallinen seura. Bibliotheca historica 48.
Helsinki 1999, 248 s.
ISBN
951-710-120-1
ISSN 1238-3503
Nid. 150,-
Elina Wariksen teoksen tutkimuskohteena ovat laajat perhekokonaisuudet, ryhmäperheet. Teos lähestyy 1700- ja 1800-luvun ruokolahtelaista ryhmäperhelaitosta väestö- ja mentaliteettihistorian näkökulmista. Teoksessa esitellään ja arvioidaan monipuolisesti asukkaiden perhe-elämän ja yhteistyön muotoja. Ruokolahtelaisissa kylissä olivat sukulaisuuteen ja työryhmään liittyvät roolit osittain päällekkäisiä. Kotitalouteen otettujen kotivävyjen, yhtiömiesten ja ottopoikien kanssa solmittiin sopimuksia ”keinotekoisesta sukulaisuudesta”. Järjestelmän avulla voitiin varmistaa työvoiman jatkuvuus, perinnön siirtyminen tyttärien perheille sekä turva yhteisön vähäosaisille jäsenille. Sopimuksien perusteella synnytetyt perheliitot – yhtiöt – ovat kiinnostava ja erikoislaatuinen ilmiö. Vastaavanlaista käytäntöä ei Keski- eikä Länsi-Euroopassa enää uudella ajalla esiintynyt.
Vuollo, Martti
Lestadiolaisuus Helsingissä vuoteen 1963.
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia 37.
Jyväskylä 1999, 425 s.
ISBN 952-9888-16-3
ISSN 0356-8199
Sid. 260,-
Lars Levi Laestadiuksen toiminnan seurauksena Ruotsin Lapissa 1840-luvulla syntynyt herätysliike levisi nopeasti pohjoiskalotin alueelle, mutta myös eri puolille Suomea, Pietariin, Viroon ja Pohjois-Amerikkaan. Helsinkiin se tuli 1870-luvulla. Martti Vuollo on väitöskirjassaan tutkinut pohjoisen herätysliikkeen tuloa Helsinkiin, herätyksen alkuvaiheita siellä, seuratoimintaa ja organisoitumista sekä herätysliikkeen hajaannuksia ja niiden jälkeisiä uusia järjestäytymisiä. Tutkimus päättyy vuoteen 1963, jolloin vanhoillislestadiolaisuudessa 1960-luvun alussa tapahtuneen hajaannuksen jälkeen eroon joutuneet järjestäytyivät omaksi ryhmäkseen ja aloittivat seuratoimintansa.Vuollon tutkimus on ensimmäinen akateeminen tutkimus, jossa on kokonaisvaltaisesti tutkittu hajaannuksissa syntyneiden eri lestadiolaisryhmien toimintaa samalla paikkakunnalla.
Aikakauslehtien teemanumeroita:
Aikuiskasvatus 4/1999. Teema: Sivistys-Suomi.
Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura.
Rauma 1999, s. 278-372
ISSN 0358-6197
Irtonumero 35,-
Finnish Economic
Papers 2/1999. Special Issue:
The Finnish Unemployment.
The Finnish Society
for Economic Research, The Finnish Economic Association & The Economic
Society of Finland.
Vammala 1999, s. 59-109
ISSN 0784-5197
Irtonumero 150,-
Historiallinen Aikakauskirja 3/1999. Teema: Myytit ja sodan todellisuus.
Suomen historiallinen seura ja Historian Ystäväin Liitto.
Vammala 1999, s. 209-304
ISSN 0018-2362
Irtonumero 50,-
Historiallinen Aikakauskirja 4/1999. Teema: Keisaririitit.
Suomen historiallinen seura ja Historian Ystäväin Liitto.
Vammala 1999, s. 305-392
ISSN 0018-2362
Irtonumero 50,-
Suomen Antropologi
3/1999. Special Issue: Sex
Outlaw. Sexuality, Subjectivity, and Law. Edited by Antu Sorainen.
Suomen Antropologinen Seura.
Saarijärvi 1999, 74 s.
ISSN 0355-3930
Irtonumero 35,-
Suomen Antropologi
4/1999. Special Issue: Current
Trends in Medical Anthropology. Edited by Marja-Liisa Honkasalo,
Tapio Nisula & Anna Maria Viljanen.
Suomen Antropologinen Seura.
Saarijärvi 1999, 161 s.
ISSN 0355-3930
Irtonumero 50,-
Terra 3/1999. Teema: Helsinki vuosituhannen vaihtuessa.
Suomen Maantieteellinen Seura.
Vammala 1999, s. 129-181
ISSN 0040-3741
Irtonumero 35,-
Tiedotustutkimus 4/1999. Teema: Mediahype.
Nordicom ja Tiedotusopillinen yhdistys.
Vammala 1999, 128 s.
ISSN 0357-8070
Irtonumero 50,-
Tiedettä edulliseen hintaan
Tiedekirjassa on myynnissä Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen julkaisuja alennuksella. Myynnissä ovat vuosikirja Faravid sekä sarjat: Studia Historica Septentrionalia, Documenta Septentrionalia, Studia Archaeologica Septentrionalia ja Monumenta Cartographica Septentrionalia. Hinnat alkaen 10 mk! Alennettuun hintaan mm. teokset: Cartographia urbium Finnicarum; Berättelse om En till Lappland och Norrsiöen giord Resa, under sommar månaderne 1736; Hannes Leinosen Moniaita Muisteluksia I-II; Eksotismista realismiin. Perinteinen Japanin-kuva Suomessa 1930-luvun murroksessa; Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918; Suomen varhaishistoria; Ahkeruus, edistys, ylimielisyys. Virolaisten Suomi-kuva kansallisen heräämisen ajalta tsaarinvallan päättymiseen; Tavoitteena Muurmanni. Saksan Norjan-armeija ja Pohjois-Suomen rintamasuunta joulukuusta 1940 joulukuuhun 1941 sekä Laiton Lappi, laiton Petsamo. Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944.